Röllin auringonottokuva on otettu eilen illalla, kun aurinko oli jo laskenut metsän taakse. Hellettä täälläkin on ollut, ja siksi aurinkotuoli on ollut päivälläkin enimmäkseen varjossa ;=D.
Voi että tuo Rölli on sitten just miu mau mukkaa, huoh! :))
(Vaikka kyllä kaikki tämän palstan “venäjänsinisetkin” on vieneet tädin sydämen…)
Pirkkis, kyllä varmaan jotkut vanhemmat ymmärtävät olla siitä kiitollisia, minä ainakin olin!
Meillä ne on elävän näköiset pihapatsaat
Riitukin on alkanut hyväksyä vauvan. Ja kulkee taas häntä pystyssä!
Pirkkis, olen miettinyt huvikseni jo joskus aikaisemmin, että sinullahan voisi olla sellainen siedätyspäivähoito ;D Niitä allergioita kun on niin paljon juuri siksi kun lapset ei pääse kosketuksiin eläinten kanssa. Pirkkiksen hoitolapsetpa olisivatkin terveitä ja allergiattomia, sekä tottuneita kissojen ja koirien kanssa eläjiä!
Tuohon allergia-aiheeseen täytyy sanoa, että olen miettinyt ihan samaa. Nykyään kaikissa lapsiperheissä, jotka täällä on kissoja katsomassa käyneet, on vähintään yksi kissoille allerginen. Ennen vanhaan 70-luvulla Savossa me elettiin kissojen, koirien, lehmien ja muiden elukoiden kanssa lähes symbioosissa. Niitä halailtiin ja pussailtiin ja hoidettiin muutenkin ja rämmittiin navetassa lehmänpaskassa Eikä koskaan ole ollut mitään allergioita.
Mutta Löösatin kuulumisiin.
Meillä oli koko viikonlopun talo täynnä vieraita. Jadean miespuolinen ystävä toi mukanaan 5-vuotiaan tyttönsä ja 8-vuotiaan poikansa. Lisäksi taloudessamme oli majoittuneena Jadean kummityttö poikaystävineen festariyöpymässä.
Istuttiin ensin aikuisten kanssa lauantaina iltaa, juotiin rapuja ja syötiin votkaa eiku toisinpäin. Sitten Jadea vielä lähti ulkoiluttamaan ystäväänsa ja minä jäin lastenvahdiksi.
Se 5-vuotias oli suorastaan ylikiinnostunut kissanpennuista. Vaikka sitä kuinka kielsi, että pentuja EI SAA nostella pois korista, tytteli retuutti niitä pentuja aina kun silmä vältti.
Löösatti oli aivan hermona, käveli huoneessa edestakaisin ja naukui. Minä VANNOTIN kaikkia, että ulko-ovi on PIDETTÄVÄ KIINNI !
Aamulla kaikki yli 13-vuotiaat vieraat nukkuivat krapulaansa yläkerrassa vierakkäin kuin köyhän talon porsaat. Jadean ystävä tuli puolilta päivin alakertaan ja ähki krapulaansa koko päivän sohvalla. Ja tytteli retuutti kissoja aina kun silmäni ruoanlaitolta ja siivoamiselta ja muulta passamiselta vältti.
Yhdeksän maissa illalla menin pullottamaan Jadean ystävälle pullon kotiviiniä (joka edellisenä iltana oli hyväksi ja tehokkaaksi havaittu Tullessani alas, terassin ovi oli auki ja tämä krapulainen punanaama toteaa että “se teidän kissa tais mennä ulos”…
No voehan Keletappi sentään. Kele, Tana, TTU ja Sviddunääs !
Täällä ***tana maataan päivä krapulassa passattavana ja mitä saadaan kiitokseksi ? Karkuutetaan kissa, joka oli ihan paniikissa niiden penikoiden retuuttamisen takia jo valmiiksi !
