Siinä on se sama ero kuin kalliilla kosmetiikalla ja halvemmalla, eli kalliimpi tuntuu ja näyttää paremmalta ja sopii joillekin paremmin kuin halvat. Eli on siis hienompaa ja ylellisempää.
Kalliimman ja halvemman kosmetikan hintaero voi mielestäni jossain määrin johtua myös tuotteeseen käytettyjen aineosien laadusta. Näyttääkö ja tuntuuko kalliilla suolalla pesty nahka tosiaan ihan oikeasti paremmalta, vai onko se ero vain korvien välissä 
Kurpalla oli tuolla sivulla 24 hyvä linkki itse valmistettaviin ihonhoitotuotteisiin.
Se taisi kyllä avautua googleen, mut sieltä se eka ehdotus oli ainakin hyvä, kaikkia en vielä ehtinyt katsoa.
Mutta lumevaikutustahan ei sovi väheksyä, se voi olla joskus jopa tehokkaampi kuin varsinainen vaikuttava aine tai siksi ajateltu. Kosmetiikan vaikutuksiin luulisi erityisesti vaikuttavan sen ilmeen, joka naamalla yleensä on ja jos joku korvien väliin vaikuttava asia vaikuttaa siihen ilmeeseen ja olotilaan jotenkin positiivisesti, niin piankos se alkaa ihollakin näkymään.
NinaL. Ehdottomasti sekoitan/liuotan merisuolan veteen, kostutan pumpulin suolaveteen ja pyyhin kasvot. Voi olla pelkkää merisuolaa, tai sitten jotain sekoituksia.
Onko siis kalliin suolan paremmuus ainoastaan lumevaikutus verrattuna halvempaan? 
Ei varmaan ainoastaan, mutta kuinka suuri ero lopputuloksessa on sitten sillä mitä saadaan aikaan laadukkaammilla aineksilla. Kosmetiikasta en tiedä, mutta yksi täti ainakin leipoo paremmin halvemmilla aineilla kuin minä kalliilla.
Niin, huomautettakoon vielä, että halvoilla aineksilla minä en osaa mitään, en käsitöitä, enkä ruuanlaittoa.
Muutes jos kirjoitan jotain sörsseliohjeita siitä kirjasta tähän, niin mitähän tekijänoikeus siitä sanoo? Muistaako joku?
Pitää varmaan vaan laittaa, että mistä kirjasta ohje on ? Vai mitenkäs se nyt oli.
laita vaan ohje ja loppuun viesti, kenen ja mistä ohje on?
Sen Himalajan kristallisuolan pitäisi sitten olla paljon laadukkaampaa kuin ihan tavallisen ruokasuolan, kun hintakin on kymmenkertainen?
Yrttejä ja kasveja on vaikka kuinka paljon näköjään mitä voi käyttää omissa sekoituksissa. Mielenkiintoista ainakin minulle on hankkia tietoa, mikä kasvi/yrtti sopii mihinkin tarkoitukseen. Kirjassa: Raipala-Cormier, Virpi: Luonnonkaunis: yrtit ja luontaishoidot naisen kauneuden ja terveyden tukena. 2004, löytyy runsaasti ohjeita mikä kasvi sopii minkäkin kauneudenhoitotuotteen pohjalle. Kirjassa ehdotetaan kuivan ja herkän ihon yrteiksi mm. kamomillaa, laventelia, ruusua, kehäkukkaa, malvoja, rohtosalkoruusua, pihatähtimöä, lehmuksen kukkia, keto-orvokkia ja aloeta.
