Minttumeiramin potager vaikuttikin hauskalta, katsoin siitä kuvia. Meilläkin on potager (huomasin potagerin syntyneen, vaikka en sitä tehdessäni tiennytkään) . Tosin on vähän siinä ja siinä, että kyseessä on potager, koska alue meinaa koko ajan karata käsistä. Potagerhan on rehevä, mutta siisti - näin olen jostain lukenut.
Meille piti kolmisen vuotta sitten tulla tuohon pihan istuskelupaikan yhteyteen pieni sievä yrttitarha, jossa on muutama kukkakin kaunistuksena. Laadin mielestäni hyvän suunnitelman, sievät polut ja penkit, ja aitasin koko ympyrän muotoisen komeuden matalalla, punotulla pajuaidalla. Maa oli kuitenkin mahtavassa kasvukunnossa ja kaikki kasvoi paljon reippaammin kuin olin olettanut. Tilli, korianteri, persilja, piparjuuri, ilmasipulit, rucola, meirami, timjami, lipstikka pensaspavut ja tuoksuherneet jne. jne. ryöhäsivät hullun lailla yli niille varattujen tilojen ja reunoille tuli laitettua kaikenlaista muutakin, mm. nukula ja perennoiva pensaskärhö. Ja ylitiheäksi populaatioksi hurahtanut kehäkukkaa levittäyy ympäristöönsä lähes hallitsemattomasti. Alkukesän jaksan nyhtää niitä karkulaisia pois ja talloa ne poluille kateeksi, mutta syyskesällä homma karkaa aina käsistä. No, sato on mahtava pieneltä alalta, eikä alue ole minun mielestäni rumakaan, mutta se siisteys ja hallittu ulkomuoto on kyllä aivan tamolla.
Mahtava kasvuvoima tuolla tontin varjoisemmilla reuna-alueilla on myös ongelmana. Pitäisi keksiä hyvä keino käyttää valtava massa lähinnä karhunköynnöstä (sitä piha-elämänlankaa) ja japanintatarta vaikkapa katteena. Tattaren versoja yritänkin käyttää katteena, mutta sitä on niin paljon, että jokaisen verson irroittaminen irti revitystä juurakosta on ihan hirmuinen homma. Mutta se elämänlanka on vihoviimeinen, se alkaa kasvaa pienestäkin palasesta, joten sen kasvuvoiman nirhaaminen katemateriaalina tai puutarhakompostissa on suht mahdotonta. Kuivattaminenkin on tosi hankalaa, koska se näyttää lähtevän vielä aivan kuivan näköisestäkin palasesta.
oulunseudulta, huomasin että toisella ketjulla korjasit sanomaasi, johon kärkkäänä olin tarttunut. - tässä selvennystä. vähä ja ohueksi kasvukaudella käynyt kate haravoidaan ensin penkin toiseen laitaan ja maan kunnostuksen jälkeen tehdään sama toiselle laidalle (tai nostellaan koko katemäärä kerralla vaikka kottikärryihin ja parannellaan alue kerralla.) tämmöisiä konsteja. sinulle tuo titamiinin neuvo lienee parempi, kun olette siellä korkealla.
"mai-lee (5945 kpl) torstai, 19. helmikuuta 2004 - klo 14. 48 (yli 4 vuotta sitten) vastauksen omalta osaltani olen varmasti kertonut jo niin moneen kertaan, että kohta joku sanoo "älä toista itseäsi!" levitän kompostin oli se sitten mistä aineksista tahansa tehty, penkin päälle syksyllä ja nopeasti sitten oikein vahva heinänuttu päälle. kun tuon tekeen heti sadonkorjuun jälkeen aina penkki kerrallaan niin työ on tehty syyskuun puoleen väliin mennessä. meillä täällä etelärannikolla esim. viime syksynä madoilla oli aikaa kolme kuukautta kääntää maata. eiväthän vuodet ole veljeksiä niin ettei aina maa sulana noin kauan pysy. joka tapauksessa katteen alla pysyy paljon pitempään kuin paljaana.
muistelen, että ginivuokko, jonka juttuja mielikseni ja opikseni luen, kertoi haraavansa tai kääntävänsä kompostinsa = hevonpeensä ohuelti maan pintaan ennen katteen levitystä. minä vanha en jaksa ja meillä maantieteellinen erokin on senverran suuri että täällä "lämpimämmässä" pärjää vähän fuskatenkin."
Mai-lee - meillä näkyy lämpiävän syksyt ja talvetkin sitä kyytiä, että sun toimintatapa on ihan verraton täälläkin. Minähän lannoittelen ihan reilulla kädellä senkin takia, että tuota lantaa tulee lisää kompostoitumaan joka päivä. Ei tarvitse pihdata.
Kattamisesta tulee väistämättä pintakompostointia. Jos maata pitää kääntää, niin vedän etiset katteet sinne sekaan surutta. Ja meillä on kuulkaa heti paljon ja isoja kastematoja töissä.
