Tällänen täältä puuttui! Tässä esittelyssä meidän Sisu. Ihana, iso, läski kesyrotta!
Sisun lempitouhua on häkin uudelleensisustus ja ihmisystävien hiusten sukiminen. Mielellään hän istuu olkapäällä ja katsoo kanssani televisiota.... Lempiruokaa on jugurtti, kuten myös meidän kissalla!
Alkuperäinen kirjoittaja: fleur
Söpö kuin mikä! Meillä on aikojen saatossa ollut kaksi kesyrottaa. Erittäin älykkäitä ja kekseliäitä kavereita.
Sisu on meidän toinen rottamme. Ehdottomasti fiksuin jyrsijä, toiset vaan inhoaa sitä pitkää “suomumaista” häntää. Sisu tykkää kovasti, kun lapset rakentaa sille temppuratoja ja tietenkin radan päässä odottaa palkinto.
Kaunis otus ! Ja mikä valkoinen turkki. Oikeasti minusta tuo on tosi symppiksen näköinen. Ottaisin kiitos ! Miten kissa ja tuo elelevät rinnakkain ?
Kissa pelkää rottaa… huvittavaa kylläkin. Edellinen rotta antoi köniin liian tungettelevalle koirallekkin, joten ytyä niistä löytyy!
Se on kyllä kumma että se häntä on tosiaan se mitä suurin osa ihmisistä tuntuu inhoavan -sehän on kuitenkin käsittääkseni rotan lämmönsäätelyn kannalta erittäin oleellinen kapistus. Kun on liian kuumaa niin rotta “avaa” hännän suomuja ja tasaa kehon lämpöä. Sitäpaitsi se on erittäin kätevä kun kiipeilee mm. kukka-amppeleissa…
Hän on ihana ja söpö!
Minulla oli myös kesyrotta, Tikki nimeltään. Loikoili häkissään riippumatossa ja tykkäsi olla olkapäällä, se oli kuin koira pienoiskoossa, viisas kuin mikä. Voi kun tuli sitä ikävä! Samaan aikaan meillä oli kääpiöluppakorvakani, ja Tikki aina joskus kävi sitä puraisemassa kevyesti korvasta. Kissoja oli meillä silloin kolme. -Tahtoo joskus vielä uuden Tikin!
Mullakin ollut kaksi rottaa. Poika kulki usein paidan alla mukana ja sai aikaan kiljahduksia kun kurkisti kaula-aukosta.
Peesaan Hoyabellaa tässä asiassa.
Minäkin olen ilmoittanut lapsille, että en asu jyrsijöiden kanssa samassa talossa. Pelkään kaikkia hiiriä ja rottia niin, että kylmät väreet käy kun ajattelenkin. Kävis pian niin kuin mun undulaateille lapsena. Sisko vihasi niitä ja ne pääsi ikäänkuin vahingossa karkuun siivouspäivänä. Siitähän sitten poru syntyi!
Samoin ajattelin kuin hoyabella, MarjaBee ja Ermeli, kunnes talouteen muutti kesyrotta Valentina, joka osoittautui erittäin fiksuksi otukseksi. Kulki usein tyttären mukana puseron sisällä, oppi erilaisia temppuja ja joskus onnistui kyllä säikäyttämään jonkun postivirkailijan pahanpäiväisesti, kun kurkisti yhtäkkiä puseron hihasta. Myöhemmin muutti sitten vielä toinenkin rotta taloon. Ehkä sitä rupesi vain ajattelemaan, että herttainen oravakaan ei ole mitään muuta kuin tuuheahäntäinen rotta.
Taitaa olla niin, että kesyrotta jakaa ihmiset kahteen osaan... toiset tykkää ja toiset ei. Monia tosiaan hirvittää se häntä. Minä taas en koskaan suostuisi asumaan samassa huushollissa jonkun tarantellan kanssa!
Ai niin, en minä kaikista karvaisista tykkääkkääkkääkkään, tarantella, huiiiiii !
Surukseni teille kerron, että ketjun aloittanut Sisu sairastui pahasti ja jouduttiin nukuttamaan siihen viimeiseen uneen. Syynä oli ilmeisesti aivokasvain.
Sattuisiko kenelläkään olemaan ylimääräistä jyrsijänhakkiä? Kesyrottamme tarvitsisivat pikaisesti uuden häkin rikkoutuneen tilalle. Ilmoittele yksityisviestillä
Kurjenmiekka. Nyt ei yksäri lähde pelittämään millään. Meillä olisi häkki, vieläkö tarvitset? Raumalta vaan pitäisi hakea...
(Pitäisköhän tämä otsikko laajentaa “Kesyrotta ja -hiiri” ettei tarvitsisi lemmikkihiiristä kirjoittaa hiirentappovinkkien väliin…)
se ois kyl tosi jees 
Hyvä ajatus, kun meitä jyrsijäfaneja kuitenkin on... ja toiset inhoaa....
Häkkitarvetta ei ole enää. Rottatyttösille löytyi vihdoin uusi koti. Sorry fleur, en huomannut viestiäsi ajoissa.