Onneksi vieraat viimein tajusi lähteä, muuten olisi pälli levinnyt. Kissaa ei kuitenkaan näkynyt. Kiertelin lähialueet, eikä mitään. Ajattelin että ei voi olla totta että se nyt häippäsi. Mitä me niiden pentujen kanssa tehdään ? Mitä me selitetään eläinsuojeluvalvojalle ? Että se kissa karkasi meiltäkin ? Ei varmaan olisi paljon puhevaltaa sen jälkeen kissojen omistusoikeuden suhteen.
Noin tunnin päästä Löösatti sitten käveli muina miehina eiku naisina terassin ovesta sisään, kävi laskemassa pennut ja istahti vakiopaikalleen keittiön penkille kerjäämään herkkuja.
Syvä helpotuksen huokaus.
Tästä lähtien alle 18-vuotiailla on porttikielto niiden pentujen luokse.
Kunpa se olisikin niin helppoa, mutta kun pomo ei antanut lupaa ottaa eläimiä. Ja sitä pitää totella.
Voi vaikka saada potkut!
Olen varmaan ennenkin ihaillut tuota Emon Riitun aivan uskomattoman kaunista väritystä, että voi olla hieno kissa .
Kaunein pihapatsas mitä voi olla.
Onneksi Löösatti löysi tiensä kotiin, varmaan tuskahiki hakiessa vai mitä(?).
Ymmärrän Pirkkiksen kissakuumeen, mutta kyllä sitten joskus .
Riitu on minustakin todella kaunis kissa (ja Rölli toki myös :).
Niin, vaikka me ollaankin periaatteessa täysin varmoja, ettei Löösatti kotoaan mihinkään lähde, niin kyllä siinä kieltämättä tuskan hikeä vähän pukkasi…
Täytyy kertoa, että pikkuneidin äidillä on kissoja. Taisi viime kesänä olla juuri hankittu pentu ja siksi neitiä oli työ ja tuska yrittää pitää pois makuuhuoneesta.
Pennuista ainoastaan Abraham meni rikki. Abraham on aina ollut ihan kauhea jurottaja, joka vihaa yli kaiken hoitamista. Abraham ei tykkää olla sylissä, eikä se ymmärtäväisesti suhtaudu äidin nuolemiseenkaan.
Nyt samainen jurottaja syöksyy laatikon laidalle odottamaan, kun huoneeseen syttyy valot . Ja sitä voisi hoitaa niin kauan kuin viitsii.
Viralliset punnituksetkin vietettiin kolme viikkoisen kunniaksi.
Mooses painoi 420g ja Abraham 440 g.
Saara ei kerennyt samaan kuvaan veljiensä kanssa, kun seurusteli jonku uuden kissan kanssa.
Saara painoi 470 g . Tuo ei ole satunnainen mittapiikki, Saara on painanut koko viikon selvästi enemmän kuin veljensä.
Voi hyvälinen aika noita nattikoita! Täti vilkuttaa, tuitui!
Tässä sitten tämänpäivän kisulit Porvoosta. Ensin Klaara...
ja sisarensa Matilda...
ja ikäneito, Eveliina 17 v.
( on muuten luonnossakin yhtä kulahtaneen näköinen)
voi hilviä paikka sentään, kun on lutusia. Mikä niiden poikasten kohtalo nyt on jadea?
Kissojen kohtalo on vielä auki … Ikk on sitä mieltä, että niitä ei anneta entiselle omistajalleen ilman oikeudenpäätöstä. Eläinsuojeluvalvoja oli jo ensimmäisellä soitolla sitä mieltä, että kun aika kuluu niin entinen omistaja ei enää muista koko kissoja.
