Jonkun simenet on kesän kuivuudesta huolimatta itäneet hyvin! Kuka lie, en vain muista mitä ovat ja otanko pois ja siirränkö muualle vai onko kohtalo karumpi, sen takana on avokomposti jossa on tilaa runsaasti
Pekka on aika tumma. Oikein hätkähin kuin katsoin sitä. Se on tumman luumun värinen, onkohan sisäpuolikin tumma? Tämä on muuten ihan ensimmäinen Pekka 
Nämä lähettää terveisiä LukinLiljalle:
Lissu toi viime vuonna tämmöisen, nyt nitä on neljä isokukkaista ja pitäisin yhden joten kolme on koditonta. Väri on upea kirkkaan punainen ja kukat suuria. Tuonkin pallon halkaisija in 18 senttiä. Tilhiskin pollet on tuottoisia ja kaikki pelakuiden kukat on olleet isoja tänä kuivana kesänä 
Joku muukin sai kasvuhepulin, vadelmat aloittivat uuden kasvukauden ja marjat on makeita ja niitä tulee aika paljon
Taimesta tulee mieleen terttuselja, voisikohan olla?
Laitoin aiemmin kuvan yhdestä viinirypäletertusta ja kyselin nitä niistä voisi tehdä. Tässä toinen kuva ettei kukaan luule että tekisin siitä ainokaisesta mehua. Oikeasti niitä taitaa tulla ämpärillinen. Ei tässäkään ole kaikki.
Voi kunpa saisi teidän kasvuvyöhykkeen lainalle edes 10 -vuodeksi! Saisi syödä ulkona viinirypäleitä ja vaikka mitä. Täällä IV :lla jäävät monet raaoiksi, jos edes selviävät talvesta. Monta on viinirypäle -taintakin kokeiltu. Vaihdetaanko vyöhykkeitä?? 
… pientä kateutta, mutta ennenkaikkea ihailua!
Hui kauhistus, olenkohan saanut moisen istumaan tänne! Sen kahta puolta on linnunpöntöt ja mitä kauheuksia ne tirpat kökiikään!!! Kaivan sen ylös ja vien roskapussissa pois ettei vahingossa istu leviämään tuohon ympäristöön.
Kaikkeakokeileva, tervetuloa vaihtamaan asuinpaikkaa Muistaaksen täällä on kerrottu että rypäleet viihtyy ainakin raahen korkeudella jos ei ylempänäkin. Tsemppiä yrityksille, kyllä ne vielä siitä kasvaa!
Upea on sinun rypäleet. Meillä ei menesty ulkona tai kyllä kasvi hengissä on mutta kuolee aina maata myöden ja silloin ei tee koskaan rypäleitä pelkä köynnös on nyt.
Kastehelmiselle kiitos. Niinhän ne “puutarhurit” lupaa, mutta rypäle lie aika vaativa näin “pohjoisen” perukoilla. Ainakin olen kuullut että jollain kasvavat juuret kasvihuoneessa ja latvus ulkona: - konstit on monet!
Vai et sinäkään Mumimyy ole onnistunut rypäleiden kanssa… eihän ne sitten ainakaan täällä ehdi tällä vuosituhannella täällä rypäleitä tehdä… kasvihuoneilmiö, mikälie, tuo uusia tuulia (tai vitsauksia) tullessaan.
Komeita olivat “sisaruksetkin” (eli lienivät päärynäomenia?)!
Minä etsin tuota Pekka -omenan selostusta. Kun olet Kastehelminen maistanut sen ensimmäisesi, niin kerro oliko hyvää, kirpeää, vai kirpeänmakeaa!?
Juu, kerron. Voin huomenna kaivaa suuren omenakrjan jossa kaikki suomen omenat esitellään koko sivulla. Sillä aikaa annan tuon vielä hetken kypsyä.