Yksi paikallinen mehiläistarhaaja kehuu olevansa kaupungin suurin työnantaja, mutta veikkaisin olevani siinä ainakin hyvä kakkonen…
mai-lee, kiva kun laitoit lisätietoa. Käytän heinäsilppua kasvimaalla enkä niistä kohdista käännä maata välttämättä ollenkaan. Meillä tosin maa on aika savista, ja heinäsilpun kääntö syksyllä maahan parantaa maata. Heinäsilppua on tosin parina viime kesänä tullut niin vähän että sitä ei ole riittänyt koko kasvimaalle. Nämä heinättömät osat olen syksyisin kääntänyt, siten että olen ensin levittänyt papujen, herneiden, kesäkurpitsojen ym. varret ja lehdet maahan ja sitten kääntänyt ne maahan.
jeps, ihan selvä runsukääntö on tuo menetelmäsi:-) pahan savimaan kesyttämisessä sitä joutuu alkuvuosina käyttämään. minä taisin kolme-neljä vuotta tehdä juuri noin kunnes maa sitten oli sen sorttista, että “puhdas” kateviljely on onnistunut. - muuten, onko sinulla mahdollisuus saada hiekkaa, jonka voisit levitellä vielä noiden roippeiden päälle ja sitten kääntäisit maan niin kuin olet tottunut tekemään. parinkin sentin kerros olisi hyväksi, viisi senttiä niin jopas huomaa eron keväällä maata kylvöjä varten tasaillessaan. keljua vaan, että pitäisi pystyä uusimaan käsittely muutaman vuoden välein. savi kertakaikkiaan ahmii hiekkaa:-)
Meidän 100 neliömetrin kasvimaa perustettiin nurnikolle niin että se ensin jyrsittiin, harattiin heinätuppaat pois, ja sitten laitettiin 14 kuutiota multaa. Kasvimaa on kohollaan muusta maasta, se on aidattu laudoilla. Kompostia ja katteita olen vuosittain lisännyt. Nyt olisi nurmikon parannus edessä ja tarvitsisin paljon hiekkaa, ja kukkapenkkeihin hiekkaa sekä multaa. Joten ajatuksissa on tilata sekakuormallinen multaa ja hiekkaa, toistakymmentä kuutioita. Mies epäilee että maata jää yli ja mihin minä sen lopun maan sitten laittaisin, mutta loputhan voisi laittaa kasvimaalle. Kas kun ei ole tullut mieleenkään. Tattis, mai-lee!
Kun tungin esikasvatettua sipulia katteen läpi kasvimaalleni, tuumasin, että ehkä kannattaisi hankkia se jokin sipulikukkien istutukseen tarkoitettu härveli - tai tehdä sellainen - jatkovuosia ajatellen. Annoin kaiken katteen olla sijoillaan ja laudalla keikkuen kaivoin kolmen sormen tekniikalla kullekin sipulille reitin ja se oli hieman hidasta pitkien juurien sijoittamisen takia. Jos olisin ensin kaapinut katteen pois, olisi se aivan turhaan kuivahtanut ja ekosysteemi sotkeentunut. Mielestäni.
Kiitos Sand, noinhan sitä tosiaan varmaan pitäsikin käyttää. Isäntä mulle semmoisen sipulinistutushärvelin viime syksynä osti ja minä olen miettinyt pääni puhki, että missä ihmeessä se härveli voisi olla kätevä.
se meinaa olla kätevä kohta, kunhan rakeet ovat pellolta sulaneet, myös perunanistutuksessa:-) - liian pitkät idut kasvattaneet perunat täytyy yrittää varovaisesti laittaa semmoisella kairalla tehtyyn reikään.
Myöhään syksyllä kylvin kokeilumielessä hyvin tiheän kylvöksen ohraa kasvimaalle. Ajattelin sitä lähinnä viherlannoitukseksi ja maanparannukseksi. Tein kylvön aika myöhään, mutta loppujen lopuksi vilja ehti itää. Ennen talven tuloa kasvusto oli kuin tiheä vihreä turkki. Tässä kylvövaihe:
Nyt keväällä maan pintakerros on hyvin murumaista ja muokkaantuu mukavasti, toisin kuin vieressä oleva paljas alue (toisaalla kuin yllä olevassa kuvassa), jossa savi on kovaa ja koppuraista. Lieroja on ihan pintamullassa, ja paljon!
Nyt suunnittelen laittavani paikalle kompostilisäyksen jälkeen porkkanaa.
Kaisaliisa, tuohan on mahtava idea! Tuli vaan mieleen että millaista jälkeä tulisi jos kylväisi ohraa ihan jo keväällä, antaisi kasvaa (ohra kun on niin kaunista) ja niittäisi syksyllä katteeksi ja katsoisi mitä on keväällä tulos.
Minulla on potagerin ja pellon liittymäkohta hiukan ongelmallinen, siihen ei voi mitään monivuotista laittaa kun traktorit ne kolhivat kuitenkin. Kylvöjen jälkeen voisin tehdä ohraraidan kiertämään potageria…kenties seassaan vähän ruiskaunokkia ja kehäkukkaa…
Keväällä kylvettynä vilja tuottaisi ainakin enemmän vihermassaa. Tämä syksyllä kylvetyn juuristo oli sopivan hauskasti mureuttanut maan pintakerroksen. En osaa ajatella millainen varttuneemman kasvuston juuristo olisi seuraavana keväänä. Ainakin se olisi muokannut maata syvemmälle, toisaalta kasvinjätettä olisi enemmän.
