Tuosta kynsienleikkuusta sen verran. Meillä tuon villimmän kynsien leikkuu sujuu ilman avustajaakin kun kissa sattuu olemaan väsynyt
. Maata röhnöttää kodinhoitohuoneen pöydällä silmät puoliunessa. Silloin on hyvä hetki. Ja lauantaisin, saunapäivänä, kun leikkaa niin ei unohdu.
Vanhemmalla kissalla on tapana kiskoa noita kynsituppia, ärsyttävän kuuloista
. Sillä onkin kynnet huomattavasti järeämmät kuin tuolla meidän pallerolla.
Minkä ikäisinä pennut voi alkaa harjoitella ulkona käymistä? Ajattelin että kohta jo voisi, on ilmat sen verran lämmennyt. Ovat nyt 4 ja puol kk vanhat, Hilma ja Onni
Hania, kun rokotukset on ajan tasalla ja valjaat menee tukevasti kiinni, niin minä veisin jo ulos.
Juu, rokotettu on
Minun mielestäni muuten kissan kynsien lyhentäminen olisi ihan OK, mutta oman ulkokissan kynnet menivät sen jälkeen aivan säpäleiksi ulkotouhuissa. Aivan veri valui kynnen päästä, ja mahtoi sattuakin. Eli kokeilu jäi ainoaksi.
Meillä eletään äskettäin 17 vee täyttäneen Prinsessamme kanssa alakuloista hiipumisen ja luopumisen aikaa mitä ilmeisimmin: kovasti pienentynyt tuo vanhuksemme on jo jonkin aikaa. Ja se muukin jaksaminen alkaa olla vahvasti linjalla: nukkuu, syö, käy vessassa, mökillä nuuhkaisee ulkoilmaa, mutta ei tee mieli enää sitä pitemmälle, silittelyt ja läsnäolo ennen niin itsenäiselle karvaturrille kelpaavat entistä enemmän.
Likkuminen ja hereillä oleminen - ja se muukin jaksaminen - tuntuu hiipuvan ihan silmissä.
Kuitenkin - olemmeko siippamme kanssa itsekkäitä??? - piikillekään emme (vielä ainakaan) halua ystäväämme viedä. Kun ei ole muuten sairaan oloinen, ei valita, ja turkkikin kiiltää kuin aina ennenkin. Mieluiten antaisimme hänen nukahtaa pois omia aikojaan, omassa kodissaan, kun se aika tulee…
Peltomyyrä, ethän leikannut liian pitkälti niitä kynsiä? Vain se terävin kärki pois, siis todella vähän.
Euffis, samanikäinen ja oloinen kissa on vanhemmillanikin. Ei kai piikin aika ole vielä jos kissa ei kärsi. Eläkepäiviä viettää.
Niin mekin olemme ajatelleet, että kun ei kärsi - ei ainakaan millään lailla osoita tai ilmaise, että olisi jokin paikka kipeä tai aristaisi tms. - niin "pelkkä" vanhuuteen hiipuminen ei ole syy viedä ystävää pois kotoaan.
Niin surullista - suorastaan kipeää tekevää - kuin onkin katsoa vieressä tuota hiipumista....
Toivotaan oikein Hyviä ja terveitä eläkepäiviä kissavanhuksille Euffiksen ja Myskimalvan vanhempien kissalle! Paljon halauksia, lämpöä ja hyvää ruokaa eläkepäiviin
.
Oijoi, on tuo kissan hankinta meilläkin edessä. Kahden mustan kollipojan, jos saisi tilausta tehdä. Kaipa niitä kevään mittaan syntyy, kuume vaan on kova, kun oli työkaverin kissa reilun viikon meillä tuhmistelemassa. Ukko-kulta oli aivan otettu, kun sai saunomisseuraa ja male bondingia kotonakin...
Peltomyyrä, millä leikkasit kynnet? Ihmisen kynsisakset tai -leikkurit ei oikein sovi siihen hommaan, rikkovat ja rispaannuttavat sen kynnen kärjen. Kunnolliset kynsisakset eläinkaupasta, niillä homma hoituu mukavasti. Ja kuten Myskimalva jo sanoi niin ihan vaan kärjet pois, nips-naps.
Euffis, jos kissa on muuten kunnossa niin antaa hänen nauttia vielä olostaan. Varmasti huomaatte sitten kun aika on.
Kiitos neuvosta Fellow!
Ns verikynteen asti ei saa leikata, pikkuisen vaan sitä koukkupäätä.
-juu, pikkuisen vain kynnenpäästä, ihan inan. Ja kohta kuitenkin on kynnenpää taas neulanterävä. Minun kaksikkoni ei pääse ulos, siksi nipsaisen kynsistä. Sanottakoon, että se ei estä tapettien, sohvien tms. raapimista. Jos kissa on sitä tehdäkseen, sen se tekee. Meillä on onneksi raapimispuu, johon kiikutan kissan, jos se meinaa raapia seiniä. Tämä jopa toimii.
Ja Euffis, anna kisulin vanheta vaan. Me ihmisetkin olemme vanhoina kuin vanhat autot: joka paikka nitisee ja natisee ja käyntiin lähteminenkin on hidasta.
Minun molemmat vanhukseni, 21 ja 18 veet kissamummot, vanhenivat myös silmissä, liike oli verkkaista, eikä uloskaan enää menty, kai tietävät, että eivät pärjää enää siellä. Mutta ne söivät ja nukkuivat hyvin.
Kuulokin oli molemmilla jo tosi huono, eikä näkökään ollut terävimmillään. Kroppa kutistui kuin vanhuksilla on tapana, mutta joskus nekin innostuivat hulluttelemaan pitkin kämppää. Kysyin minäkin monta kertaa silloin itseltäni, että koskas kissasta näkee, koska sen aika on tullut, ja pitäisikö jo armahtaa. Mutta kun SE hetki koittaa, niin silloin siitä ei ole itsellä enää epäilystäkään.
Trigonalle kiitos kannustuksesta, vielä siis pitäisi puoli vuotta kestää tätä hullunmyllyä! Huoks. En voi istuttaa en kylväää edes rairuohoa, kun kaikki on pitkin matin vattia. Onneksi työpaikalla on iso ikkuna...
Hihii,minäpä sitten leikkasinkin kissoilta kynnet(kylläkin vaan etutassuista),ihmeen hyvin sujui.Nötte ei ollut moksiskaan,kun sai samalla kölliä selällään mun sylissä,Onni aluksi pisti paljon hanttiin,kun raukka kuvitteli että nyt on matolääkkeen aika(se on sen pahin painajainen,nykyään käytän niskalääkettä matohäätöön),lopulta se sujuikin ihan hyvin.Hellä murisi ja yritti livistää hommasta pari kertaa,mutta se on niin pieni,että on aika helppo pideltävä.Harmi murisikin sitten urakalla möreää murinaa,ja karkasi ekan tassun jälkeen jääkaapin eteen odottamaan kinkun palasta(on oppinut että saa pikku palasen aina kaiken kamalan homman jälkeen,niinkun vitamiinin ja lääkkeen oton jälkeen),sitten kun se sai kinkkunsa,niin antoi kiltisti leikata toisenkin tassun kynnet.Reippaita olivat kaikki lapset!=) Kynsisakset löytyi samalla kun hain koirien kynsisakset kaapista,mulla oli kerran kani hoidossa,jota varten hommasin leikkurit,jotka oli kissoille ja kaneille tarkoitettu.Hyvin toimivat!
Mie sanoin eilen miehelle, että kovin on Minni 17-v laiskistunut, kun melkein vaan nukkuu. Tänään veti sitten sellaiset spurtit pitkin huushollia ylös rappuja ja kolinalla alas edestakaisin. Se siitä vanhenemisesta:D
Se kuuli mitä sanoit kurpitsa…tuumi, että jaa, katotaanpa…
Mitä mä teen ton kissan kanssa?! Uusien antibioottien kanssa taas tapeltiin että saatiin menemään ja tuloksena oli limainen oksentelu ympäri kämppää ja protestikuset sänkyyn… Siis ei tota kissaa voi pitää. 
Joni, tietämättä sen kummemmin mistä on kyse, kommentoin vaan tuohon äskeiseen viestiisi. Kissa siis on kipeä ja oireilee? Ja sinä mietit ettei kissaa voi pitää?
Joni, minä siivoan about joka aamu jonkun kissan oksennusta asunnostamme (toissa-aamuna oksennuksia oli viisi -huom, meillä on 7 kissaa). Mattoja meillä ei voi pitää, koska yksi kissamme pissaa ne alta aikayksikön, samoin verhot (jos ovat siis alas asti yltävät). Tällä hetkellä onneksi kukaan kissoistamme ei pissaa sänkyihin (peukut pystyssä ja koputan puuta). Lapset ovat saaneet muutaman päivän sisällä taas kynnenjälkiä ihoonsa, kun yksi kissoistamme ei voi sietää lapsia. Kissojen kanssa eläminen ei ole helppoa… niihin on vaan sopeuduttava. Joni, tiedän että sinulla on nyt vaikeaa sen lääkkeen kanssa ja hermosi menevät -ota yhteyttä eläinlääkäriin ja keksikää sen lääkkeen antoon ratkaisu tai lääkkeen vaihto tms.