Kylläpä kirjoitti ritterina kauniista ja innostavasti. Olen aikoinaan päättänyt jaksaa ja kateviljelyllä saada maata pikkuhiljaa paremmaksi. Ruohosilpun riittäminen on oikeastaan se ainoa kesäinen isompi murhe. Näin märkää syksyä kuin viime syksy en muista ja tämä talvinen suoja - pakkanen - suoja -vaihtelu sellaista, että nyt viimeistään nähdään, mitkä kasvit viihtyvät. Muutoin resepti on komposti ja kate ja kova usko.
Tässä minun uudet laatikkoni. Ympäristö on vielä vaiheessa. Laatikoissa on tällä hetkellä syksyn ale laareista hamstraamani kukkaset odottamassa lopullista asuinpaikkaansa.
Väleissä on purua. Oma vastaiskuni savelle. Pohjalla on paksukerros sanomalehteä, joten jossain vaiheessa savi pääsee kyllä taas puskemaan läpi. Silloinhan on jo mielikin muuttunut ja kasvimaata voi pyöräyttää erilaiseksi 
On tosi hyvän näköiset lootat ja ihanan leveät käytävät mahtuu hyvin liikkumaan, hyvä siitä tulee
Onkohan ihan hullu idea laittaa muutama kasvusäkki maan päälle ja yrittää sillä tukahduttaa rikkakasveja? Minulla on siis sadan neliön palsta, joka on täynnä niitä itsejänsä. Osa alueesta on nyt muovilla peitettynä ja yritän siis tappaa rikkakasveja siten. Osasta olen viime kesän aikana kaivellut parhaani mukaan rikkakasvien juuret pois ja yrittänyt kateviljellä (siltä rikkakasveja oli karmeat määrät). Osaan laitan ensi kesänä sanomalehdillä alustetun penkin.
Kuitenkin lähinnä resurssien vähyys on ajanut miettimään muitakin vaihtoehtoja. Mitenköhän kasvusäkin kanssa onnistuisi? Kyllä ne varmaan koko kesän paikallaan mötköttäessään tukahduttaisivat ainakin osan rikkakasveista? Eniten mietityttää, että jos niihin tekee ne viillot pohjaan, tuleeko juola sieltä läpi. Ja jos ei tee, niin säkkeihin tulee tulva. Paitsi jos leikkaisi säkin yläosastakin vain pienen osan auki, jolloin sadevesi ei pääse niin isoa tulvaa aiheuttamaan.
Miolalla on hyvä suunnitelma! Kyllä kasvusäkeillä tukahduttaa kesän aikana rikkaruohot pois. laittaisin kyllä ihan tavallista säkkimultaa ja siiten sitten kananpaksia lisäksi lannoitteeksi kesällä - on edullisempaa. Mutta kaiken alle sanomalehteä kerros, kun säkiin tekee viillot vesi pääsee pois eikä juolat sisään. Eikä ihan pohjaan vedenpoistoviiltoja, ehkä muutama sentti pohjasta reunaan, samalla säilyy kosteutta jos ei sattuisi satamaan.
Vielä jos hankit kevytpeitteen, sen alle sanomalehti ja sitten kasvusäkit niin rikkaruohoille ei jää mitään mahdollisuuklsia. Pelkkä halpa kevytpeite on ohutta retkua ja siitä paistaa valo läpi juolavehnälle ja se riittää. - kokeillut olen näitä kikkoja!
Joo, eilen mietinkin, että kasvusäkkien alle laitan sanomalehteä. Ja onhan nuo aika hintavia, mutta olen käsittänyt, että tavallisessa multa/turvesäkissä on tavara sen verran tiukemmassa, että olisi huonompi suoraan siinä kasvattaa. No, pitää keväällä katsella säkkivalikoimia. 
Ahaa, enpä ole tullut ajatelleeksi tuota tiukkaan pakatun mullan koostumusta! Niinhän se on että puristavat tehtaallasaadakseen tiukkaan tilaan kuljetustakin varten. Kasvusäkkejä minulla oli ennenkuin vaihdoin kasvuhuoneen muovipaljuille ja hyvin kasvoi. Niissä oli mukavaa kasvattaa kun oli merkitty kasvupaikatkin ja taimien lukumäärä mikä mahtuu.
Toinen kevät alkamassa savipellon kanssa. Viime kesänä ostin kaksi sorvarinpensasta ja perustin kohopenkin niille parhaani mukaan. Puskat olivat selkeästi ylhäällä pellon pinnasta. Kumpikin puska kerkisi huonoista keleistä huolimatta kasvaa mukavasti. Tästä päättelin että juurtuivat ripeästi ja viihtyivät paikassaan.
Syksyllä viritin kummankin ympärille verkon ja talvella myhäilin kun näin jäniksen turhaan käyneen verkon takana.
Kun lumi suli, niin paljastui, että toisen puskan myyrä oli syönyt lähes kokonaan. Onnittelin itseäni 50 prosentin onnistumisesta; toinen puska oli koskematon. Kunnes lumi suli kokonaan....Kohopenkki oli talven aikan kadonnut ja terveenä säilynyt sorvari kökötti taimipaakussaan pellon pinnassa
Siirtelin kiireesti multaa paakun ympärille ja painelin varovasti uudelleen paikalleen. Mihin se multa hävisi talven aikana? Toisaalta olisi naurattanut, mutta onhan minun ymmärrettävä kohopenkin käyttäytyminen jos aion puutarhan saada aikaiseksi 
Pari muuta perennapenkkiä ei ole mennyt näin huonoon kuntoon. Perustanko tänä kesänä kaksi kertaa korkeammat penkit? Laatikot voisi olla yksi vaihtoehto, mutta sitten nurtsin ajo hankaloituu.
Sinipsu, kun teit kohopenkkiä, tamppasitko mullan tiiviisti? Kohopenkkiä kasatessa kannattaa laittaa mahdollisimman suuret kumisaappaat jalkaan joilla on sitten hyvä pomppia ja tiivistää maata. Toinen kysymys, käytikö maatuvaa ainesta: ei vielä täysin palanutta hevosenlantaa, risuja, lehtiä, puolivalmista kompostia tms? Tuollainen aines painuu talven mittaan kovastikin.
Nimimerkillä ‘ensimmäiset kohopenkit painui täälläkin kuopalle’
Minulle taas ekana heräsi kysymys, olitko Sinipsu ollenkaan avannut sitä juuripaakkua.
Tänä keväänä ajattelin kokeilla kohopenkin rakentamista, jos aika sallii ja isäntä viitsii kaivaa. Onko jollain salaojaputki käytössä kohopenkin kastelussa?
No en tallannu, hellästi vaan taputtelin Heinätuppaat irrotin pellonpinnasta ja sitten kippasin pari kottarillista maatunutta multaa ja siihe tökkäsin sorvarin. Paakkua aukaisin vain pohjasta.
Tänä keväänä järeämmät otteet
savimaa paranee jos siihen sekoitetaan kerralla suuri määrä esimerkiksi hiekkaa. Myös esimerkiksi komposti ja muu kasviperäinen aines ovat oivallisia maanparanteita. Hyviä keksintöjä ovat myös kateviljely sekä vihantalannoitus.
Mikäli kasvimaalle laitetaan paljon maatumatonta eloperäistä ainesta, typen saannista on huolehdittava. Pieneliöstölle hyödyllisin typpilannoitus on jokin luonnonmukainen lannoite.
Itsellä hyviä kokemuksia savimaan parannuksesta, onnistumisen iloa teidänkin kasvimaillenne 
Viime kesänä alkoi kasvimaan rakentaminen, vaiheessa on vielä ja pahasti, mutta sen alku saatetaan loppuun tänä vuonna. Loputon urakkahan se on, niinkuin se on jo monen “suusta” kuultukin, onneksi vielä intoa riittää. Yössä töissä ollessani yritin tukahduttaa nauruun purskahdukseni “moottorisahalla muotoiltavasta maasta”. Kuinka osuikaan nappiin… Kiitos taas vinkeistä. Näitä sovelletaan vielä ja jo nyt suunnitellaan, kuinka maasta saadaan hyvä, pitkässä juoksussa. T. Ihanaa kun täältä löytyy rohkaisua kokeilla kaikkea uutta ja “mahdotonta”. TACK.
Olen ensikertalainen viljelyssä ja minulla on yksivuotinen viljelypalsta kaupungilta vuokralla. Maa on kuitenkin puhdasta savea, joten mitä sille pitäisi tehdä, että voi laittaa siihen jotain kasvamaan? Koska kyseessä on tosiaan yksivuotinen palsta niin hirveän suuria summia rahaa en maan parantamiseen mielellään käyttäisi. Naapuriviljelijöiltä kyselin, mitä he ovat tehneet ja sanoivat käyttävänsä paljon lantaa, hiekkaa viereisestä hiekkamontusta ja pieniä määriä multaa. Palstan reunalle on tuotu puuhaketta, mutta itselleni ei vieläkään selvinnyt, että oliko tuota haketta tarkoitus sekoitella tuonne lannan, saven ja mullan sekaan vai miten tulisi toimia? Osaisiko joku neuvoa, että miten tulisi toimia, että tuohon jotain voisi istutella?
Kristiina, jos saat jostain lavakauluksia tai lautaa, helpointa on tehdä niistä kasvatuslaatikot, joihin laitat kunnon multaa. Laatikon pohjalle ja vaikka reunoillekin kerros sanomalehteä, koska muuten niissä kasvaa rikkistäkin enemmän kuin tarpeeksi, vaikkakin vähemmän kuin ympärillä.
Palsta on siis kuitenkin muokattu valmiiksi?
Siihen voisi nyt heti kylvää paljon härkäpapua, se tuntuu kasvavan melkein missä vain ja toimii hyvin maan rakenteen parantamisessa. Meillä on vanhaa Kontu-lajiketta, joka pysyy melko matalana eikä tarvitse tukea. Ja on ihan hyvänmakuinenkin. Muistaakseni sitä saa isommissa pusseissa Hyötykasviyhdistykseltä.
