Käveltiin eilen yhen omistusasunto rivari-pihan ohi, jossa vanha setä haravoi juuri ajettua nurmisilppua. Kovasti askel hidastu kohdalla ja taistelin itseni kanssa että kehtaanko kysyä kateaineet itselleni,palstalle, mutta ei ollut tarpeeksi otollinen hetki (isäntä on viikon kertausharjoituksissa ja minä selviän täällä 2- ja 3-vuotiaitten muksujen kanssa.
Ja nyt jo kaduttaa, ne olisi hyvinkin saattaneet irrota mukaan sieltä...
Ruohosilppu kannattaa käyttää heti, tai sitten sekoittaa jonkun muun kanssa kompostiin, sitä ei kauheest voi varastoida sellaisenaan, muuttuu aika nopeasti vaikeasti levitettäväksi homepaakuksi. Säkissä sitä ei kannata varastoida päivääkään… Silppua voi ja kannattaa käyttää joka paikkaan, toimii lannoitteena ja rikkaruohojen torjujana oikein mainiosti…
Tuossa edellisellä sivulla oli asiaa marjapenssiden kattamisesta. Kitkin juuri monen neliön alan marjapuskien alusia ja ajattelin kattaa ne sanomalehdillä. Onkos kukaan käyttänyt katteena havunneulasia? Metsäpolulta voisi kaapia sangoittain nelaskariketta, mutta onko se liian hapanta? Haketta ei ole, eikä rahaa sitä ostaa, joten joku halvempi, siis ilmainen kate pitäisi keksiä. Nurmisilppuakin tulee suht koht vähän ja se menee kukille, pensaille ja omenapuille.
Hyvä juttu, hoyabella. Nyt neulasia haalimaan ja kaipa siinä samalla tulee puoliksi maatuneita lehtiäkin, kun polku on sekametsässä.
Vihdoinkin Biolanin lämpökompostorista saatava aines näyttää mielestäni ihan “oikeanlaiselta”, eli voinko nyt laittaa sitä puskien ja perennojen juurelle? Etenkin nuo perennat arveluttavat, kun ne on istutettu osa viime syksynä ja osa viime keväänä. Voinko siis lisätä niiden juurelle kompostia, ettei se ole liian voimakasta? Ajattelin samalla kattaa tuon varjoisan kukkapenkkini kuorikkeella ja siis laittaa kompostin sinne kuorikkeen alle. Oliskohan hyvä idis?
Minä tekisin juuri niin kuin olet suunnitellut.
Kun puolivalmis komposti on mullan pinnalla, se hajoaa siinä ja vaikuttaa vähitellen.
Minäkin tyhjensin oman lämpökompostorini tuossa pari päivää sitten, ja nyt olen pari viime päivää laitellut sitä puolimaatunutta tuoksuvaa ja kuohkeaa tavaraa kasvimaalle. Että se on ihanaa tavaraa:tuoksuu, ja matoja , siiroja ja muita oikein vilisee, vähän eri meininki kun se palstan savimaa ihan sinällään 
Kuinka myöhään syksyllä voi perennoille laittaa ruohokatetta?
ruohokatetta = tuorretta ei enää nyt. kuivaa heinäkatetta = typpensä jo menettänyttä kyllä lumentuloon asti.
Vielä eilen laitoin ruohonleikkuusilppua, mutten sitten enää laita. Kiitos mai-lee! Nyt on lasten kivempi ajaa ruohokin, kun äiti ei hoe keräävällä, keräävällä!
Tuttuni työskentelee huoltoasemalla. Hain häneltä ohi ajaessani sangollisen käytettyjä kahvinporoja pensasmustikoille katteeksi. Tilasin pari sangollista lisää, pistän rodoille ja hortensioille ja ehkä hieman kompostoriinkin. Olisikohan nuo porot kuivattuina hyvää kuiviketta kompostoriin? Olisivat ainakin ilmaisia, mutta toisaalta happamia. Mitä mieltä olette? Jos silloin tällöin pitäisi kerroksen kompostoriin?