Normaalille iholle sopivat tietenkin myös samat kuin kuivan ihon yrtit. Rasvaiselle ja epäpuhtaalle iholle kirjassa sen sijaan suositellaan edellisten lisäksi siankärsämöä, minttuja, peltokortetta, kultapiiskua, voikukkaa, salviaa, rosmariinia ja muitakin maustekasveja. Meitä ikääntyviä kiinnostaa tietenkin mitä suositellaan rypistyvälle iholle lisäämään aineenvaihduntaa. Kirjassa sanotaan, että ikääntyvälle iholle sopii erityisesti ruusu =) . Ruusun lisäksi rosmariini, nokkonen, poimulehti, rohtoraunioyrtti. Ryppyjä erityisesti hoitavia yrttejä ovat kirjan mukaan mm.aloe, pyökinsilmu, rohtoraunioyrtti, ruusu, peltokorte, kehäkukka, ratamot ja poimulehti. Silmäpusseja voi hoitaa yrttihauteilla. Yrttihauteisiin voi laittaa kamomillaa, pihatähtimöä, poimulehtiä, rohtoraunioyrttiä, peltokortetta, ruiskaunokkia ja piharatamoa.
Lähde: RAIPALA-CORMIER, Virpi: Luonnonkaunis: yrtit ja luontaishoidot naisen kauneuden ja terveyden tukena. WSOY, Helsinki, 2004. s. 239
Kehäkukkatinktuuran ohje oli helppo. Laitan tämän ohjeen tänne, koska samalla tavallahan voi uuttaa muitakin kasveja. Kurppa muistaakseni kaikenlaisia tinktuuroja tekeekin.
“Kehäkukkatinktuura
1 osa tuoretta kehäkukan kukkaa
3 osaa 45-60% alkoholia (tai 5 osaa, jos käytössä on kuivattua kehäkukkaa)
Murskaa tuore tai kuivattu kehäkukka (voit käyttää myös muita yrttejä, kuten kamomillaa, ruusua jne. Sekoita kasvimasssa ja alkoholi tehosekoittimella, ja anna seoksen hautua noin kaksi viikkoa lasipurkissa, sekoita välillä ravistamalla. Purista lopuksi alkoholi massasta siivilän läpi, anna sakan laskeutua muutama päivä ja pullota tinktuura. Laimentamattomana uute säilyy vuosia.”
Lähde: RAIPALA-CORMIER, Virpi: Luonnonkaunis: yrtit ja luontaishoidot naisen kauneuden ja terveyden tukena. WSOY, Helsinki, 2004. s. 241
Olen kerran tuolla tilalla vieraillut. Tunnelma, ruoka ja luonnonmukainen kasvatus sai miut innostumaan asiasta.
Eniten minua lähinnä kiinnostaa nuo erilaiset voiteet, parantavien rohtojen lisäksi. Tässä on päivävoiteen perusresepti, jota voi “maustaa” omilla yrteillä mieleisekseen.
"Päivävoiteen perusresepti
- 40 ml jojobaöljyjä tai kasvoille sopivaa yrttiöljyä (yrttiöljyn teko-ohjeen laitan erikseen)
- 40 ml kukkaisvettä, yrttihauduketta tai -keitettä (laitan ohjeen erikseen)
- 15 g lanoliinia eli villarasvaa
- 20 g mehiläisvahaa
- 15-20 tippaa eteeristä öljyä (niin halutessaan)
- 5 tippaa kukkaterapeuttisia tippoja (niin halutessaan)
Mehiläisvaha sulatetaan ja siihen lisätän sekoittaen lanoliini ja kasviöljy ja annetaan jäähtyä hieman kädenlämpoistä lämpimämmäksi. Tämän jälkeen samanlämpöisenä lisätään vesiliukoiset aineet ohuena nauhana voimakkaasti vatkaten öljyvahaseokseen niin kauan, että seos on jäähtynyt. Samoin eteeritset öljyt ja kukkatipat, jotta ne eivät haihdu liian kuumassa ilmaan.
Lähde: RAIPALA-CORMIER, Virpi: Luonnonkaunis: yrtit ja luontaishoidot naisen kauneuden ja terveyden tukena. WSOY, Helsinki, 2004. s. 249-250
Yrttiöljyn tekeminen
Yrttiöljyjä voi tehdä joko nopealla tai hitaalla menetelmällä.