Luulen että viinirypäleen salainen ase tuli ihan vahingossa selville. Perkolan laattojen alla on paksu hiekka ja sen alla ilmeisesti styroksi tai ainakin se näyttäisi siltä joten jos juuret on suojassa styroksin alla, se ei vilustu niin helposti. toinen syy on kai se että Zilga tykkää erilaisesta maaperästä kuin muut rypäleet, se on muistaakseni kalkinsuosija. Lähistöllä viihtyy muutkin ei-happaman paikan kasvit. Joka syksy ennen lumentuloa lisään vähän multahiekkaseosta jonka alle olen haudannut pestyjä ja murskattuja munankuoria. Sen vinkin sain joltain toiselta zilga-kasvattajalta Tampereella jolla tuli ihan järjettömän suuria satoja. Hiekka tekee maan ilmavammaksi kun se ei tykkää seisovasta märkyydestä. Pekolakin suojaa katteineen rypälettä.
Kerään koko vuoden ympäri kananmunankuoria ja huuhdon ja annan niiden kuivua. Litistelen niitä kasaan aika ajoin. Sitten hienonnan niitä milloin mitenkin ja yleensä syksyllä kaivan niitä myös ruusujen juurille ja muutamaan muuhun paikkaan. Naapurin on myös alkanut keräämään munankuoria ja ne on päässeet hänen puutarhaansa kaikessa hiljaisuudessa. Sielläkin on kasvit alkaneet kukoistamaan eikä hän käytä enää juuri muita lannoitteita suoraan kasveille.
Kaksihenkiseltä perheeltä tulee vuodessä ämpärillinen munankuorimursketta.
Kyllä rypäleen juuret säilyy talvesta ovat tosi syvällä vaan se maanpäälinen osa ei säily ja kasvattaa aina uuden varren niin se on tehnyt jo 4 vuotta aina keväällä nousee uusi alku.
Onko se sama laji? Täällä Zilga tekee lehdet vanhoihin varsiin. Sitä on keväällä kiva seurata, varsinkin kun alkaa tulla terttunuppuja vaikka lehdet on ihan pieniä.
jännä totuus paljastui taas tuosta kastehelmisen jutusta: puutarhailija onnistuu monella tavalla. - hiekkapohja on hyvä; se tieto minullakin on mutta kaikissa ohjeissa sanotaan, että zilga (ja supaga) muista viiniköynnöksistä poiketen ovat happaman maan kasveja.
Konstit on monet sanoi entinen mummo kun kissalla pöytää pyyhki!
Zilga lähti kasvuun vasta kun sai juurensa kunnolla hiekkapohjaan ja ja kummasti “syö” perkolan nurkan maata alemmaksi, siksi lisään sinne sitä hiekkamulta munakuoriseosta ja sen jälkeen alkoi tulla terttuja. Kertaakaan en tänä kesänä kastellut sitä. Pari sadetta on pitänyt huolen kosteudesta. Niin ja sen tein että kun alkoi tulla kukkaterttuja ja niistä myöhemmin hedelmiä, olen nyppinyt lehtiä pois edestä että tertut saa aurinkoa.
Kirjassa “Pohjoisen omenat” sanotaan Pekka -omenasta mm näin:
Hedelmä: Tuskin keskikokoinen, muodoltaan tasainen ja kekomainen syysomena. Väri on erikoinen: tumman purppuranpunainen, joskus melkein musta. Malto on valkoista, ja siinä on kuoren alla runsaasti punaista väriä. Omenamehu on punaista. Maku on miedon happoinen ja makea. Kypsyy lämpösumman ollessa 1230 (mitälie tarkoittaa, oma huom), useimmiten syyskun puolessa välissä ja voi olla varastossa noin kuukauden.
Talvenkestävyys: Piikkiön mukaan hedelmänviljelyaluen on III, talvenkestävyys- eli menestyvyysvyöhyke IV?
Pitkään aikaan ei ole tullut käveltyä kamera kädessä pihalla vaan tänään muistin lähteä kameran kanssa liikkeelle. Levittelin tuhkia ämpäristä ja huomasin monta juttua. Tämänkin. Päivänliljat kukki alkukesästä ja nyt ne tunkee uusia nuppuja!