Pitäis oikeastaan kokeilla pienillä länteillä erilaisia vaihtoehtoja. Joka tapauksessa vilja on parempi vaihtoehto kuin rikat!
Se minun viime loppukesän ruokaherne myös onnistui hyvin tuomaan kateainesta. Syyskesällä olisi todella älykästä kokeilla mikä siemen ehtisi tuottaa lisää katetta ja parantaa maata parhaiten.
Palataan aiheeseen myöhemmin. Jookos! Minä en sitä kissanvehnää uskaltanut kylvää viime vuonna. Minulla on nurmikossa heikkoja paikkoja ja niihin voisi viskata mitä hyvänsä itäviä jyviä. Noin periaatteessa
Sanokaas miten kattaisin uuden hedelmätarhani puiden välit? Kyseinen pihanperä on ollut heitteillä pitkään ja työntää kaikenlaista rikkaruohoa. Kolmen uuden hedelmäpuun paikat kitkin ja kunnostin huolella ja uusien puiden juurille riitti kompostia katteeksi, mutta miten pitäisin muun alueen kurissa? (Odotellessa sitä kun latvukset levittäytyvät ja vievät rikoilta valon )
Nurmikkoa en haluaisi, kun ajettavaa riittää pihassa muutenkin. Alue on kooltaan reilut 50 m2, joten ostokuorikatteella peittäminen kävisi turhan kalliiksi. Haketinkin minulla on, muttei riittävästi haketettavaa tähän tarkoitukseen. Paaliheinä kuulostaisi houkuttelevalta, mutten kyllä tiedä, mistä sitä täällä kaupungissa saisin.
Olisiko joku huoleton viherlannoitekasvi tai maanpeittoperenna? Koristetarhan puolella minulla on perennapenkkejä kitkettävänä niin paljon, että mitään monimutkaisempaa en haluaisi istuttaa. Pysyvä musta muovi tai pahvi/sanomalehtikerros -viritelmä taas olisi turhan karun näköinen, vaikka tukahduttaisikin rikat kätevästi ainakin väliaikaisena ratkaisuna (ellei Mr. Roundup ehdi ensin).
Minä keräisin koko korttelin kaikki sanomalehdet ja kattaisin koko hoidon sitä mukaa kun peittävää materiaali kertyy haravointijätteenä niitoista ja ruohonleikkuusta.
Toisaalta voisit kysellä hevostelleilta homepaaleja. Tallien puhelinnumerot löytyvät varmaan keltaisilta sivuilta tai netistä?
Homepaalit on talleilla ongelmajätettä ja niitä voi mainiosti käyttää katteena (jos haluaa olla varovainen laita hengityssuoja levitystöihin tai levitä kun on sadekeli).
Minä saattaisin kattaa omenapuiden alueet sanomalehdillä ja niiden päälle jotain pidikettä, vaikka soraa tai hiekkaa. Muuta aluetta rupeaisin vaan pitämään “nurmikkona” mahdollisen tasauksen jälkeen.
Zibuli, mulla on vähän sama ongelma puutarhan puolella omppupuiden juurella. Monta kesää koitin kääntää ja vääntää, jopa ajoin kottikärryllä pois rikkaruohoja. Ja mikä on tulos esim. tänä keväänä varsinainen viidakko... Itse olen ajatellut, että ainut keino lähteä ratkomaan ongelmaa on jossain vaiheessa kärrätä pinnasta pois rikat, sitten kattaa muovilla. Itse ajattelin päälle laittaa soraa, ehkä puiden alle muovin ja ympyräksi jotain kasveja. Mutta toki voi myös laittaa muovin, multaa ja esim. nurmikon tai maanpeitekasveja. Toki maun mukaan.
- näin olen jostain lukenut. 
kaunistuksena. Laadin mielestäni hyvän suunnitelman, sievät polut ja penkit, ja aitasin koko ympyrän muotoisen komeuden matalalla, punotulla pajuaidalla. Maa oli kuitenkin mahtavassa kasvukunnossa ja kaikki kasvoi paljon reippaammin kuin olin olettanut. Tilli, korianteri, persilja, piparjuuri, ilmasipulit, rucola, meirami, timjami, lipstikka pensaspavut ja tuoksuherneet jne. jne. ryöhäsivät hullun lailla yli niille varattujen tilojen ja reunoille tuli laitettua kaikenlaista muutakin, mm. nukula ja perennoiva pensaskärhö. Ja ylitiheäksi populaatioksi hurahtanut kehäkukkaa levittäyy ympäristöönsä lähes hallitsemattomasti. Alkukesän jaksan nyhtää niitä karkulaisia pois ja talloa ne poluille kateeksi, mutta syyskesällä homma karkaa aina käsistä. No, sato on mahtava pieneltä alalta, eikä alue ole minun mielestäni rumakaan, mutta se siisteys ja hallittu ulkomuoto on kyllä aivan 
tamolla.
)