Kateasioista voisi kai keskustella omalla otsikollaan? Luin hiljattain artikkelin epäonnistuneesta katekangaskokeilusta eräällä kasvitieteellisellä puutarhalla. Puiden ja pensaiden juuristo ei ollut kehittynyt normaalisti, osa juurista tunkeutui kankaan ja maanpinnan väliin ja osa rungoista oli kuristunut liian ahtaaksi käyneeseen aukkoon. Samasta aukosta tunki vielä rikkaruohot ylös aiheuttaen lisäongelmia. Haluaisin kuulla muiden kokemuksia kankaiden käytöstä pitkällä aikavälillä. Nykyisinhän niitä suositellaan tosi paljon ja vähän kaikenlaisille istutuksille mutta tällaisista haittatekijöistä en ole aiemmin kuullut.
Hirveästihän niita kankaita taidetaan nykyään käyttää. Minulla on aika selkeä suunnitelma: en käytä pihassani (huom. en puhu enää puutarhasta, koska sitähän tämä markkini vielä ei ole). Sanomalehti ja pahvi on ne, mitkä hyväksyn, molemmat maatuu ajan kanssa. Mutta kaikki muu on hyi-hyi, keräävät vain muurahaisyhdyskuntia allensa (eikä minulla ole mitään muurahaisia vastaan, päin vastoin). Samasta syystä karsastan kivetyksiä ja (puu)laatoituksia). (Haaveeni on, että kun minusta aika jättää, niin puutar…eikun pihani ei ole rasite kenellekään.)
Se muuten auttaa hurjasti. Siis kun miettii, että mitkä on ne keinot, millä ympäristöni haluan rakentaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
Katekangasta en ole missään käyttänyt, ainoastaan mansikkakangasta mansikkamaalla ja pahoin rikkaruohottuneen perunakellarin katolla. Istutin mansikkakankaaseen tehtyihin reikiin krassia sitten maakellarin katolle vievien portaiden vieruille.
Sen sijaan olen käyttänyt pensaiden alla sanomalehtiä ja sen päällä haketta, joka on tehty lehtipuusta. Se toimisi todella hyvin mutta meillä kesäisin vapaana elävät kanat pakkaavat kuopia hakkeet huitsin nevadaan. Olletikkin ovat huomanneet että hakkeen alla on mahtavat onkimatovarastot.
Siksi olenkin tänä keväänä suunnitellut että sanomalehti/hakeyhditelmällä rikkaruohottomaksi saatu alue peitetään mullalla ja istutan siihen vaikkapa kirjovuohenputkea tai maahumalaa pensaille. Rungollisten orapihlajapuiden juureen olen jo aiemmin laittanut tuoksukurjenpolvea multaan, joka on laitettu sanomalehtien päälle. Se on estänyt sen ikävän heinän kasvun.
Monen puun, esim. kirsikka, tammi, pylväsleppä ja sireeni, juureen olen tehnyt istutusalueen vähän laajemmaksi juuri tällä sanomalehtimenetelmällä. Puiden ja istutusalueiden yhdistäminen helpottaa myös ruohonleikkuuta, eikä tarvitse siistiä erikseen puiden juuria. Niiden pitkät heinät ottavat jostain syystä minun silmääni kovasti.
Mutta ei kai niitä kankaita sentään katteena käytetä, vaan estämään eri maa-ainesten sekoittumista ja ei-toivottujen juurivesojen leviämistä? ( En kyllä laita omaan pihaani, oli tarkoitus mikä tahansa.)
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
Kurpitsa, minä olen tehnyt yhden istutusalueen vanhan pussilakanapeiton päälle. Löysin sopivan kokoisen lautakehikon, laitoin sen maahan, niittasin peiton kehikon sisäpuolella ja täytin mullalla
Se on toiminut tosi hyvin sillä kohdassa oli mahtava juolavehnäkasvusto ja koivunkanto.
Tuo lakanakonsti on varmaan hyvä, eikö tosiaankaan juolavehnä pääse kankaan läpi?
Ja minä joskus ummikkona tälläsin villamaton (käytäväsellainen) vadelmarivin viereen. Oikein kaunis matto, ja ne villat maatui kivasti. Nyt siellä on sitä maatumatonta lointa harmina.
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
Juu, ja minä olen kiroillut hyvin innostuneena kun ruohonleikkurilla löysin anopin vanhan nailonkudenmaton marjapuskien välistä. Sitä oli muutama kilometri sitä kudetta ja lointa takussa leikkurin terän ympärillä.
Rissa, telkkarissa laittoivat katekankaan mm. tuija-alueelle (siis maan pinnalle) ja koristekatetta päälle. Toisessa ohjelmassa perennapenkkiin; perennat istutettiin kankaan reikiin.
Katekankaasta ohjelman puutarhuri sanoi, että jonkin vuoden kuluttua pieneliötoiminta kankaan alla loppuu, koska eloperäinen aine hupenee.
Katteita käytetään sekä pintamaan peittoon että istutusten pohjissa, joten täytyy aina muistaa arvata, että minkälaisesta katteesta kulloinkin puhutaan
Olen käyttänyt kaupan katekankaita kukkapenkkien pohjissa - mustaa ohuempaa ja harmaata paksua ja . Mustasta ohuemmasta kankaasta kasvavat rikkaheinät läpi että piu pau. Se harmaa on paksua, jäykkää ja rumaa ja siitä ei kasva läpi mikään.
