Jos kerron toisen tavan tuohon otsikon kyselyyn.
Meillä olivat edelliset asukkaat istuttaneet vanhan kasvimaan kasvamaan nurmea. Minä halusin kasvimaan takaisin. En halunnut menettää yhtään kasvatuskesää, eikä uutta multaa ollut saatavilla. Niinpä käänsin nurmen lapiolla reiluina paakkuina maahan. Samalla perkasin näkyvät voikukan juuret pois. Sitten tökin maan täyteen (hieman liian tiiviisti, ettei valo pääse läpi) perunaa. Peruna varjosti istutusalueen pian niin, että aluksi läpi puskenut nurmi jäi kakkoseksi. Koska viime kesä oli kuiva, kastelin maata jonkin verran. Sato oli mukava. Reunaan jaksoin perata sellaisen alueen, johon laitoin kasvamaan yrtit ja muut haluamani muut hyötykasvit.
Tänä keväänä maasta ei ole noussut nurmi eikä yksikään rikkakasvi. Mutta nurmen kuolettaminen tällä tavoin vaatii sen, että kasvattaa jotain, joka on tarpeeksi voimakaskasvuinen peittääkseen alla orastavan nurmen.
Onko se sitten niin, että jos perustaa kasvimaan mihin tahansa, missä epäilee olevan rikkaruohoja, niiden siemeniä tai vaikka nurmikkoa, niin kunhan yhdeksi kesäksi saa alueen peitettyä ja sen jälkeen ei ole pelkoa että kasvaa ei toivottuja ruohoja seasta?
Kun ei mulle kukaan antanut neuvoja kun olen perustamassa kasvimaata vanhaan metsän pohjaan ja pelkään että vaikka siinä ei viime kesänä mitään kasvanut, niin nyt saadessaan valoa ja uutta multaa päälle sieltä alkaa kasvaa myös kaikkea ei-toivottua
Vaihtoehtoina olis :
a) kaivaa vähän maata pois, kattaa sanomalehdillä ja uutta multaa siihen päälle.
b) vain uutta multaa suoraan maan päälle ja se on siinä?
c) jotenkin muuten?
Ympäröivässä maastossa kasvaa paljon kieloja ja rikkakasveja erilaisista heinistä kukkiviin ja ne ovat varmaan vuosien saatossa siementäneet maan täyteen...
Kyllä kai ne rikkojen siemenet pysyvät siellä maassa itämiskykyisenä vuosikausia. Kasvimaan kattaminen olisi yksi vaihtoehto, sitähän monet harrastavat hyvällä menestyksellä. Siitä taitaa olla vanhalla puolella paljonkin juttua. Itse en ole sen alan tietäjä ollenkaan. Itse tein aikoinaan kasvimaan maahan joka oli kasvanut niittynä ja voi sitä rikkojen määrää, olisi pitänyt koittaa tuota kattamista.
Minä en usko, että yksi kesä riittää tuommoisen vanhan metsänpohjan tapauksessa. Kaarina76:n vaihtoehdoista valitsen vaihtoehdon c, joka olisi Karviaismarjan ja vaihtoehdon a välimuoto, eli:
Kaiva pois ihan ohuesti päältä vain, myllää sen jälkeen lapionpistonsyvyydeltä (15-20 cm) ympäri, sitten sanomalehti tai muu lahoava kate ja sen päälle lisää multaa.
Minä viime vuonna myllersin omaa kasvimaatani: aina kun ylsi rikat 5-10 senttisiksi niin jyrsimellä käänsin niin syvältä kuin mihin jyrsin upposi siten, että vielä sain sen jyrsimen kiskottua pois. Ja joka kerta kaikki voikukan, juolavehnän ja muun monivuotisen juuret pois sen mylläyksen jälkeen.
