itse asiassa etanat eivät heinäkatteisella kasvimaalla viihdy ollenkaan. - asiaa on moneen kertaan ihmetelty naapureiden ja ihan ammattilaistenkin kanssa. asia vaan on niin.
algajalle - vaikka et vielä kovasti ehtisikään opetella kateviljelyä, niin vinkiksi: laita, jos vain suinkin pystyt sopivasti aineksia hankkimaan/saamaan, paksu (15 cm?) heinä- tai olkipeitto osaan tuota aikomaasi maa-aluetta talveksi. keväällä kun vertailet sitä osaa ja ilman katetta ollutta osaa, huomaat, miten valtava ero niillä on. jo se ero melkein tekee sinustakin kateuskovaisen:-)
Ai, mulla on sitten oudot katteet?!? Tänä kesänä laitoin ruohonleikkuusilppua kesäkurpitsoille ja siellä oli alla etanoita kamalasti. Kulunut kesä voi silti olla huonokin esimerkki kuivuutensa tähden - etanahan haeskelee kosteaa varjoista paikkaa päiväksi ja kasteltu kesäkurpitsapenkki saattoi olla niitä ainoita paikkoja lähimain mistä kosteutta löytyi?
myönnän, etten pysty selittämään, mikä on syynä. tuommoisia kohtia minulla on ollut pihallani yli kaksikymmentä vuotta, eikä koskaan ole etanaongelmaa ollut. - nytkin taas monta muovisäkillistä heinäsilppua, hevonhyvää ja multaa odottaa kasvimaan lopullista kunnostusta katetuilla poluilla ja jo valmiiden heinäpeittoisten kaukaloiden päällä. tänään taas yksi naapurini katseli niitä ohikulkeissaan kauhuissaan ja kyseli, paljonko noiden alle kertyy etanoita. nostelimme kaikki ylös eikä yhtään löytynyt.
toki pihalla viihtyvät rastaat, harakat, siilit ja sammakot; kaikki hirmuisia etenasyöppöjä.
Mulla on kaikenlaisia katteita ja paljon etanoita, mutta olisi niitä varmasti muutenkin…
Minä olen kanssa vähän tuumannut, että olisi niitä joka tapauksessa jossain jollei tuolla enkä niin huolissani. Sitä paitsi sieltä niitä sai listittyä silloin kun viitsi - en hirveästi edes viitsinyt, koska en usko niistä eroon pääseväni tässä peltojen keskellä, asfaltin keskellä taisto ei ehkä ole ihan toivotonta?
taitaa olla päin vastoin. ei ne asfaltilla viihdy. täällä hgin puolella siirtolapuutarha-alueilla on sekä kotilo- että etanaongelma.
valittavat naapurit meilläkin etanoista (kotilot olemme toistaiseksi saaneet pysymään loitolla) ja katsovat tosi pahasti, kun ehdotan, että käyttäkää katteita.
Heh, mää aattelin, ettei sieltä asfalttia pitkin ryömi koko aika lisää niin kuin tuolta pellolta luultavimmin tulee8] Mutta ei sitä viimeistä vissiin ikuna saa hengiltä millään pläntillä ja onhan ne osa luontoa, on vaan laitettava niin monta kaikkea, että riittää etanoillekin:)
Täytyy minunkin kommentoida sen verran, että katteiden suojissa etanat meillä viihtyvät - luontaisen viholliset eivät pääse niiden kimppuun katteiden alle. Mutta silti kateviljelynhyödyt ovat paljon suuremmat kuin haitat. Otan vain hanskat käteen kosteina kesinä… ämpärin kaveriksi ja nostelen katteita keräten etananperkuleet pois. Ja loppu on silkkaa teurastusta…
Meikä on “osa-aikakateviljelijä”.
Maani on savea, vanha pelto joka edellisten asukkaiden aikana rikkaruohottui umpeen. En halua käyttää myrkkyjä joten kitkentä ja muokkaus ovat ainoat tavat tulla toimeen juolavehnän, ohdakkeen, jauhosavikan ja monen muun pikkuystävän kanssa. Viljelyalaa on hieman liikaa suhteessa aikaan jonka voin sen huoltamiseen käyttää.
Eli muokkaan maan vuosittain ja muokkauksen yhteydessä kerään juuririkkojen juurakoita pois niin paljon kuin voin. Kaikkea ei vaan voi… Kesäkuussa katan viljelykset ruohosilpulla, pariinkin kertaan tarvittaessa. Ja olen tyytyväinen, kosteus pysyy ja osa rikkaruohoista jää kasvamatta.
Kuitenkin katteista puskevat läpi nuo monivuotiset rikat. Ja kitkemiseen ei ole riittävästi aikaa, en ehdi tehdä sitä 3-5 kertaa kesässä kuten pitäisi. Siksi sitten keväällä taas muokkaan maan ja kerään rikkaruohonjuuria päivän verran.
Mansikka kasvaa meillä kankaassa, käytäville on levitetty paksu kerros sanomalehteä ja reilusti risuhaketta päälle. Yhdessä kesässä puskevat monivuotiset rikkakasvit silti käytävillä läpi, käytävät on nypittävä vähintään kerta vuoteen. Juolavehnäkin onnistuu tunkemaan kasvupiikkinsä mansikkakankaasta paikoin läpi…
Parsoilla sama juttu, parin vuoden välein olen kattanut paperilla ja hakkeella käytävät, ei riitä. Pitäisi tehdä vuosittain ja paksuntaa kerrokset. 2-3 kerrosta sanomalehteä limittäin ei estä reippaita juuria, ne kyllä keplottelevat itsensä lehtilaattojen lomista ylös. Tänä keväänä kyllästyin, ajoin vain 10-20 senttisen kerroksen purukuivikkeista hevonpeetä käytäville. Nyt niillä kasvaa juolavehnä tasaisena mattona…
Eli täysaikaista kateviljelyä varten kehoitan kyllä ensin hävittämään monivuotiset rikkakasvit tarkasti ja riittävän laajalta alueelta. Juolavehnä ehtii kesän aikana kasvattaa useamman metrin juurakkooaan.