Kuvittelisin, että kevyempikin kate heinämaan päällä riittää, mikäli päälle tulee multaa todella runsaasti, vähintään 30 senttiä, ohuemmasta kohdasta rikat tulevat läpi. Sanomalehtikate katoaa aikanaan ja kasvien juuret pääsevät pohjamaahan ja heinien juuret toivottavasti ovat kuolleet siihen mennessä. Kaupan katekankaista en nyt vielä tiedä - musta päästää heinät läpi, mutta ne ovatkin semmoisia pärjääjiä - en vielä tiedä menevätkö perennojen juuret siitä läpi pohjamaahan.
Joka tapauksessa tämä yhden naisen koeryhmä on sitä mieltä, että todella rikkaruohoisen, siis juolavehnäisen maan päälle pitää olla erittäin vahva kate ja vielä lisäksi erittäin vahva multakerros, ennenkuin voi luottaa ettei juolavehnä tule penkkiin jopa katteitten läpi. Luulisin vuohenputken olevan samaa luokkaa selviämistaistelussa...
“jonkin vuoden kuluttua pieneliötoiminta kankaan alla loppuu, koska eloperäinen aine hupenee.” no soo. Siinäpä syy. Pieneliöiden toiminta ja kyky on pihojen elinvoimaisuuden tae.
Unohdin mainita, että ainakin jokin aika sitten oli myynnissä nk " hortopaperia". Siis ruskeata voimapaperia. Maatuva katepaperi rullissa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
No heh. Oli ihan pakko tuummailla hetki. Olen nimittäin ihan oikeasti hädissäni kaikkien maatumattomien juurikankaiden ja katteiden takia Kertokaapa, mitkä teidän mielestä on niitä kasveja, jotka näitä vaativat ?
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
Totta puhut, eivät kasvit katekankaita kaipaa - eihän niitä ammoin ollut edes olemassa ja silti pärjättiin. Se on varmaan pitkälti ihmisen laiskuuden syytä, että niitä on alettu käyttää näin valtavassa mittakaavassa. Harmi vain, jos ne osoittautuvat vuosien päästä epäonnistuneeksi systeemiksi. Voi vaan kuvitella, kuinka hankalia ovat sitten ne kasvien juuristoihin kiinnittyneet kankaat sieltä maasta kaivaa ylös ja kuinka kalliiksi tulee uusia istutukset jos niiden elinkaari on lyhentynyt kankaiden käytön seurauksena. Laiskuudesta sakotetaan siinä tapauksessa aika rajusti . ..
Ai täällähän olikin juuri katekangaskeskustelu meneillään! Jos ei juuriestemattoa käytä, niin millä sitten saa estettyä läheisten puiden/pensaiden juurien tunkeutumisen kukkapenkkiin? Ei kai siihen sanomalehti auta, kun se sieltä kuitenkin muutamassa vuodessa maatuu pois?
Minulla on siihen kaksi käytäntöä. Joko annan juurien levitä, ja sitten revin käsin juuriversot pois (jos niitäkin muodostuu) tai katson istutusalueen paikan niin ettei sinne juuret ylety. Toisaalta minulla on melkein jokaisessa kukkapenkissä myös jonkinsortin puu tai pensas, eikä kukkapenkit ole niistä kärsineet. Ainoastaan isojen koivujen juurelle en ole, sattumaltako, laittanut mitään
Meillä oli isäntä ylittänyt itsensä ja laittanut sivuun noin 10 m2 suojakangasta mikä oli jäänyt yli raksalta, ajatteli että haluaisin istutuksille kun olen tuskaillut rikkaruohojen kanssa
Ja todellakin aion laittaa, eikös eloperäinen aines tule maahan yläpuolelta? Vai koskiko tämä keskustelu vain maan pinnalle laitettavia kankaita anteeksi jos väärästä aiheesta puhun
Aikoinani, kun tuon penkin tuohon tein, ei tullut mieleenkään, että melko korkean (yli metri) kiviaidan päällä kasvavien syreenien juuret valtaisivat penkin. Mutta nyt se oli täynnä pientä ja vähän suurempaakin juurta, ja siksi kai kasvitkin siinä kituivat. Syreenit nappasivat kaikki ravinteet.
Enpä tykkäisi olla matona puutarhassanne, jos kankaita käytätte.
Sateella madot näet nousevat maan pintaan veden täyttäessä maahuokoset,
ja kuivan kauden yllättäessä ne voivat painua jopa metrin syvyyteen.
Jos matojen kulku estetään erilaisilla juurimatoilla ja katekankailla,
niin muuttaisin naapurin kattamattomille maille. Jos siis olisin mato.
Kaikkein hulluin tilanne on kai silloin, jos käytetään sekä juurimattoa että katekangasta. Silloin viljelykasvien juuristo joutuu maan alle täysin suljettuun tilaan ja seurauksena voi olla pieneliöitten klaustrofobia, joka oletettavasti johtaa vähittäiseen kuolemaan.
Hyvä pointti on kyllä. Entä jos käytän kangasta ensimmäisen vuoden kun monivuotisten juurakot on kuolleet alta ja otan sitten pois? Eikös sanomalehti kerroskin estä matojen edes takaisen kulkemisen ennen maatumistaan?
Entä jos käyttää jatkossa kangassa erottamaan kahta eri osaa pystysuunnassa? Tuleekohan madoille hätä jos ne ei pääse kyläilemään naapurin puolelle kun noin puolessa metrissä? Eli laittaa esim. kukkapenkin ja nurmikon väliin kankaan estämään nurmikon leviämisen.
Pienet pieneliöthän liikkuu kankaan huokosten läpi.
Kertokaapa, mitkä teidän mielestä on niitä kasveja, jotka näitä vaativat ?
. ..
anteeksi jos väärästä aiheesta puhun