Jos et Temsku laittanut mitään pahvia tai tuhtia kerrosta sanomalehteä alle, niin nuo ryöttäät tulevat katteesta läpi. Ja katteeseen juurtuneena niitä on sitten häjy kitkeä. Olen kokeillut 
. Nokkonen osaa kasvaa kokonaisesta paalista läpi.
Minä olen harjoitellut tuon perunakuopan katon kanssa jo takaseinän suhteen. Sinne vaan niitetyn rikkaruohon selkään paalia piukkaan ja päälle kasvamaan kurpitsaa - niin vain on rikkaruohojen tunnelma himmentynyt kun joka kevät on paalikerros lisätty.
Siksi jatkettiin koko hoidon suhteen...ja kun niitä heiniä pitäisi vieläkin tunkea johonkin melkein puoli latoa
Kun vaan tulisi joku kuningasajatus mitä siihen tulevaisuuden hyvään multaan oikein istuttelisi? Kirjovuohenputkikaan yksistään ei oikein innosta, ja perennojen hommaaminen tuolle alalle edellyttäisi tuntuvan lottovoiton saamista. Odotan sellaista ideaa joka tuntuu sellaiselta hallelujaa-meiningiltä.
Tulkaa käymään täällä isolla autolla (tai peräkärrin kanssa...) niin eiköhän jokunen jakotaimi mielellään muuta sinne etelään 
On muuten jännää miten meidän pojat vieläkin muistaa "Sen hattivattinaisen, jolla oli mukava etunimi". Puhuttiin nimittäin aivan hiljattain kun katseltiin miten ne ruttojuuret voi. Kun kummipoika pirhana pesi öljyisiä autonosia niiden päällä. Ei kylläkään enää toiste 
Oikeesti tulkaa käymään! Mulla on näitä jakotaimia ja siemenkylväytyneitä juttuja ihan tilus pinkeenä. Joka kesä tältä tilukselta "sisustetaan" 2-3 puutarhaa, eikä koloa näy missään kasvustossa. Mun pitää pian perustaa ns. kasvatuspenkki, johon tuuppaan ottajaansa odottamaan ylijäämäperennoja. Tarvittaessa löytyy myös ruusuja ja muita puuvartisia...
Ei vain viitti moneen paikkaan samoja perennoja istutella...
(oikeesti poikettiin teillä pari-kolme viikkoa sitten,luuta oli oven pönkänä ,silitettiin kissaa, ihmeteltiin kasvustoja ja jatkettiin matkaa...
:))
Katteen alla muhii vaara! Ihmettelin kuinka harson alla parsakaalin lehdet katoavat. Kurkistin heinäkatteen alle ja siellähän lymysi satamäärin etanoita! Niitä poimin vesiämpäriin tyttöjen kanssa.
Täällä ei ole ollut etanaongelmaa minietanoita lukuunottamatta aiemmin. Keväällä huomasin ensimmäiset vähän isommat (2-3 senttisiä) ja nyt ne ovat päässeet lisääntymään katteen alla harson suojatessa tehokkaasti linnuilta. Argh.
Viime keväänä mm. porkkanasato meni häneksi kun räkätit mylläsivät kylvettyä kasvimaata matojen toivossa. Siksi käytin harsoa tänä vuonna. Suo siellä, vetelä täällä.
Ja Kibu! Ah ja voih!!! Olet ollut täällä! Nyt sitten punastelen kiivaasti, sillä 2-3 viikoa sitten pihalla oli todellinen hävityksen kauhistus ja kevättyöt armottoman hirveässä vaiheessa. Kaikki mahdolliset työkalut levällään... Ette tulis näin kesän päälle uudestaan, nyt kun kasvu on vauhdissa ja kukatkin kukkivat. Niin ja ne kaikki rojut on siivottu nurkkien taakse
Luen kauhulla Titamiinin etanoista sillä minäkin olen kädet kyynärpäitä myöden ristissä ja toivon etteivät ne tuhoetanat tänne meille koskaan saapuisi! Ja nyt on jo noinkin pohojooses!