Käytäville kannattaisi laittaa jotai “ei katetta” vaikka muovimaton suikaleita pariksi vuodeksi. Eihän käytävien kitkemiseen kuuluisi koko tarmoa laittaa. Temput tehtyäni nyt sanomalehtikerros ja sahajauhot lopultakin tepsii, muovimaton suikaleet (rempan ylijäämät) ovat sekajätteessä aikansa palveltuaan.
Ihan musta muovi ajaa asiansa aina kesän kerrallaan. Sitten uv-säteily tekee tehtävänsä ja haurastuttaa mustan muovin. Mutta sen muovin läpi ei tule mikään. Laidoilta kyllä koittaa tursuta, mutta huoltamalla siitä selviää - jos on aikaa siihen.
Ajan saatossa juolat sun muut pirulliset juuririkat antautuvat. Jos käyttää eloperäistä katetta nitistämiseen, niin ainakin 10 senttiä pitää olla. Ja siltikin huoltaa 2-3 kertaa kesässä.
Mutta tarpeen vaatiessa voi tyytyä siihen, että rikat eivät pysty kesässä valtaamaan alaa - kuten tekisivät ilman kattamista. Eli kattaminen tavalla tai toisella - puutteellisella massallakin on paljon parempi kuin ilman.
Komppaan Valtsua ja Titamiinia - käytävälle jotain tekomateriaalia sen varsinaisen katteen alle. Itse kyllä vihaan mustaa mansikkamuovia, sen jätteiden kanssa olen joskus joutunut tekemään niin paljon töitä, että sitä laatua ei ikinä enää. Kestävää mansikkakangasta saa 1,25*8m kokona, siitä olen aikeissa tehdä käytävänpohjaa ensi kesänä. Vielä kun sitä saisi kantattuna, ettei niitä mustia nauhoja liepottaisi sielläsuntäällä. Ruskeaa, tiivistä maisemointikangasta laitoin ruohon ja vuohenkellon vaivaamaan plänttiin kuorikkeen alle ja ovat hyvin pysyneet kaksi kesää kurissa. Mutta se oli siis kukkapenkissä, en tiedä miten maisemointikangas kestää/pysyy paikallaan kulkureitillä. Juurimatto olisi täydellinen este kaikille mutta kun se maksaa mansikoita.
Minä olen aloittanut kasvimaan valloittamisen juolanurmesta aina niin, että olen laittanut nurmelle paksuhkon kerroksen sanomalehteä. Sitten päälle kaikkea mahdollista maa-ainesta (lehdet, ruohosilppu, multa). Ensimmäisenä vuonna olen kasvattanut tuolla alalla kesäkurpitsaa multakasoissa. Juolan luikertelu on ollut hyvin vähäistä.
Leikatussa nurmessa ei yleensä ole kovin paljon juolavehnää, joten nurmen kattaminen toimii hyvin. Juolavehnä sen sijaan vaatisi jatkuvaa muokkausta, juurakon pilkkomista taantuakseen (+ne juurakonkappaleet pois).Katteen alta sen on helppo suikerrella karkuun, niin kuin Ritterina kirjoitti.
Meillä nurmikko on perustettu peltomultaan, siinä on juolaakin mukana. Reunoilta tahtoo luikerrella koko ajan.
Silitysraudalla kannattaa kokeilla kantata mansikkamuovi, siis sulatella ne reunat ettei pääse purkaantumaan. En ole kaikkia plaatuja kokeillut, mutta 2 pisteen lämpötila ja leivinpaperin kanssa silittäminen tepsii kevytpeitteistä lähtien muovituotteisiin. Jjos on kiire niin 3 pisteen lämpötila ja palokunnan lähistöllä varovasti, tai ulkona ihan pihalla. Mansikkakangaspaketti nököttää silitysrautaa odottaen, on sitä paksuinta ammattilaisplaatua.
Loistavaa Valtsu! Tota en ole tullut ajatelleeksikaan, KIITOS tuhannesti, jos on toimivaksikin niksiksi todettu. Ettei tarvii kantapään kautta kokeilla, miten sulavan muovin tuoksu leijuu vielä joulunakin ilmassa
Onpa valtsulla hyvä idea!
Kiitän ja kumarran. Antaisivatkohan ne niksipirkasta kahvipaketin?
-leivinpaperi kaksinkerroin ja mansikkakangas sen väliin, saumapuoli silittäjään päin. Koko kangas siis silitysraudan.takapuolessa
Kannattaa laskea esi 1 2 3 4 5 6 ja painaa sitä yhtä ja samaa kohtaa, että reuna ehtii sulaa. Ja voi myös kuljettaa yhtä suikaletta vasemmalle vetäen, siitä nykimällä voi kokeilla, josko homma pitää. Käytäväkatteen leveys on kottikärryllä kuljettavan levyinen??
-jon on vanhoja kevytpressuja niistä leikkaamalla saa myös käytäväkatetta. Yksikin reikä venepressussa estää sen käytön veneen talvitakkina, eli joillekin meille tuppaa kertymään 4x6 m pressuja vapaasti puutarhuroitaviksi erilaisiin kokeiluihin.
Minä käytän silitysraudan sijasta juotoskolvia. Sillä saa leikattua paloja, aukkoja ja ristiaukkoja taimille. Löytynee lähes joka talosta sieltä miesten puolelta.