Itse ainakin ottaisin ilolla kahvinporoja kompostiin. Mutta miksi ne kuivattaa pitäisi? Kuivikkeeksi taitaa parempaa olla jokin ilmavampi seos.
Kiitos Sand. Miusta tuo kuivikkeen hankkiminen on vaan niin tuskallista, kun en raaski/halua kaupasta ostaa. Kerään kuivia risuja ja kariketta metsän pohjalta, kuurista. Ja käytän sanomalehteä ja kartonkia hieman, mutta se ei ilmasta lainkaan. Pitäisi nyt syksyllä saada kuivia lehtiä varastoon talvea varten.
Meidän huushollissa kompostiämpärissä ei paljon muuta olekkaan kuin kahvinporoja suodatinpusseineen. Välillä raakoja perunankuoria ja joku kuiva kasvinlehti tai banaanin tai sipulin kuori. Onneksi tulee eläinten jätökset että saa muutakin mullaksi. Kahvinporoja oon laitellut tomaateille ja kurpille katteeksi.
Kompostin kuivikkeiden loppuessa olen reilusti hakenut pussillisen huussinkuiviketta huoltoasemalta, pussi riittää yllättävän pitkään ja maksaa muistaakseni alle kympin sentään.
Oksia ei ylettömiä määriä tule meillä haketukseen saakka ja sahanpurun semmoisenaan olen todennut melko heikoksi kuivikkeena, joten purut kippaan mieluiten kulkupoluille ja toisarvoisiin kohteisiin.
Mä olen kiikuttanut töistä kahvinporot kompostorin kautta kasvimaalle ja suren kun työpaikka muuttui eikä kahvia kulu enää niin että niitä poroja viitsisi mukanaan kuljetella. Eli ennen tuli ämpärillinen viikossa ja ainakin sen määrän veti lämpökompostori hyvin läpi. Suosittelen siis!
Maatalousliikkeistä saa kuiviketurvetta 200 litran paalissa, maksaa noin kympin. Paali mahtuu hyvin henkilöautoon vaikka takapenkille. Kun paaliturpeeseen sekoittaa kuivia lehtiä, risuhaketta, sahanpurua, käpyjä jne niin se riittää vähintään vuodeksi kuivittamaan ja ilmastamaan lämpökompostorin.
Onko tuo turvepaali puristettua? Jos niin miten irroitat sitä turvetta. Meillä ei kovin "sottaista" puuhaa mahdu tekemään. Muuten kiinnostaa edullisuutensa takia ja tulee just noitten koivunlehtien kanssa ajankohtaiseksi nämä omat sekoitukset.
On se puristettua. Avaan paalin toisesta päästä ja turve irtoaa levyinä. Pöyhin käsin palan saaviin, lisään muuta kuivikeainetta ja sekoitan. Sitten lisää turvetta, kuiviketta ja uusi sekoitus. Loppu turve saa jäädä paaliin josta sitten taas puran haluamani määrän saaviin odottamaan käyttöä. Ei ole mielestäni sotkuista puuhaa, paitsi tuulisena päivänä pihalla 
Miten mahtaa merilevä käydä katteeksi. Kesämökillä sitä olisi keväällä helppo mättää rannalta kärryyn. Sysäyksen kateviljelyyn antanee se fakta että käydään ensi kesänä harvemmin, eikä viitsisi sitten kaikkea aikaa käyttää kitkemiseen. Toki naapurilta voi ostaa heinäpaaleja jos muuta ei keksitä. Mutta löytyykö leväkokemuksia?
merilevä on oivallista kate- ja kompostiainesta:-) ihanhan sitä kalliilla rahalla myydään pienissä pulloissa ja päniköissä meille puutarhailijoille.
olen joskus saanut huijatuksi suvun nuoret tuomaan minulle säkillisen tai pari, että parsapenkki on saanut herkullisen hyödykkään katteen. mielelläni hankkisin enemmänkin kokemuksia, vaan kun on vain joki ei merenrantaa…