Hyvähyvä, nyt mulla on jonkun sorttinen visio että miten teen. Mies lapion varteen ähisemään ja minä neuvoja antamaan
Heh, loppujen lopuks saan ehkä tehdä itse koko homman, ei jaksa kauaa kuunnella kuitenkaan "puutarhurin neuvojani"
Ja ihan ekaks pitää ryövätä läheisestä lehtiroskiksesta kaikki naapurien vanhat hesarit
Mielessä pyörii kyllä tuolta potager-otsikon alta kaikki ne ihanat "potager-penkit". Senkin kun lisää suunnitelmiin niin hyvä soppa on valmis! Pitänee ladata kameran patterit ja ikuistaa tapahtumat ja laittaa kuvia tännekin jahka ehtii Oispa hyvät kelit viikonloppuna!
Minä olen menestyksekkäästi käyttänyt kevytpeitettä katteena kasvimaalla. (Tarkoitus on kyllä siirtyä eloperäiseen katteeseen, mutta siihen ei ole heti ollut mahdollisuutta. ) Olen tehnyt kohopenkkejä suoraan nurmikon päälle laittamalla ensin paksun kerroksen sanomalehteä ja siihen päälle olen kasannut multaa. Koska multa on ollut tavallista ojankaivuun yhteydessä tullutta pihamultaa, olen laittanut kohopenkin päälle kevytpeitteen ja siihen viillot, jonka läpi olen tehnyt istutukset. Hyvin ovat kasvaneet herneet, salaatit, pavut ynnä muut. Rikkoja ei juurikaan ole päässyt tulemaan ja nekin pari hassua, jotka tulivat, on ollut helppo nyppäistä pois. Tällä tavalla olen kesyttänyt rikkaruohoa kasvanutta multaa taas hyötykäyttöön. Ja ainakin omasta mielestäni tämä on käynyt varsin vaivattomasti. En yksinkertaisesti viitsisi alkaa kääntää maata ja poimia rikkakasvien juuria pois.
Mikä juutinan villi teillä on sen lapion varteen? Jotenkin ymmärrän jos siihen isännän laitatte mutta säästäkää häntäkin johonkin tärkeämpään.
Oli pohja miten mahdoton tahansa niin
1)märkiä sanomalehtiä kerros
2) päälle kunnolla hyvää multaa
3) kasvit
4) saatte valita joko kattamisen tai loppumattoman perkaamisen, lannoittelun ja kastelun.
Kattaminen on helppoa. Ajatelkaa laiskasti, ajatelkaa että piilotatte rikkaruohot katematon alle. Sinne ne kuolevat, ja ne jotka eivät kuole, lähtevät helpolla nykäisyllä koska katettu maa on möyheää. Vain kasvatettaville kasveille annetaan tilaa kasvaa, niitä ei kannata peittää 
Kate lannoittaa, estää rikkaruohojen kasvun ja pitää maan kosteana. Sekä, ennenkaikkea, lisää kasvua ja vähentää työtä. Merkittävästi.
Lisäys edelliseen: Eloperäinen kate lannoittaa.
Minä olen sitä mieltä että eloperäinen kate on niin kova sana että sitä kannattaa mennä ostamaan, ei apulantoja säkeissä.
Ja olikos se sen katteen kanssa nyt sitten niin, että puuhake (heh, nyt tuo sana jo muakin naurattaa, oli juttua muualla:) käy kattamiseen?
Ja sitten jahka päästään ruohonleikkuuseen asti, niin nurmikkosilppua? Hm, täällä olikin siitä kattamisesta muuallakin juttua, pitääpä etsiä..
Kiitos neuvoista!
Miten kattamiseen käy ruoho? En ole uskaltanut kasvimaalle laittaa, pelkään rikkaruohojen siemeniä. Voiko sen laittaa tuoreena vai annetaanko kuivua? Tuoreena taitaa tulla tiivis laatta...
Miten ihmeessä saatte riittävästi eloperäistä katetta kasvimaalle tavalliselta reilun 1000neliön tontilta? Minulla se ei ainakaan onnistu millään, kun muutenkin yritän minimoida ruohonleikkurilla ajeltavien alueiden määrää. Talouskompostiakaan ei raaski kasvimaan katteeksi levitellä.