Toivotaan, että on huomannut, miten huoletonta on olla ilman elukoita…
Mutta tuo allergia-asia ei ole noin yksinkertainen! Minä olen kasvanut vasikkakarsinassa ja hakeutunut niihin hommiin itsekkin, Ukon kotona on ollut karjaa ja viimeinen kissa hukattiin, kun Ukkokin oli lomittajana ja sairastui astmaan -87. Olen ollut maatalouslomittajana raskausaikanakin ja silti on molemmilla lapsillakin astma. Herra 18v:n silmät turpoaa umpeen ja seuraavaksi kurkku, jos ei pese käsiään ja kasvojaan, kun on koiran tai kissan kanssa tekemisissä. Nykyisin pääsee jo niin vähällä… Neiti taas saa ihottumaa kissoista, vaikka on ollut pienenä pitkiäkin aikoja mummolassa, jossa on aina ollut Ukon kissa ja minun koira. Tosin molemmat jo edesmenneet, mutta uudet eläimet hankkivat samantien. Mutta kyllä pienet kissat ovat suloisia! Abraham <3
Voi jössen sentään tuota Abrahamia! Se on niin täydellisen ihana kissa.Ihan kuin meidän Harmi Harmainen vauvana,Harmi vaan ei ollut ihan noin suloisen pullukka ja hyvinhoidetun näköinen,paitsi sitten kun muutti meille.
Minä antaisin mitä vaan saadakseni tuollaisen pikku karvapallon,vauvakuume ihan huipussaan(kiitos Abrahamin ja sisarusten),mutta ehkäpä täytyy malttaa mielensä kun on oma vauva masussa ja neljä ihanaa kisumirriä köllimässä sängyllä...mutta silti Abraham on ihana!!
Kauhea painajainen on että tuleva vauva olisi allerginen kissoille,se olisi minulle kyllä maailmanloppu.Kauhealta kuulostaa,mutta kissat on minulle rakkaampia kuin lapset...ainakin vielä voin niin sanoa,mutta en kyllä voisi kissoista luopua,en sitten millään...Mielummin itse kärsisin vaikka kuinka kauheasta allergiasta ja popsisin allergialääkkeitä vaikka koko ikäni,kunhan saisin vaan olla Harmin ja kumppaneiden kanssa.Tätä asiaa olen nyt pähkäillyt ja tuskaillut muutaman viikon ja todennut ettei elämä ilman eläimiä ole elämää...
Niin ja tuo Kassikäppin Eveliina on iiihana
Lissu85 tuota allergia asiaa olen minäkin odottaessani pelännyt ja onneksi ei ole mitään allergioita meidän perheeseen tullut, liekö sitten saaneet siedätyshoitoa jo alusta asti.
Mutta ihmisillä joilla ei omia lapsia vielä ole, niin varmaan aika yleistä että ei “välitä” etukäteen ihmislapsesta niinkuin olemassa olevista karvaisista lapsista.
Uskallan sanoa etukäteen, että jos tulisi tilanne jossa jommasta kummasta tulisi luopua, niin tuskin monikaan lastaan pois antaisi ja kissaa pitäisi.
Silloin kun ei ole omia lapsia, niin hoivaviettiä ammennetaan helposti eläimiin, mutta suhteet muuttuu ajan kuluessa kummasti.
Ihania elämyksiä antaa kissat koko perheelle ja elämällä on tapana järjestyä eli odottele rauhassa vauvaasi kissojen kera.
Piivi, ei tietenkään ole allergia-asiat niin yksioikoisia. Olenhan minäkin ollut ikäni altistuneena siitepölylle ja monille hedelmille ja vihanneksille, mutta silti olen niille allerginen
Pirkkis ottaa ja perustaa oman yrityksen, jossa muksut saa mönkiä mullassa ja kissankarvoissa mielin määrin. Siedätystä ammattitaidolla. Ehkei sentään
Ja Alishan kanssa olen ihan samaa mieltä, karvalapset ovat varmasti monelle ihmislapsettomalle tietynlaisia ihmislapsen korvikkeita, vaikkei omaa lasta tuntisi kaipaavansakaan. Itse kuulun ainakin tähän porukkaan, enkä ikinä ole muuta yrittänytkään väittää, itselleni enkä muille. Kissani ovat vauvojani, ja saavat parasta mitä voin tarjota, vaikka oman elintasoni kustannuksella. Niinhän se karvattomienkin vauvojen kanssa on, eikö vaan.
Ja vauvoista puheen ollen, minäkin liityn Aabrahamin faniklubiin. Ihana mollukka, aivan syötävän suloinen. Terkkuja vaan äidille hyvästä työstä!