Raiheinäpusseja tosiaan voisi jopa löytää tältäkin kirkonkylältä jonkun kaupan varastosta
Minulla on vanha pilttipurkillinen "kissanvehnää", miten vehnä käyttäytyy, jos sen nyt kylvää?
Sand, ehtivät taimettua jos linnut eivät syö
Hih, luin että miten kissa käyttäytyy, jos vehnän kylvää nyt...
No vehnä itää mukavaksi vihreäksi matoksi. Laita tiheään. Tai kylvä ohraa, kauraa...
Mutta jos se onkin syysvehnää ja itää keväällä vasta, kun pitäisi ruveta hienoja rivejä kasvimaalle laatimaan?
Kuten huomannette, en tiedä mitään syysvehnän olemuksesta. Ehhehhe
Kyllä se syysvehnä itää nyt siinä kuin kevätvehnäkin, ero on vain siinä että se ei välttämättä tuhoudu talven aikana vaan jatkaa kasvua keväällä. Syysvehnän normaali kylvöaika Etelä Suomessa on kylläkin elo- syyskuun vaihde mutta itää muulloinkin kun on tarpeeksi lämpöä ja kosteutta.
Rissa, ei se kirppojen ilmestyminen kattamisesta johdu, nyt on vaan poikkeuksellisen hyvä/paha kirppavuosi. Ainakin täällä päin on rypsiäkin jouduttu kylvämään useampaan kertaan kun kirpat on syöneet pinnalle yltäneen vihreän heti kättelyssä. Usemman kerran on jotkut viljelijät joutuneet myrkyttämään, äidin miesystävä kertoi että yleensä siemenessä oleva peittaus riittää niin kauan että taimi on riittävän iso eikä enää kirpoille kelpaa, nyt ei riittänyt vaan piti myrkkyä lykätä lisää. Kyllä ne minunkin pihalta söi krasseja, erilaisia kaaleja yms. niin että tapella piti ja harsoilla suojata että sai kasvit pysymään hengissä ja kasvamaan riittävän isoiksi.
Jätänpä kissanvehnän kylvämättä kasvimaalle ja etsin jonkin hieman epäoleellisemman pisteen tälle asialle
Jos seudun kissat eivät viitsi pihalla ruveta vehnää syömään, täytyy sitten vuokrata puimuri.
Ensiaskeleita kattamisen saralla otin tänään: silppusin olkea (ajan kanssa auringossa istuen saksilla leikaten) ja tuotteen levittelin perennapenkkini päälle. Hyvin ohut kerros, muttei kuitenkaan multa läpi näy. Penkki on tänä keväänä perustettu muttei siihen ole sekoitettu kompostia, eli multa on aika heikkolaatuista - siksi ajattelin että kate voisi olla hyvä ajatus. Nyt äsken luin tämän ketjun alusta alkaen, ja mieltä jäi kaihertamaan ajatus, pitäisikö katekerroksen olla paksumpi? Paljon paksumpi? Olkea on vielä jäljellä silputtavaksi, joten mielelläni kuulen asiaa jo taitavien ohjeita jos olen "alikattava"
Kun tulet käymään, lainaan sinulle kirjan " Vaivatonta puutarhanhoitoa", kirjoittanut Ruth Stoutt. Pahus, muistin juuri etten ole nähnyt sitä aikoihin, kenelle lienen lainannut? Meillä kasvimaa on pelittänyt vuosia katteella, mutta jutellaan kun tulet käymään!
Ei ku jutelkaa täällä(kin), että me muutkin opimme.
Tai mää teen kanssa kohta retken Korialle.
Nobile
Raskaalla savimaalla kate on hyvä ja huono apulainen.
Kesällä se pitää kosteuden, maan pinta ei kuivu eikä maa siten halkeile ja juuret saavat kasvurauhan, lieromäärä lisääntyy katteen alla ja kitkeminenkin helpottuu. Syksyllä katteen alla pysyy lämpö pidempään ja etenkin syysistutetut kasvit saavat pidemmän juurtumisajan kuin ilman katetta olevat.
Syksyllä se todella pitää kosteuden allaan, eli savimaa voi olla jopa liian märkä ja juuristohappi loppua. Keväällä kate säilyttää kylmän maassa, maa sulaa hitaammin kuin ilman katetta. Tämä pitää huomioida etenkin ikivihreiden kanssa, rhodojen ja havujen, jotka alkavat yhteyttää ja tarvia vettä jo melkein huhtikuulla.
Vähän nyt rönsyää. Luin pari päivää sitten lehdestä nimen Kate Koskinen (ei ollut Koskinen, mutta joku tavallinen suomalainen sukunimi) Ensimmäiseksi aloin ihmetellä sitä etunimeä: ompas siinä ollut puutarhahullut vanhemmat! Sitten vasta hoksasin nimen englantilaiseksi naisen nimeksi
On nääs hieman lueskeltu tätä kate-keskustelua
Kiitos päivän nauruista...
kiähhh, kiähhh....