Tai sitten hei - meillä kanat syö etanat. Titamiinilla ei ole vieläkään niitä kanoja, eihän? Se on pikku juttu kun potkivat terhakkaana marjapuskien heinäkatteet nurtsille, ja varmasti paremmin mihin rastaat pystyy. Tuoreet kukkapenkit, joissa on vielä tilaa, ovat kutsu niille pehertämiseen ja voi jos on multaa lanattuna ja siinä heinänsiemen! Kertakaikkiset kanalauman festaripileet.
Siilikin syö etanaa, vai?
Siili tosiaan syö etanoita:) Rousk rouskj a hajun perusteella uuden kimppuun. Kattamista en uskalla täällä harrastaa koska kotiloita ja etanoita on yli oman tarpeen.
Olen kartoittanut etanatilanteen kääntelemällä kaikki katetut alueet kuin kanalauma ainakin. Vain kasvimaassa on etanoita, ihan muutama löytyi sitruunamelissapenkistä yrttimaalla. Ne ovat helppoja pyydystettäviä, koska eivät ehdi karkuun. Sen kun vain poimii niitä ämpäriin, jossa on fairyvettä.
Tämän metsästysoperaation kun toistaa muutaman päivän välein, niin luulen pääseväni tilanteen herraksi ilman kanojakin. Ne kanat olis kyllä kivoja. Edelleen haaveilen suuresti viidestä maatiaisrotuisesta kanasta ja niiden elämää sulostuttamaan viriili kukko. Pitäis vain lähteä sinne etelään kananhakumatkalle. No hullumpaakin on tullut tehtyä...
Pitäisköhän pariksi päivää poistaa kasvimaalta heinäkate, jotta pääsis tehokkaasti nitistämään niitä limalöllyköitä? Se vielä onnistuisi kun porkkanat, puna- ja mustajuuret, salaatit yms. ovat pieniä.
Laitoin kourallisen kukkamaatani tuhoavia kotiloetanoita isoon vesisaaviin, jonka pohjalla oli vettä parikymmentä senttiä. Jokainen etana nousi vartissa ainakin puoliväliin saavin reunoja. Eivät siis hukkuneet. Lopulta keräsin ne muovipussiin, pussin suu tiukasti kiinni ja pussi roskikseen. Eivät ole palanneet, mutta ranskalainen tapa päästä niistä eroon olisi ollut ehkä tätä inhimmillisempi.
Miten etanoista pääsee eroon kärsimättä tai aiheuttamatta niille turhaa kärsimystä?
Pieni Hevonen oli taas toissa päivänä haarukoinut itsensä pois laitumelta, nurmikoita haukkaamaan. Samalla oli kadonnut puolikuiva ruohosilppukate maissipenkistäni - onneksi oli edes maissit ymmärtänyt jättää, ettei mun tarvinnut vihastua :)
Ne on nämä hupulaishevoset näköjään tämmöisiä - Mustang pysyy laitumellaan kohteliaisuuttaan mutta jos meitä ei näy kokonaiseen päivään saa olla varma että lähtee jallailemaan. Kulkee puutarhassa muttei vieläkään ole tehnyt koskaan mitään pahaa (kop kop koputin päätä). Sen sijaan saa olla varma että se "multii" vaarin pienen perunamaan omaa tälliinsä. Sitä se ei pysty varstustamaan. Ehkä se meillä outo paljas multa kutsuu sitä jotenkin - katettu ei kiinnosta.
