Viime kesänä kävin yhdessä pihassa, jossa oli savimaalle tehty kaksi kasvimaata: saven päälle oli ajettu n. 30 cm kerros soran sekaista hiekkaa. Ei muuta. Kylvörivien väliin laitettiin ruohokate ja kaikki kasvoi tosi hyvin. Savimaa nostaa kosteutta kasvien ulottuville, hiekka ei innosta rikkakasveja joten näytti tosi helpolta.
Eipäs yhtään nyt Nopsis siellä yritetä kertoa että vähemmälläkin raatamisella olis pärjännyt 
Käypä ite kattomassa, ei ole kaukana sunkaan vinkkelistä katottuna. Esittely taisi olla KP-lehdessä keväällä, ehkä huhtikuun numerossa. Oli livenäkin ihan vakuuttava. Tai saattoi se olla jossain muussakin numerossa, en muista.
http://puutarha.net/keskustelu/keskustelu.asp?id=11073 kiusaan lisää:-) hiekkaviljelystä ei kovasti ole puhetta ollut. åkerstedtin kirjan aikoinaan luin. ongelmana vaan soran/hiekan ja todella runsaan, jatkuvasti ja varmasti saatavilla olevan heinäsilpun saanti.
nyt jo olisivatkin nuo kaikki saatavilla, mutta kun pellon sai runsukäännölläkin mallikkaaksi, niin ei enää viitsi vaihtaa viljelytapaa.
Ihanaa kun täällä on samanlaisia touhaajia. Miehestä kun ei oikein ole ymmärtäjäksi näissä asioissa. Mäkin olisin saattanut yrittää koko alalta paraantamista mutta kun… Meillä on maalämpöputket tuossa pellossa niin siihen ei oikein traktorilla sovi ajaa ja tuntui niin raskaalta tuo möyhimellä ja lapiolla sekoittelu pitkän päälle. Aina kun oli saanut edellisen kuorman sekoitettua niin piti aloittaa seuraavan kanssa ja tuntui ettei MIKÄÄN riitä. Eiköhän se siellä muhi hyväksi kohopenkkien alla ja kun teen vaikka neljän vuoden välein vähän uusiin paikkoihin nuo penkit niin tulee koko alalta käytyä läpi. Ja jos ei niin olkoon sitten sementtiä. Kohoon kun tekee niin ei ainakaan jää vesi mojumaan juuristoon. Ei sitä taloa valkatessaan kohta kolmisen vuotta sitten tullut mieleen että jossain voisi olla moinen savi. Voisi perustaa vaikka ruukkutehtaan. 
Vaan ompahan oma piha, savea tai ei, sormet syyhyää kuitenkin.
Maaemo, ajatat siihen vaan muutaman kuorman sora-hiekkaseosta ja saat hyvän kasvimaan, ja hullun maineen, kun yrität kasvattaa jotain beach-volley-kentällä…
No hulluna ne pitää kuitenkin. Kaikki ihmekokeilut kuulostaa aina kokeilemisen arvoisilta, jos ei muuten niin hullunmaineen ylläpitimiksi…
Hyvä asenne! Täällä on ollut vähän samoja oireita. Kaikki kasvimaat on olleet aina kateviljelyssä ja aikoinaan naapurin iso isäntä naureskeli meidän maallemuutajien touhuja. Muutama vuosi sitten tuli kasvimaalle kylvöaikaan, otti kourallisen multaa ja sanoi vastahakoisesti: Kyl min täytyy sanoo, et´ kyl tää teitin maa on hyväs vöyris! Arvatkaa olinko ylpeä…
Meilläkin on maalämpöputket siellä pellossa, mutta ne on niin syvällä ettei kynnöstä ole mitään huolta. Niiden maalämpöputkien takia se pelto onkin sitä tönkkösavea - kun olivat kaivaneet putket sinne syvälle niin se järkyttävän kova savi sitten myllättiin sieltä syvältä tähän pintaan. Soraharjulta tänne savimaalle muuttaneena vaihdoin ongelman toiseen, vaan eipä tosiaan tullut mieleen etukäteen kysellä maaperästäkin ennen ostopäätöstä. Vaikka oisin ostanut silti, unelmatalo tää on savella tai ilman 
Ja toivossa elän että jossain vaiheessa kuitenkin olen mättänyt peltooni niin paljon parannusaineita ettei sillä ole muuta mahdollisuutta kuin antautua
Ihanaa nopsis! Miten kauan oot maanpalaasi viljellyt?
Kaippa nuo maat on olleet noilla tienoin parikymmentä vuotta…
Nuu, mahtavaa! Onko teillä kasvukausi myöhässä tuossa pellolla niiden putkien takia? Musta tuntuu että meillä ehkä hieman hitaasti vihertyisi. Meille edelliset omistajat sanoi ettei kärsisi kovin raskaalla kalustolla ajella pellolla. Tiedä sitten. Ollaan mekin siinä kauhakuormaajalla ajeltu mutta ei olla uskallettu isoa traktoria ja fälttiä tuoda. Välillä kyllä tekisi mieli kun harmittaa tuo saviklöntti. Mäkin oon ajatellut voitta tuon saven! Ehkä kymmenen vuoden päästä on humustakin näkyvissä… Ikinä ei meinaa riittää komposteihin asti mitään kun kaikki menee suoraan “peltoon”.
