Ahkerina harrastajina nyt kaikki esittelemään uusia tuotoksia!
Alkuperäinen kirjoittaja: tarleena
Neulomisen aloitin 2 viikkoa sitten 10 vuoden tauon jälkeen. Aikoinaan olin ahkera neuloja ja myinkin muutaman villapaidan.
Löysin kellaria tonkiessa vanhan laatikon, jossa oli lankoja. Ka, pikkulikalle villapaita! Sen verran olin ruosteessa, että piti purkaa melkein valmis etukappale, kun haksahdin nyppylangan kanssa ja luulin koristesilmukoita oikeiksi… Meni viikon työt uusiksi, mutta ei se mitään. Ostin nätimmän väristä villalankaa. Mutta yhtä ihmettelen: kyllä on langatkin nykyään hinnoissaan!
Hyvä Imikkä! 
Mulla on samanlainen vaihe kun elvyttelen (kylläkin vaatimattomia) kutomistaitojani.Ihan päällä pidettäviä puseroita niistä on tullut.
Aikuinen poikani tosiaan pyysi että josko äiti voisi kutoa uuden villapuseron...Ja nyt on hailuotoröijy viittä vaille valmis.Seuraava kohde on jo sekin aloitettu.Eli metsänvihreä pusero (ale-pirta-langasta).
Alkuperäinen kirjoittaja: ¤¤kissa¤¤
Eikös tämäkin ole käsitöitä....Tälläinen palapeli tuli postipojan matkassa, ompahan taasen tekemistä illoiksi, eihän tuossa ole kuin 1000 palaa mutta isommille palapeleille ei ole tilaa missä tehdä....
Niin vaan jäi pihahommat tänäkin kesänä enimmäkseen tekemättä, mutta remontti eteni sitäkin sutjakammin.
Nyt syksyllä ehtii taas väkertää käsitöiden parissa ja into on ihan pilvissä, kuinkas muuten 
Tämmöisiä savisiipiä arvelin urakoida vielä lisää, jos vaikka joulumyyjäisiin saisi valmista. Muutakin projektia on kesken jos minkälaista, vähän meinaa taloudenpito olla hunningolla, mutta onneksi voi syyttää noita lapsia sotkujen aiheuttamisesta...
Hienoja siipiä, ootpa taitava
Nyt on vanhan kuluneen liinan malli kopsattu uusiksi. Vanhan revinnäisliinan olen tehnyt joskus alle parikymppisenä ja käytössä oli kulunut melko loppuun. Kuvat eivät ole oikein hyviä, mutta laitan kaikesta huolimatta. 
Kuvio lähempää.. 
Ei pysty ymmärtämään noin suuren työn määrää.
Onpa upea työ, siinä on aikaa kulunut. Nostan hattua ja kumarran syvään. Itsellä koulutyökin kesken(55v)mutta hei tallessa. Ehkä valmistuu eläkepäivinä.
Upea työ, rea! Tuollaiseen ei minun kärsivällisyyteni riittäisi, ei kyllä osaamisenikaan. Valtavan kaunis ja suuritöinen!
Pitkästä aikaa selasin käsitöitä ja myös tuolla aikaansaannoksia-palstalla. Kyllä on monenlaista ja varsinkin nuo kovat materiaalit ja maalaukset ovat minusta hämmästyttäviä, minä kun itse pysyn vain langoissa ja kankaissa.
Tässä syy nettihiljaisuuteen, olen kehitellyt omaa mallistoa joulumarkkinoille. Näitä teen myyntiin tuohon omaan putiikkiin.
Huvittaa aina hinnoitellessa se koulussa opetettu kaava, se ei ole tästä maailmasta ollenkaan. Sitä voisi soveltaa jos nimi olisi ''joku'' ja myymälä jonkun maailmanmetropolin parhailla paikoilla 
Ei hyvää päivää, alkoi ihan huimata kun tajusin ettei rean peitto ollutkaan virkattu 
Huimasti työtä!!
(MirjaM, mikä se semmoinen laskukaava on kun ei meille opetettu? Koitan nääs omille tekeleilleni keksiä hintoja mutta aika hankalaa on...)
Ihan hyvät kertoimet, jos ottaisi käyttöön tuon ruokakauppiaan mallin niin tässähän vallan rikastuisi 
En ollenkaan tajunnut että se ei olekaan virkattu 
Piti poistaa edellinen viesti koska ei voinut muokata, kirjoitusvirhe muutti kaavan satakertaiseksi. (vai tuhat-?) pilkkuvirheistä ei nipoteta, eihän Oikea vanhan kyläkauppiaan opettama ryynipyrkkien hinnoittelukaava on * jätetään pilkku pois, jaetaan kateprosentin käänteisluvun sadasosalla*.
Mutta oikeasti, tuolla *10 X langan hinta* tulee tuntipalkaksi noin kolme-neljä €, sisältää langan hinnan ja veron.
Ei käsitöillä ainakaan rikastumaan pääse, saapahan kuitenkin tekemisen ilon, ostettua lisää lankoja sekä kurkut leivän päälle.
Sepä se kun tavoitteena ei ole rikastuminen ensinkään, vaan se että saisi tehdä rakastamiansa asioita. Kun saisi leipää pöytään ja perusvälttämättömyydet niin se olis siinä.
Jos saa elettyä sillä että tekee kiikkustuolin päivässä, miksi tehdä kaksi tai viisi vain että saa enemmän rahaa?
Ei tosiaan käsitöitä tekemällä rikkaaksi tule. Pitää vaan ajatella niin, että se harrastus ei ainakaan ime paljon rahaa vaan jopa ehkä tuo sitä hitusen -jos ainakin pysyisi nollilla :). Ja onhan se niin, että käsityöt ovat niitä tekeville ihmisille rentoutumista -tulee kiukkuiseksi jos ei käsiään pääse pariin päivään käyttämään.
Hehhh, vai että “pariin päivään”…;=)) Kyllä tää elämäksi kutsuttu veijari on vaan sellainen epeli, että opettaa ajan kanssa vaikka vain hiljaa kävelemään ja niin halutessaan lopettaa meikäläisenkin kaltaisen “himokäsityö-ihmisen” neulomiset yms. melkein kuin kiviseinään. Ja mitäs teet - keksit jotakin muuta tilalle (kiukkuiseksi kun en suostu!!!). Vaan siinäpä pulma, mitä Se Muu sitten “kädettömälle” olisi?
Nauttikaa ihmeessä ihan joka hetkessä käsillä tekemisen ilosta - me muut sitten nautimme kauniiden tulosten katselusta!
Kyllä tuo minun tekemä revinnäis kaitaliina on tehty kanavaneulalla ja erilaisilla langoilla ja pistoilla. Ystävät kysyivät kuinka monta tuntia olen sitä tehnyt, mutta en ole laittanut niitä mihinkään muistiin. Niin ja olen sellainen tollukka, että mitä vaikeampi ja haastavampi homma sitä lujemmasti siihen käyn käsiksi. Hyvän mielen niistä saa ja ennenkin kaikki on tehty itse ja paljon huonommista materiaaleista. Eikä sitä aikaakaan ole ollut "turhuuksien" tekoon, kuten usein nuo hommat on niihin luettu.