Sanokaas ny miälipiteenne seuraavasta:
Olen lopen kyllästynyt kaupunkilaispihalla ilman oikeaa kompostoria syntyvään vuosittain kasvavaan pihajätevuoreen. Siinä on koivunlehtiä, kuivia pieniä risuja (vähän), kitkemisjätteitä, syksyn kukkien varret, kanttausnurmiturpeita ja muuta pihalla syntyvää luonnon kamaa. Lannan saanti ja sen käsittelykin kaupungissa on todella hankalaa, enkä siksi sitä enää edes yritä. Iso piha tuottaa niin paljon tuota jätettä (ei nurmenleikkuusilppua ollenkaan, ei ole keräävää), etten enää pärjää sen kanssa, keko vain kasvaa. Kompostikehikoissa näkyy pysyvän tosi kuivana, pöllyää, muttei maadu. Keväällä jo vietiin parikymmentä jätesäkillistä pois.
Mihin kummaan saan tuon keon upotettua, kun en kaatiksellekaan haluaisi kuormuria sitä varten tilata (yritetään edelleen pärjätä ilman peräkärryä ja koukkua 
) ? Miltä kuulostaisi, jos yksinkertaisesti leväyttäisin koko parivuotisen keon yhteen tontin kaukaisimpaan kulmaukseen ja jäisin odottamaan sadetta, päällimmäiseksi tämän kesän kanttausjätteet ylösalaisin. Kauankohan mahtaisi kestää, ennen kuin sellainen 50 cm korkea läjä alkaisi pohjaltaan muuntua muuksi?
Parempia ehdotuksia ?
Huonosti hoidettu komposti on oikea etanatehdas. Tässä munia aika kasa. Ovat yllättävän isoja, mutta taitavat olla samanlaisia hyytelöpalloja kuin sammakon kutu.
Muajussi, teet muuten justiinsa niin, kuin itse jo pähkäilitkin, paitsi älä leväytä, vaan tee oikea ja ulkonaisesti huoliteltu kompostiauma ja vielä sillä erolla, että jos sinulla on jotain risua ja paksumpaa oksankarahkaa, niin levität ne alimmaksi löysästi, niiden päälle nurmiturpeet ja kanttausjätteet ja siitä ylöspäin sitten kaikkea muuta juhlallista muhjua, mitä kerroit omistavasi.
Ja aina kun käyt sitä ihailemassa, voit kokeilla jostain keskeltä, joko se alkaa lämmetä
Jos tiedät kohta saavasi lisää kompostoituvaa tavaraa, voit suunnitella paikkaan vaikka tulevan istutusalueen muotoisen kompostipaikan, mikä kannattaa sitten koota korkeammaksi paljon, mitä lopullisen alueen pinta tulisi, koska ryhtyessäsi istuttelemaan, pitää pinnalta vetää pois maatumaton tavara ja aloittaa uusi alue.
Aumaa on helppo pitää siistinä, kun talikolla tai rautaharavalla välillä aina huolittelet ulkomuotoa.
Kiitos tuesta Sand ! Noinpa sitten taidan tehdä. Onneksi ei ole tuollainen etanapyydys, vaan sellainen kuivankopsakka pölisevä keko, josta tuuli helposti jo pöllyttelee lehtiäkin esille. Syynä on varmasti osin se, että kasa on isojen koivujen alla, joten sateet eivät riittävästi sitä ole päässeet kastelemaan.
Kylvin tänään kilon ruokahernettä uuteen ja tyhjäpintaiseen tulevaan kasvimaahani. Toivottavasti se ehtii vielä taimettua edes vähäsen. Mitä luulette?
Ammoisina aikoina meillä puhallusputkiherneet itivät hiekassa ilman erikoishoitoa ja siitä muistinkin 
Muuta en osaa sanoa kuin että kirpat kuulemma viihtyy ja lisääntyy kuivassa. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa olen käyttänyt nurmikkosilppua katteena ja kirpat ovat syöneet suunnilleen kaikki. Saattaapi olla paikallinen ilmiö.
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
Ei kun hei. Jos teillä on ylijäämätilla, niin kylväkää vielä yksivuotista raiheinää. Halloihin asti siitä saa katetta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä