Meillä syntyi joskus pentu jolla oli sama vaiva kuin Fellowin kissalla. Polvi leikattiin jo noin kolmen kuukauden ikäisenä. Kun oli kasvavasta pennusta kyse niin jälkihoitoa oli paljon. Välillä tuntui että koko hommassa ei ole mitään järkeä ja kävi kovasti pikkukissaa sääliksi hoidon aikana, mutta leikkaus auttoi ja kissa ei toivuttuaan ole oireillut. Kova jumppaaminenkin oli kun jalka oli niin kauan kipsissä ja kesti kauan ennenkuin lihakset oli molemmilla puolilla samanlaiset.
MoonRiver, kyllä meillä kotona Kakkonen pääsee ikkunalaudalle lintuja katselemaan, lintulauta on ihan tuossa terassilla, mutta kun sekään ei enää pitkinä sisäpäivinä riitä, ihan ulos tekisi mieli, mutta kun ei sinne kärsi mennä. Parina päivänä yritti, se kokeilu jäi 15 sekuntiin, en olisi antanut kauemmin siellä ollakaan. Liian, aivan liian kylmää siellä on kökötellä valjaissa...mutta kohta jo rupeaa aurinko lämmittämään, uskotaan ainakin niin.
Toivotaan, että Helmi paranee Fellowin hyvissä hoivissa! Jotkut kissat niinkuin ihmisetkin sairastelevat ja on monensorttista vaivaa, Ykkönen oli eläinlääkärin vakioasiakas, yhdestä vaivasta kun päästiin niin jo tuli toinen. Tätä Kakkosta taas ei vaivaa mikään, eläinlääkäriä tarvitsee vain rokotuksia varten.
Mielenkiintoinen uutinen tosin jo marraskuun lopulta. Älkää aivastelko kissojanne kohti. Pitäisiköhän mirritkin rokottaa?
Joku taas tuntee oman arvonsa...
Herätä kun tuut töistä....
Esittelenpä turkkini upeaa väriä talviauringossa.
Ja onneksi isäntä teki pihaan latuja, että päästään liikkumaan hukkumatta lumeen.
Minkähän takia emo voivotteli, kun minä asetuin tähän?
Ja minun mielipaikkani on kuuman leivinuunin päällä.
Kyllä kissat on ihania!
Onko pakko TAAS tähtäillä sillä kameralla???
Minäpä vedän tän eteen
Emon kissat on värityksiltään kuin minun Pippa ja Topi olivat, ne sisko ja sen veli 
Ei tietty ihan, persoonalliset värien rajaukset kaikilla varmaan ovat omat, mutta muuten tulee niin kovin mieleen ne omat kissasisarukset
Ulpero, aika iso kuva kauniista kissasta. Voisitko ehkä laittaa pienempänä että olisi helpompi katsoa.
Nuu, opastaisitko myös miten kuvan saa pienennettyä
uusi yritys jos nyt olisi pienempi kuva
Kyllä on upeita kissoja MoonRiverillä ja Emolla!
tässä sitten on Luca. Neitojen valtias, kun on ainut poikakissamme.
Vähäks mä olen tyytväinen kun mun palvelija osti mulle vihdoinkin oman pedin sunnantaina kotikutsuilta,
no onneks ne vieraat ei tuoneet kun yhden koiran meille ni mun ei tarvinu alkaa kouluttamaan niitä että tää on mun paikka.
Onpa seinäruusun kissalla hieno sänky, sävy sävyyn! Kakkosellakin on oma sänky, kaksikin, mutta kun se onneton vaihtaa nukkumapaikkaansa usein, päivällä yksi paikka, yönukkumapaikka vaihdetaan parin viikon välein, vain harvoin on oman sängyn vuoro. Eli karvat levitetään tasaisesti huushollin jokaiselle sohvalle, nojatuotille jne. Hieno näky taas, kun aurinko paistaa täysillä olohuoneeseen, aamulla imuroita, olisin voinut unohtaa koko homman. Kun valitan, isäntä muistaa aina huomauttaa: kukahan sanoi Ykkösen jälkeen, että kyllä meillä täytyy Kissa olla!
Onpa hieno raidoitus tuolla sinäruusun kissalla.
Anteeksi Kakkonen, että valitin karvoista jokapuolella, en minä sinusta luopuisi, karvaa vaan, minä imuroin:
