Kauan on pitänyt tänne laittaa kuvia projekteista, aikaansaannoksista, tulevista työmaista, kauniista kukkalapsista. Hitaasti lupaan käynnistää tämän galleriani, mutta alku olkoon nyt.
Ostimme Vantaalta 2005 vanhan töölöläisperheen kesähuvilana 20-luvulta palvelleen talon ja remontoimme sen ympärivuotiseen käyttöön. Huvilan suuresta tontista meillä oli varaa ostaa vain pieni osa. Puutarhaharrastukseni alkoi, kun tyhjille hoitamattomille naapuritonteille alkoi nousta kukkia. En tunnistanut yhtään. Kirjoista aloin opiskella: akileija, esikko, palavarakkaus. Ja siirtelin maanomistajan luvalla kasveja turvaan, joistain keräsin siemeniä.
Omalla hiekkaisella lohkollamme kasvoi koristekasveja hyvin niukalti. Kuopat maassa kertoivat, että joku oli ollut kukanetsintähommissa ennen meitä. Sammalleimua oli, maksaruohoa, syreeni, kukkimattomia narsisseja.
20-luvun huvilarakennus saneli meille, että tahtoo romanttisen puutarhan ympärilleen: runsaasti kukkia, hiekkakäytäviä, köynnöksiä…
Nyt tilanne on sellainen, että 2008 saimme ostettua toisenkin palan aluperäistä tonttia ja työmaata tuli näin resursseihin nähden liikaakin. "Alatontin" valloituksessa oli 2010 apuna kaivinkone, joka raivasi kantoja, kiviä, pusikoita ja kasaili maata suunnitelmieni mukaan (olen kova suunnittelemaan ja piirtelemään). Vastuksena on silti suuria määriä voikukkaa, ohdaketta, vuohenputkea, leskenlehteä. Pala palalta yritän muuttaa aluetta lehdoksi, niityksi ja kosteikoksi. Välillä tulee takapakkia, mutta visio on kirkas 
Kukkia on nyt paljon! Ensin kasvattelin siemenistä, sitten olen vaihtanut kasveja teikäläisten kanssa. Kyllä tää on kivaa!
heh, johan tämä nopeesti tyssäsi. En taas tajua miten saan kuvia lisättyä, ehkä uni tekee ihmeitä.
Viime kesän uhkeutta. Vähän turhan avaraa makuuni vielä, mutta puita ja pensaita ja kuusiaitaa on kasvamassa. Tuonne leikkimökin luokse sopisi joku korkeampikin puu (ja onhan siellä kymmensenttinen verivaahtera kasvamassa). Sormustinkukat saavat rehottaa muualla paitsi kasvimaalla. Etualalla vasemmalla kameliajasmike ja portaille pyrkii Flammentanz-köynnösruusu. Työn ja leikin jäljet alati läsnä. Ja rikkaruohot.
Kukkakedosta taitaa olla turha haaveilla kostealla alatontilla, mutta kehittelen sinne kuitenkin hedelmäpuuniittyä. Täällä saavat levitä päivänkakkarat, sormustinkukat, neidonkielet, kellot, unikot… Vielä en tiedä kuka voittaa. Haikea haave on, ettei keltaista olisi lainkaan (paitsi ne päivänkakkaran mykeröt), mutta kyllä voikukan kukinta-aika täälläkin näkyy.
Voi, onkohan noi aivan liian isoja nuo kuvat… Pinenetääkö ohjelma ne automaattisesti? Kokeilen pienentää itse seuraavan. Laitan siis keväisemman kuvan rakkaasta jouluruusustani, helleborus orientalis. Tänä vuonna kaunein kukinta oli lyhyt, kun lumi oli päällä kauan ja sitten tuli heti kuuma. Kukat ovat nyt haalenneet vihertäviksi.
Katinen, sopivan kokoisia on sun kuvat
.
Upeaa jälkeä olet saanut aikaan! Ja hienoa että kuvien lisäyskin onnistuu.
Ihania kuvia! Ja ihana piha, silmiä hivelee nuo kiveykset ja pergola 
. Ihan varmaan tuun kattomaan joku päivä!!
Voi kuinka toivoisin, että meilläkin kasvaisi Flammentanz ja kameliajasmike, mutta eivät ne tässä hallalaaksossa oikein kasva, vaikka ei kaukana teiltä ollakaan.
Upea paikka! Perennaniittykin, oih! Katselin tuota ekan kuvan rautaista pergolaa kaihoten, mistä sen hankit?
Kiitos kiitos! Tuossa kiveyksessä olikin värkkäämistä! Nyt on ihana, paitsi että saumoissa kun on vain kivituhkaa, niin juurtuu kovin helposti rikkikset. Ehkä olisi pitänyt laittaa kuivabetonia.
Pergola hankittiin nelisen vuotta sitten, saakohan täällä kauppoja mainostaa? Ehkä parempi laittaa yv 
Oho, onpas kello jo paljon! Yhden kuvan vielä lisään, niin näkyy tuo kiveys ja pergola paremmin.
Tämä on otettu aiemmin tänä keväänä ja taas on hommat kesken (säilykepurkit menossa kellariin, puksipuut nostettu kellarista, kivienvälien putsaus kesken, katsos kun miehelleni, jota on vaikea houkutella puutarhahommiin, tuli innostus putsata kauniit sammalet pois kivein välistä, hohhoijaa).
Tuo hevosenkengän muotoinen kivikaari saatiin siietää viereiseltä tontilta, kun kuului talon "kalustoon". Kuvassa on paljasta, mutta lisään vielä että tuskastuin osottamaan kärhöjen kasvuunlähtöä ja nyt köynnöksiä on ehkä liikaakin tuolla puuaidan vieressä: kolme kärhöä, tuoksuköynnöskuusama, piippuköynnös ja kiinanlaikkuköynnös. Etualalla kasvaa kanssa Westerplatte-kärhö, joka ulotuu juuri ja juuri hipaisemaan pergolaa 
Meillä on yhä vaan harkinnassa tuleeko pergolan keskelle pöytäryhmä vai tulisija, jolloin istuskeltaisiin kiviringillä. Pergola on talvellakin tosi kaunis elementti, ruskea korostuu kauniisti valkeaa lunta vasten.
Hienon näköistä.
Voi jestas, kun tykkään. Aivan mahtavan ihana!!!
Upea! Tuo kivityö on ihan mielettömän upea ja perennaniitystä sain Idean itselleni. Piha henkii satukirjojen tunnelmaa, harmoninen ja leppoisa henki. Laitathan kuvia kesän edetessä, että saadaan kuolata.
Aivan mahtavan näköistä! Upea pergola, ihana että aloit oman kuvagallerian. Jään innolla seuraamaan
Oijoi, unelmalta kuulostaa! 
Vanha talo ihanalla puutarhatontilla, voisiko enempää toivoa? Tää on pakko saada nähdä!! Hyvä että kuvanlisäysnappi paikallistui
Eihän tässä voi muuta kuin huokailla yhtä ihastuneena kuin kaikki muutkin. Uskomattoman kaunista on pihallasi! Yhä edelleen odotan sinua pihavierailulle, mutta myös minä haluan nähdä sinun pihasi livenä.
Yhdyn kaikkiin edellisiin puheenvuoroihin ja odotan innolla jatkoa! Upeaa! Iso peukku!
Hitsit, kun hienoja nuo kiviympyrät ja ihan koko kuvattu alue! Pergola on kans ihan älyttömän upea.
Pakko minunkin oli tulla kurkkimaan mitä hienoa täällä on - EI JEI ei minun saa nähdä mitään noin kaunista!!