Minun kokemukseni siitä pinestä alueesta, jolle ruohosilppukatetta riitti on vallan loistava. Ei rikkaruohon rikkaruohoa, muheva maa ja hyvinvoivat kasvit. Ja siis ihan tuoreeltaan levittelin sen kasvien juurelle.
Vanhan nurmikon päälle kunnon kovan saven asuinsijalle perustin ekan "kasvimaalaatikkoni" näin: keväällä levitin suunnitellun alueen päälle paksun kerroksen sanomalehteä ja sen päälle haravoin kaiken ylimääräisen mitä pihasta silloin keväällä irtosi, kunnon kerroksen, siis noin 30-40 cm. Sinne moskan sisään työntelin ekaksi kesäksi perunaa. Kesän aikana lisäsin aina sopivaa katetta, ruohonleikkuusilppua, kuivaa heinää yms. Potut kasvoi hyvin, isoiksi ja puhtaiksi. Kun potut oli pellosta poissa, keräsin päälle kasan risuja ja poltin siinä. Tuhkat jätin siihen, syksyn lehdet haravoin samaan kasaan. Seuraavana kesänä kylvin härkäpapua ja auringonkukkaa, varret pilkoin ja möyhensin maahan syksyllä. Ja taas syksyn lehdet ja muut roskat siihen päälle. Ja seuraavana keväänä olikin ilo vähän talikolla käännellä oivan muhevaa maata ja istuttaa kesäkurpitsat yms. Hyvin ovat siinä kaikki pärjänneet, nyt se alue on 160 talvivalkosipulin kotina. Aikaahan tällainen vaati muttei juurikaan rahaa eikä rehkimistä, madot ja muut ötökät hoiti koko kääntämishomman! Ja kun mullan suhteen en ole omavarainen niin sitä täytyy tehdä.
Jos on liian siisti tontti niin suosittelen että lähdette peräkärryjen kanssa ajelemaan ja ostatte vaikka joltain tilalta esim. heinäpaaleja, hevostalleilta kuiviteltua hevopeetä, keräätte naapureiden haravointijätteet - mikä vaan kelpaa.
Ehkä silmälle kauneimmasta päästä on turvekuiviteltu hevonpee. Hajutonta ja ensiluokkaista. Kasvimaalle voisi kyllä ajatella ruohonleikkuusta tullutta nurmisilppua.
Näistä rikkaruohon siemenistä minullekkin aina puhutaan mutta aivan oikeasti - ei koskaan ole nurmikatteessa ollut mitään ongelmaa ja meidän nurmikko on hienosti sanoen monilajinen. Paljas multa on luonnolle kauhistus - tyhjiö. Siihen sitä rikkaruohonsiementä tuuli kuljettaa aivan paiseessa. Katettu maa ei anna rikkisten itää, paljas multa antaa.
Heh, no ehkä se sitten onkin hyvä asia, että meidän piha tursuaa vanhoja lehti- ja oksakasoja, isoja puita, sammalta, kantoja ja nurmikkoakin! Vielä kun on savimaata koko hela hoidon alla!
Ennen kun tänne penttiin tieni löysin, niin ajattelin perin negatiivisesti meidän tontista. Nytpä olen tajunnut mikä aarreaitta se onkaan! Omasta takaa vaikka mitä! Ja jos joku kaipaa vanhoja lehtikasoja jne. niin meidän pihalle vaan sen peräkärryn kanssa ja kyllä löytyy ja saa mukaan
Älä jestanpoo anna Kaarina76 yhtään kuivanutta koivunlehtä pois savitontilta! Sitähän se savi kaipaa, biomassaa. Pintakompostointi ja kattaminen sujuu rentalla hyvin
Ehkä pieni asennemuutos voi olla paikallaan ennenkuin kattamiseen ryhtyy. On ajateltava että paljas multa on kuin haava äitimaan iholla, ja samalla silmille kauhistus. On nimittäin kovin helppo ihailla mustaa multaa kukkapenkissä - siihen syyllistyn vieläkin keväsin - näyttää niin nätiltä ne heleänvihreät alut mustaa multaa vasten. Ja ehkäpä se katteen maatuminen on hyvästä. Musta multa lämpiää nimittäin nopeammin kuin vaalealla aineella katettu.