Auringonkukat ovat myös hyviä maanmuokkauskasveja.
Me aloitettiin myös aikoinaan yksivuotisella palstalla, joka on hyvin savipitoista. Aina on ihan hyvin satoa tullut, vaikkei olla kauheasti mitään hiekkaa tai turvetta palstalle kannettu. Kaupungin puolesta kun syksyllä maa käännetään niin kaikki naatit sun muut ovat jääneet sinne maahan ja myös parantaneet sitä.
Ainiin, kalkkia kannattaa varmaan vähän ripsautella palstalle myös.
Minä myös tein uuden kasvimaan tänä keväänä vanhaan perunamaan paikkaan ja on todella tiukkaa savea ja sellainen kukkapelto siinä oli. No jotain 40m2 se on ja voin kertoa että eräskin epätoivonkyynel vieri, kun sormet verillä koitin saada niitä ruohopaakkuja ja juurakoita sieltä pois. Kahdesti sen käänsin koneella ja koitin siis saada enimmät rikkaruohot kerättyä pois(toivotonta) ja sitten siihen tuotiin muutama paali turvetta ja multakerros n. 5-10 cm päälle. Ja kalkkia perään. En tiedä mitä siitä tulee? Miltä teistä nämä mun toimet kuulostaa?
Kyllä savimaahan on aika hankalaa perustaa kasvimaata. Se tarvii kunnon pioneerihenkeä, voimaa ja kärsivällisyyttä. Hattua savimaan viljelijöille nostan. Siskoni pystyisi paljonkin kertomaan tästä aiheesta, hän kun on pitänyt savimaalla jo monta vuotta kasvimaata ja vielä onnistunut kasvattamaan siellä vaikka mitä. Tänä vuonna hänkin jo antoi periksi, hommasi lavakauluksia ja muutti kasvimaan niihin.
Lapsuuden kotipaikallani oli myös savimaa, jossa jokainen mökkiläinen kasvatti kasviksensa ja perunansa. Muistan miten naapurin emäntä tuskaisena totesi syksyisestä perunankaivusta: Täältä ei saa näitä irti kuin ampumalla! (Tarkoitti räjäytyspanosta )
Minulla ei ole kokemusta muusta kuin sellaisesta savimaasta, joka on traktorilla käyty joka syksy kaupungin puolesta kääntämässä ja taas keväällä äestämässä. Ei ole siis päässyt maa junttaantumaan eikä kasvamaan heinää holtittomasti.
Monivuotinen palstakin on joka vuosi muokattu ja vasta viime syksynä käänsin sen itse lapiolla siitä kohtaa missä ei kasvanut perennoja. Päästiin sekin siis aloittamaan helposti.
Nyt on suunnitelmana ottaa vierestä toinenkin monivuotinen palsta, joka on kasvanut heinää koko viime kesän. Siinä tuleekin sitten varmaan vaikeuksia.
Kristiina, se hake on varmaan viisainta käyttää katteeksi viljelit sitten laatikoissa tai suoraan maassa. Savimaassa hake auttaa pitämään maan pinnan pehmeänä, savi kun tuppaa olemaan kuivana ihan sementtiä. Rikkaruohojen kiskominen on paljon helpompaa, jos maa ei ole kivikovaa.
Beea, tulevaa kitkemistä ajatellen on mielestäni paljon helpompi kuoria lapiolla savimaan nurmi pois ja sitten tuoda tilalle hiekkaa ja esim. turvekuivikkeista hevonpeetä tai jotain muuta eloperäistä mahdollisimman runsaasti ja jyrsiä ne saveen. Kuoriminen tapahtuu niin, että lapiolla pistetään nurmi “poikki” nurmikerroksen verran tehden pieniä paloja, jotka jaksaa lapiolla nostaa. Nurmipaakut kannattaa kompostoida, jotta voi vielä myöhemmin palauttaa ne kasvimaahan. Jos vaan ajaa maan esim. jyrsijällä ja yrittää jyrsitystä nurmesta noukkia ja repiä kaikki rikkaruohot, niin helposti niitä jää sinne triljoona.
Toisaalta sanomalehdellä ja eloperäisillä katteilla voi pikkuhiljaa kukistaa rikkiksiä ja parantaa maata ja saada kasvimaata aikaiseksi ilman lapiointia.
Meillä oli aikoinaan käytössä tuo ensin kuvailemani menetelmä, koska teimme kolmen aarin kasvimaan yhtenä keväänä. Tosin ei meillä silloin vielä ollut hiekkaa ja hevonpeeturvetta käytössä vaan paljon vaatimattomampia määriä kaikenlaista haalittua maanparannusainetta. Mutta kyllä savi talttuu aivan viljeltäväksi, tällainen moottorisahalla muotoiltava kuin meilläkin, mutta jatkossakin on aina muistettava maata parantaa. Katteita kannattaa käyttää myös viljelyksille.
Ensimmäisinä kesinä täällä lasten kanssa muotoiltiin savesta kukkoja ja kanoja, kosteasta savesta sekin onnistuu.