Nopea yrttiöljyuutos:
- 2dl kylmäpuristettua kasviöljyä
- 1dl tuoretta murskattua yrttiä tai 1/2dl kuivattua ja jauhettua yrttiä
Sekoita aineet keskenään kattilassa ja anna hautua välillä sekoittaen 3-7 tunnin ajan 50-70 asteisessa uunissa tai vesihauteessa, kattilassa liedellä öljy ja siinä olevat yrtit palavat helposti. Siivilöi öljy ja puristele loput öljyt yrteistä. Pullota öljy.
Hidas yrttiöljyuutos:
- 2dl kylmäpuristettua kasviöljyä
- 1dl tuoretta murskattua öljyä tai 1/2dl kuivattua ja jauhettua yrttiä.
Sekoita aineet keskenään tummassa lasipurkissa tai kannellisessa kasarissa ja anna muhia esim. lämpimällä ikkunalla, uunin päällä tai lämpökaapissa 35-45 asteen lämmössä 3-14 vuorokautta. Sekoita pari kertaa päivässä. Jos käytät tuoreita yrttejä, käytä avonaista astiaa, jonkä peität pyyhkeellä. Siivilöi öljy ja puristele loput öljyt talteen yrteistä. Pullota.
Lähde: RAIPALA-CORMIER, Virpi: Luonnonkaunis: yrtit ja luontaishoidot naisen kauneuden ja terveyden tukena. WSOY, Helsinki, 2004. s. 247
Niin, mielellään pitäisi jauhaa yrtit mah. pieniksi. Öljyjä voi sitten käyttää jo ihan ihoöljyinä tai mukana noihin voiteisiin ym.
Mitä lienee tuore murskattu öljy?
tackar och pockar, korjattu. Pitänee oikolukea vielä kerran…
Yrttihaudukkeita voi käyttää sellaisenaan tai sekoittaa vaikka päivävoiteeseen. Yrttihauduke on samanlainen kuin yrttitee, eli kerätään halutut yrtit ja sekoitetaan. Lisäksi voi käyttää eterisiä tippoja (vaikka minä en niistä hirveästi välitä henk.koht). Esimerkki yrttihauteesta:
- 1 litraa vettä
- 1-2 rkl ratamon lehtiä
- 1-2 rkl poimulehtiä
- 1-2 rkl vadelman lehtiä
- 1 tl tinjamia ja/tai minttua.
Yrttihauteita voi käyttää kastamalla froteepyyhe kuumaan veteen sitten yrttihauteeseen, puristetaan ylimääräinen nesti pois, ja laitetaan pyyhe kasvoille. Kun pyyhe jäähtyy, kastetaan uudestaan. Kuulostaa ihanalta vai mitä? Tuohonhan voi tehdä vaikka minkälaisen hauteen, kirjassakin on paljo eri ohjeita. Hauteeseen voi käyttää ihan mitä mielikuvitus tuottaa.
Lähde: RAIPALA-CORMIER, Virpi: Luonnonkaunis: yrtit ja luontaishoidot naisen kauneuden ja terveyden tukena. WSOY, Helsinki, 2004. s. 243
Muistakaas vielä, että jos voiteeseen tulee vettä, se ei säily ilman säilötäainetta kuin jääkaapissa eikä sielläkään montaa viikkoa. Homeet eivät tee hyvää iholle.
Sen sijaan esim. kehäkukkaöljy säilyy hyvin, tein sitä viime kesänä, hyvää on vieläkin, mutta hölmö käytin aika voimakkaan hajuista kylmäpuristettua rypsiöljyä, jota oli haettu suoraan valmistajalta. Se on vähän epämiellyttävää, kaupan purkeissa ei ole niin voimakkaan väristä eikä hajuista.