Nopsiksen kasvimaa on oikea näytemaa. Unelmien täyttymys. Tuli hieman isoja kuvia, mutta kesää odotellessa:)
Vau, mä oon ihan sanaton! Tuohon kun pääsisi itsekin joskus… Voih!
todella hieno kasvimaa! Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että parempi pieni ja hieno “keittiöpuutarha” kukkineen ja rehevine kasvustoineen kuin laaja monokulttuurinen viljelmä. Sato ei itselleni ole se tärkein, kohtuullinen määrä laatuvihanneksia riittää, mutta kasvimaa saa olla ilo silmälle.
Viime kesänä kasvimaa ei ollut ihan tuossa kunnossa, mutta ensi kesänä olisi tarkoitus taas panostaa siihen! Hauskaa, että Kurpitsalla oli noita kuvia, itse ei tule kasvimaata juuri kuvattua: sehän on niin tavallista…
Maaemo, olen vasta 2 edellistä kesää tässä puuhastellut, ja molemmathan oli tosi kylmiä ja sateisia - eli kasvu on ollut sitä sun tätä, jos sitäkään 
Ne putkethan on väkisinkin aika syvällä teilläkin, mikä se routaraja nyt on, onko 1,5 vai 2 metriä? Jotain sen suuntaista kuitenkin. Eli kyllä siinä teilläkin traktorilla täytyisi pystyä ajelemaan, ja kyntämäänkin ihan turvallisesti. Mutta sinullahan on ne penkit tehty jo, joten ei ole tarvetta miettiä moista. Valmiisiin penkkeihin myös pääsee kylvämään jo aikaisin, vaikkapa valmiiksi jo syksyllä. Kynnettyyn saveen taas ei traktori pääse äestämään pintaa tasaiseksi ennenkuin maa on kuivunut tarpeeksi...Asettaa ikäviä rajoituksia kylvöaikatauluihin!
Savimaa-kasvattajana uskoisin että olet kiinnostunut tiedosta jota Kompostointi-osiossa olevassa ketjussa "Onko puutarhanhoito muutakin kuin kompostointia" löytyy. Siellä minua neuvottiin kun aloitin peltoni kanssa, ja epätoivon hetkinä rohkaistiinkin kun tuntui ettei voimat enää riitä ton saven kanssa tappeluun. Loistopaikka, käy lukemassa jos ehdit
Minä kun olen patalaiska akka niin olen huiputtanut kasvit ja lierot tekemään puolestani työt. Pakkanenkin kiltisti jeesaa.
Puna-apila ja auringonkukka ovat kasveista parhaita työntekijöitäni. Apilahan kasvattaa kolmivuotisena jopa metrin syvyyteen juurensa, savessakin vähintään puoleen metriin. Auringonkukan paalujuuri päätyy sekin aika syvälle. Mukavaa möyhennystä sellaisessa paikassa johon ei lapiolla tai jyrsimellä itse pääse, ainakaan jos on laiska…
Pelto-ohdakekin on kaveri. Se muokkaa maan tosi syvältä, ruokkii perhoset ja mehiläiset, silppuuntuu hyvin jyrsimenterissä ja muuttuu lieroille ruuaksi. Ilmaista viherlannosta parhaimmillaan. Sitten kun siihen kyllästyy ja haluaa nyppiä pois niin helppoa sekin (hanskat kädessä), ja nypityt varret voi joko jättää paikoilleen maatumaan tai viedä kompostiin, huoletta.
Juolavehnäkin on meillä pistetty hommiin. Juuret kiertävät lämpökompostorin kautta ja kasvusto leikataan katteeksi.
Ja lierot, niin, ne on helppoja ja kivoja kotieläimiä. Senkun lisää kompostia vuosittain ja käyttää ruohokatetta reilusti niin nuo kovanaamat hoitavat savenkin möyhennyksen hyvillä mielin ja muuttavat kasvijätteen lannaksi.
Hurjiahan ne määrät on mitä saveen joutuu materiaalia vuosittain upottamaan. Mutta kompostikärrääjän laulua hoilatessa sekin sujuu mukavasti
Joskus kun ukkokultani kypsyy hevonpeen haalimiseen peräkärrykuormittain talleilta, joutuu taas miettimään itsekin miksi sitä tekee. Mutta kun y-lannossäkin hinnalla hakee aika monta peräkärryllistä sitä ihtiään ja samalla sekä lannoittaa että parantaa maan fysiikan kasveille sopivaksi vaikuttaen kasvuolosuhteisiin useaksi vuodeksi eteenpäin, niin tajuaa miksi mielummin kuntoilee hevonpeen kärräyksessä kuin salilla.
Savimaassa näkyy oman käden jälki.
Minä olen viljellyt toistakymmentä vuotta savimaassa ja viimekesänä sitten meni hermot lopullisesti. Nyt meillä on ensi kesäksi laatikot.
En pysty laittamaan kuvaa, kun ei enää löydy koneelta 
en minäkään jaksa tuon saven kanssa tapella.minä laitan koho penkit juurimaton päälle!siinä pysyy humus eikä savi syö sitä heti.toisaalta pienemmät penkit voi siirtää vetämällä maton reunasta paikasta toiseen!!!