Me ollaan nyt asuttu 2 vuotta omassa talossa ja tonttia on about 2600neliötä. Talo oli 5 vuotta tyhjänä ja tonttia reunustaa 3 sivulta hemmetin isot kuuset, koivut ja haavat. Silti kantojakin on about 50! Nyt hiljalleen siistitään aluetta ja koko ajan joudun toppuuttelemaan miestä jolla on tosi sitkeässä käsitys siististä pihasta, joka on pari puuta ilman vesakkoja ja sitten kaiken keskellä nurmikko No, ei nyt niin jyrkästi
Täältä pentistä mä olen hiljalleen esitellyt esim. "kauniita kantoja"-kuvia vanhalta puolelta jne. ja hiljalleen muutosta tapahtuu, samalla kun minussakin (mies innostui kauniista kannoista niin, että nyt on sitten aluillaan about viiden kannon "työstäminen kauniiksi kannoksi").
Nyt vaan pitää malttaa ja tutkia ja kehitellä, ettei saa sitten korjailla loppu elämää jos nyt pilaa hätiköidysti kaikki ne luontaiset mahdollisuudet joita pihapiiri tarjoaa...
Heh, anteeksi kaikille, tää meni nyt ihan of topic Mutta kun oon niin innostunut tästä puutarhailusta ja täällä on kiva jutella!!
Olen eilen ensimmäistä kertaa käyttänyt tätä sanomalehtivuorausta hyväkseni. En perustanut kasvimaata vaan uuden kukkamaan (mutta sama se). Ostin puutarhamultaa hevosenpeellä maustettuna. Kun peräkärryllinen tuotiin pihaani, tarkastelin sitä jokseenkin kauhuissani: Siinä oli (todennäköisesti) juolavehnän juurenkappaleita aikas lailla paljon. Levitin kuitenkin koko satsin sanomalehtien päälle ja nypein pois kaikki näkemäni juurenkappaleet. Mutta uskallanko nyt istuttaa tähän kasveja? Pelkään kuallakseni, että ne noukkimatta jääneet juurenpalaset valtaavat nopeasti koko alueen. En viitsisi myrkyttääkään, enkä malttamattomana jaksa odottaa istuttamistakaan, sillä pitäisi nopeasti päästä ihailemaan uutta kasvun ihmettä. Teenkö karhunpalveluksen itselleni, jos sinne jää noita rikkaruohonkappaleita? Auttaisiko, jos kukkien ja puskien istuttamisen jälkeen katan alueen ruohosilpulla?
Mistä se multa tuli? Jos se on ollut vaikkapa kasvihuoneessa siinä voi olla esim. tomaatinjuuria eikä niistä ole yhtään haittaa. Mutta ruohokate auttaa pinnalla, istuta vain. Katetta pitää vain olla sitten kunnon kerros eikä missään saa olla laiskoja paikkoja. Siis kasvien väleissä.
Auts, olipa kuorma! Melkein ruohosilpun sijasta levittäisin mullan pinnalle suodatinkankaan ja istuttaisin taimet siihen tehtyihin reikiin. Märät sanomalehdetkin käynevät, mutta pitää olla tosi paksulti ja kankaalla pääset helpommalla. . Ostaisin ja lisäisin kankaan päälle paksun kerroksen (väh. 5 cm) kuorikatetta.
Ruohosilpun mukana taas voi tulla voikukan siementä. Kuorikatteen alla maa pysyy pehmeänä, joten ne esiin tulevat juolavehnät on helppo vetää juurineen pois.