Tule vaan Nobile Korialle! Mutta katteista: lukekaa iloksenne tuo Ruth Stoutin kirja Vaivatonta puutarhanhoitoa. Meillä on kasvimaat olleet katteella kohta parikymmentä vuotta. Maa oli köyhää, soransekaista hiesua jossa entisen puimalan alle heitettyjä kenkärajoja ja loputtomasti lasinsirpaleita, rautaa ja muuta pientä roinaa. Ostimme keräävän ruohonleikkurin ja aloimme järjestelmällisesti kattaa maata ruohosilpulla. Joskus käytän katteena myös likaista lampaanvillaa, pilaantunutta heinää, haketta, sanomalehtiä käytävien katteena. Eniten ruohosilppua. Tuloksena on maa, josta naapurin tehoviljelijä-isäntä sanoi pari vuotta sitten keväällä: Kyl min täytyy sanoo, et tää teitin maa on hyväs vöyris. Paikallista murretta ja tarkoittaa maan olevan hyvässä kasvukunnossa. Kate lannoittaa, pidättää kosteutta, ruokkii matoja ja estää rikkaruohojen kasvua.
Kiitos vaan kutsusta, Nopsis. Tuo sinun taidetyöläisyytesikin kiinnostaa niin paljon, että Korialle voinkin poiketa joskus.
Periaatteen toki kateviljeyyn tiedän ja osittain harrastankin ihan laiskuuttani. Siinähän ne rikat menee katteena kasvimaan poluilla ja katekangas (ihan mustaa suodatinkangasta vaan) tai kompostimultakerros peittää useimmat kasvimaan penkit, ja perunamaalla on kangas myös. Mutta parempihan se ois käyttää luonnonkatteita, koska kastemadoilla on niissä puuhaa, maan rakenne paranisi ja lannoitevaikutuskin olisi edes jonkinmoinen. Pintakompostointina tuo kompostointihommakin sujuisi mielestäni mukavammin kuin noita aumoja käyttäessä. Yksinkertaistahan se aumakompostointi on kyllä, mutta turhaa tavaran siirtelyä siihenkin sisältyy.
Pitäis vain miettiä mitä se kate olisi, koska se saisi kyllä olla ilmaista tai ainakin lähes. Nurtsi meillä biosilputaan paikalleen, koska nurmikkokin tarvitsee lannoitteensa. Eikä sitä nurmisilppua niin hirveästi tulisikaan, koska yritämme pitää nurmen kasvun hillittynä (piha on aika iso, kuka sitä aina jaksaa olla leikkaamassa). Noita rikkoja jos laittaa penkin katteeksi, niin peli on menetetty. Polulla ne sentään voi peittää välillä ohuesti sanomalehdellä ja/tai talloa.
Nobile
Meillä on isot nurmikentät osittain tuon kateviljelyn takia. Jos on kuiva kesä, toimivat hetkellisinä lammaslaitumina. Katekankaita tms. en ole käyttänyt, vain maatuvaa materiaalia. Uuden kukkapenkin perustamiseen olen käyttänyt jätesäkkirullaa: Pitkä rulla maahan, päälle painoa ja vuoden päästä paikalla on rikkaruohoton alue johon voi pienellä vaivalla istuttaa perennat, dahliat tai mitä hyvänsä. Mun taidetyöläisyys voi kyllä olla pettymys, Nobile: siitä ei jää näkyviin mitään konkreettista. Mutta jos liikut tääläpäin, olet tervetullut. Laita vaikka hölöä!
Haravoin lehdet syksyllä suureen kasaan perennapenkin viereen. Keväällä kun lumi on sulanut, nostelen painuneet lehdet perennoitten väliin. Nehän irtoavat kasasta kivoina liuskoina. Perennapenkki muuttuu pikku hiljaa muhevaksi. Kasvimaahan meidän ei kannata laittaa enää mitään lahoavaa tai lahonnutta, koska maa on jo liiankin ravinteikasta ja multavaa. Mansikatkin ovat jo paremminkin viherkasveja. No sitä oksasilppua tulee joka kevät. Sitä menee sitten sanomalehtien päälle pensaiden alle.
Jaa abstraktimpi taidetyöläinen olet Nopsis. Kyllä sekin kiinnostaa, mutta tosiaan luulin, että olet taidekäsityöläinen. Itse nimittäin pukeudun mielelläni käsityöläisten tekemiin vaatteisiin (mm. pellavaisiin) ja käytän taidekäsityönä tehtyjä koruja. Ja kotoa löytyy melkoinen "kokoelma" kaikenlaisia paperi-, keramiikka-, lasi- ja metallitöitä.
Vielä niistä katemateriaaleista: meillä ei haravoida pihaa ollenkaan - ainakaan syksyllä. Kun lehdet ovat pudonneet, ne biosilputaan ruohonleikkurilla paikalleen ja keväällä nurtsi lähtee sen voimalla nopeasti kasvuun. Edes nurtsi ja lehdet siis pintakompostoidaan ihan asiallisesti.
Haketusjäte meillä käytetään pääosin kompostiauman pohjalla, mutta kyllä sitä jonkun verran laitetaan mm. pensaiden allekin - siis lähinnä niiden pensaiden alla, joista niitä oksia on karsittukin.
Kai sitä pitäis jotain olki- tai heinäpaaleja lähteä hankkimaan, että saa maansa katteeseen. 
Mistähän niitä sais hankittua, kun ei tunne noita maanviljelijöitä??
Nobile
Meillä on pihassa paljon lehtipuita, koivuja enimmäkseen. Niin paljon tulee lehteä, että ei voisi nurtsille jättää ja olisinkin ihan pulassa, jos en pystyisi haravointiaarteita heti hajasijoittamaan jonnekin.
Potager saa tasaisen lehtikatteen talveksi ja onkin paljon kivemman näköinen silläviisiin. Muut lehdet haravoidaan lähimpään penkkiin tai avuksi uuden penkin perustamiseen. Pienessä pihassa voi olla ongelmallista, jos lehteä on kovin paljon, mutta meillä toimii hyvin.