Eivätpäs olekaan ollenkaan helppoja nuo Puutarhatontun kysymykset!
Sanomalehtiä usein käytetään siinä tapauksessa katteen alla, että maa on täynnä rikkaruohoja. Kun aivan litkimärät sanomalehdet kattaa kompostimullalla, jota lisätään aina tarpeen vaatiessa, saa pensas samalla kompostin kautta lisäravinteita, maa pysyy kuohkeana ja pensas terveenä. Perennapenkkeihin ja pensaiden allehan kannattaa myös haravoida lehtiä ja muuta pihan kariketta eikä ole mikään pakko nimenomaan kompostilla kattaa. Pintakompostoimisella saa lähes saman tuloksen, kun vaan katsoo, että se aines on sopivan sisältöistä. Lantaa voi lisätä kompostimultaan, jos näkee tarpeelliseksi.
Kun ensimmäisen kerran kattaa jollain jonkin kohdan, kannattaa se tosiaan tehdä sitten, kun routa on sulanut. Keväällä ei toki oteta katteita pois paikoiltaan mistään muualta, kuin kenties siemeniä kylvettäessä etsitään multa katteiden alta ja siksi kate otetaan pois, että kylvö onnistuu.
Kun maa on katettuna, ei routa mene niin syvälle, kuin paljaassa mullassa menee ja toisaalta kate estää turhaa kosteuden haihtumista.
Sahanpurussa on vaaransa, se säilyttää jäätä hyvin. Ennenvanhaan säilöttiin kesällä maidonjäähdytykseen tarvitut jääpalat sahanpuruissa, joten en kovin helposti sitä katteena käyttäisi siinä pelossa että keväinen kasvuunlähtö hidastuu.
Keväällä kattaminen alkaa, kun routa sulaa ja kasvu alkaa. Sanomalehtiä käytetään alla vain siksi ettei monivuotiset rikkaruohot luule katetta niille laitetuksi lannoitteeksi. Ennen kattamista voi lannoittaa pensaat lannalla tai kompostilla, katetaan siihen päälle ja tulevina vuosina vain lisätään katetta. Lannoituksen tarve ei ole kovin suuri pensailla. Maatuva kate myös möyhentää ja lannoittaa.
Puuhake, kuorikate tms. eivät syö typpeä jollei niitä sekoita multaan. Toisaalta, heinä, olki yms. helpommin maatuvat katteet ovat siitä helppoja että keväällä ne ovat melkeinpä maatuneet, voi lisätä lantaa ja kattaa sitten jos siltä tuntuu. Rumempia ehkä ovat, ainakin ensin ennenkuin tottuu.
Kattaminen on parhainta laatua olevaa yhteistyötä maan kanssa. Onkimadot tekevät valtavasti työtä puolestasi maanparannuksessa eikä rikkaruohot vie pääkasveilta voimia. Pääset perkaamiselta, apulantojen ostosta, kasvit kukoistavat ja maa senkuin paranee. Kattaminen on asia jolla ratkeaa monta ongelmaa kerralla, joten suosittelen lämpimästi.
Innokkaana odottelen tässä, että saan aloittaa tämän kateviljelyn opiskelun käytännössä. Olen lukenut täältä, että kastelun ja kitkemisen tarve vähenee ja sehän mulle sopii! Sahanpuruja olis paljon tarjolla, mutta ehkä en tuon jäätymisen vuoksi uskalla niitä käyttää kuin korkeintaan kasvimaan poluilla. Voiskohan noita sahanpuruja käyttää pienissä erissä kompostiin? Tai keksisittekö muuta hyötykäyttöä?
Miten usein muuten tuota katetta lisätään kesän aikana? Ja syksyllä kai sitten kunnon kerrokset talveksi lumen alle? Aiemminkin, ennen kuin olin mitään mistään kateviljelystä kuullutkaan olen haravoinut syksyn lehtiä kasvimaalle, mutta kevään tullen käänsin ne maan sisään. Jatkossa jätän ne sitten vain maahan.
Kukas se olikaan joka käytti sahanpurua kivien välissä eikä rikkaruohot sitten tulleet läpi ollenkaan? Raakki?
Sahanpuru-luonnonkivi yhdistelmällä saisi aikaa hienoja ja käytännöllisiä kukkapenkin reunuksia vaikka? Polkuja myös? Sahanpuru mainospostin päällä olisi hyvä polkuvärkki, kestää varmasti monta vuotta ennenkuin siihen rikkaruohot uskaltautuu. Paitsi siemenistä... ne on helppo sitten vaikka haravoida pois.
Käytin viime kesänä sahanpurua täytteenä reunuslautojen alle kukkapenkille. Toimii aika hyvin ja kohta saan uutta purua paljon, kun meille on tulossa kaksi kuormaa koivuhalkoja heti, kun ehtivät tuomaan. Valmiita reunamaojia on vaikka miten pitkälti siinä uudessa kesäkukkapenkissäni esimerkiksi. Meinaa hiekka vieriä ja reunus rikkoontua.
Niin ja muistakaa nyt, että vanhojen puulaattojen pikkulaudoista on helppo reunustaa penkin syrjät varsinkin kaartelevissa penkeissä. Sitä pitkin sitten on kiva ajaa ruohonleikkurin syrjäpyöriä.
Minä kasvatan rottia ja hiiriä, rotilla käytän kuivikkeena Vapon puupellettiä (elikäs sitä lämmityspellettiä) ja hiirillä kutterin ja turpeen seosta.
Näitä käytän myös katteeksi ja kompostoin. Pakkohan se on, muuten hukkuisin likaiseen puruun!:)
Ei kannata laittaa 15cm purua katteeksi syksyllä, mutta kyllä sitä osaksi voi laittaa. Paremmin se pitää rikkaruohot kurissa kuin heinäsilppu, mulla kävi yhden penkin kanssa niin, että kun syksy olikin niin lämmin ja sateinen, enkä katetta enää myöhäissyksyllä lisännyt, niin nyt keväällä penkissä oli kaikenlaista ylimääräistä.
Hiukan purua, heinäsilppua ja lehtiä päälle, eikä viherrä enää ylimääräistä!
Puupelletti hajoaa ihan sahajauhoksi kastuessaan, mulla on kasvimaan käytävät katettu tällä osittain, ja niissä missä on tätä, ei tule yksikään rikkis läpi. Muualle pitäisi vetää uutta kerrosta lehteä väliin ja laittaa lisää katetta.
Minä siis käytän ihan hyvällä kokemuksella, mutta en pelkästään käyttäisi.
No ompa hyvä juttu, että voin hyödyntää osaksi tuota sahanpurua. Laitoin sitä myös talousjätekompostiin, jonka kanssa olen tuskastellut pari kesää kun en ole saanut toimimaan. On ollut liian märkä ja sitten taas liian kuiva jne. Vaihettiin sen paikkaa vähän lämpimänpään kun ennen oli ihan varjossa ja nyt on alkanut hyvin palamaan. Mahtava juttu , jospa se tästä alkaa pikkuhiljaa harjoitus tuottaa tulosta.
Mutta takaisin katteisiin. Meillä on tosi paljon luonnonkiviä, joita olen laittanut kukkapenkkien ympärille ja jopa pienen kasvimaani ympärille olen tehnyt pienen "kivimuurin". Sen väleistä tunkee jos jonkin näköistä ei-toivottua vierasta, joten kiitos, hyvä idea laittaa tuota purua.
Semmosta mietin tuossa myös, että miten heinän sais tapettua kukan juuresta? Kun viime kesänä sain kaverilta pari keijuangervo(jos muistan oikein..)tupasta, niin sain samalla heinää aika reilusti mukana. Pientä vihoitusta itse kukassakin jo on nähtävissä, mutta nurmikkoheinää kasvaa tuppaassa kauttaaltaan. Yritin ennen istutusta nykkiä heinää pois, mutta eihän tuo näy auttaneen. Voiko noita katteita laittaa tuomoisen tiiviin tuppaan päälle vai onko vaarana että koko kukka kuolee siinä mukana? Toivottavasti ymmärsitte ongelmani tästä sepustuksesta... Onhan se tietysti toisaalta hyvä, että heinää kasvaa edes jossain, viime kesänä kylvämällämme nurmikolla sitä on harvassa...
Keijuangervo on pensas ja jaloangervo on perenna, mutta molemmat voi periaatteessa nostaa nyt maasta, erotella kaikki heinät juurineen kokonaan pois ja istuttaa takaisin sekä kattaa ja rajata kasvualusta rikkaruohoilta. Jos heinämätäs ei muuten irtoa, niin vedessä liottaminen helpottaa ja säästää sen säästettävän kasvin juuria. Virkeä heinämätäs on nuorelle pensaan tai perennan alulle aika paha kilpailija.
Että minä luin monta kertaa tuon "Kasvatan rottia ja hiiriä" ennenkuin tajusin, että siis ihan tosissaan kasvattaa niitä lemmikkirottia ja lemmikkihiiriä.
Mutta kiitos vain tiedosta minunkin puolestani, että se käy kattamiseen. Vähän niitä kanin puruja meillä tulee, ei paljoa, kun kani on suurimman osan aikaa ulkona.
Minäkin illalla yösilmillä luin hartaasti tuota rottien ja hiirien kasvatusosuutta ja kerkesin jo ajatella niinkin, että niillä ravitaan multaa, mutta lopulta tajusin myös tuon lemmikki-yhteyden aiheessa
Mitenkäs toimitte rikkaruohojen kanssa, tarkoitan kitkettyjen rikkaruohojen? Voiko ne haudata kuoppiin ja kattaa vaikka sanomalehdillä ja haravointi"jätteellä"?
Meillä on rinne, johon on kaivinkoneella vaan "heitelty" isoja kiviä. Näitä kiviä ei enää pääse siirtämään. Ja rinne ei nyt näy minnekään, mutta joskus sen alle voi tulla kävelytie (kaupungin kaistale). Ajattelin (ja olen aloittanut) kaivaa maata kivien välistä ja vähitellen parantaa tätä maata. Jos nyt hautaan toita rikkaruohoja; onko maa hyvää vaikka 3 vuoden päästä? Samoin ajattelin toimia pensaiden ympäriltä kanttaamieni nurmi/multapaakkujen kanssa. Onnistuuko?
Saisin samalla uutta tilaa taas perennoille...multahan loppuu tila.
Kunhan vaan annat rikkaruohojen kuivua ensin auringossa kokonaan hengiltä ennen hautaamista. Muutoin tulee vahingossa istuttaneeksi rikkikset vaan toiseen paikkaan. Minä en hautaisi, minä vain kattaisin pintaan niillä rikkaruohoilla ja pintakompostoisin. Kaikki haravointijätteet sinne myös.
Tai sitten jos pihassa on jossain tyhjiä laikkuja, jotka kaipaavat nurmikkoa, ne voi laittaa oikeinpäinkin. Meillä ainakin on tehonnut hyvin niinkin päin.
kattamista varten laitan kitketyt rikat ottamaan aurinkoa ritiläverkon päälle, metallista kompostikehikkoa käytän pitkälleen laitettuna tiilien päällä, (syksyllä haravointilehdet kasaan kevätlämpimiä odottamaan kehikkoon) ritilän päällä on hyvä juolavehnän tuulettua, ottaa aurinkoa ja ruskettua, mutta sittenkään en kaiva maahan vaan käytän katteeksi.
Meillä on nyt katettu vanhalla heinällä koko perunakellarin villi alue. Tavoitteena on päästä eroon balsamista, nokkosista, juolavehnästä ja koiranputkista.
, jospa se tästä alkaa pikkuhiljaa harjoitus tuottaa tulosta.
