Voi mikä söpöliini!
Tuollekkin pitäisi antaa kova tuomio:
Tappamis halu on kova.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709282200425341_u0.shtml
Tässä minun nuori neitini, ikä puoli vuotta, sinikilpikonnanaamio. Kolme vuotta täyttävä poikakissani on ruskeanaamio. Mahdottoman mukavia kissoja, mutta toki pitkä karva aiheuttaa hiukan lisätyötä. Karvoja pitää estää aiheuttamasta suolistovaivoja esim. harjaamalla ja kissanmaltaalla, ja joskus villapöksyissä voi kulkeutua jotain ylimääräistä hiekkalaatikosta.
Joku on kyllä ajattelematon
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709302200429122_u0.shtml
Tulee niin paha olo että oksettaa…tuollaiset (ko. lehdissä) jutut. Toivottavasti kotonaan ei ole samantyylinen kohtelu lapsillaan!! :crying: Miten “ihminen” voi olla noin paha, kylmänkova ja säälimätön. Eikä edes ymmärrä olevansa? :crying:
Ootteko nähneet kissojenne “antavan kyytiä” takajaloilla? Meidän Pinja on tämän talon kingi. Joskus Kanelin tulessa liian lähelle, Pinja kiepsahtaa selälleen ja potkii Kanelia vimmatusti takajaloillaan.
Yleisesti ottaen kissani viihtyvät yhdessä, mutta Pinja ja Kaneli ottavat joskus matsia keskenään niin, että karvat pöllyää.
Ulkona on kylmä ja sataa vettä. Omalla sohvalla on paras huilia. Nuorin ei vielä uskalla joukkoon, makaa vieressä useimmiten lattialla tai juoksee niin että matot lentää nurkkiin. 
Annilla ne vn tilkkuhommat jatkuu
Rayalla tilkkuhommat, meillä pyykkihommat 
Niin ikävä keli, ettei Susu-rakas ole tänään tullut. Olen kyllä jokusen kerran (kymmeniä;) käynyt oven takaa katsomassa.
Olipa meillä kauheimmat kauhunhetket eilen mitä kuvitella voi. Kotka oli kissan kimpussa.
Jumalan kiitos ehdin kamppailuun väliin ihan hiuksenhienossa-viimetipassa ennenkuin vei. Ei oo kissa enää ennallaan enkä ole minäkään oli tämä taas minullekin niin suuri järkytys.
Saa nähdä tuleeko tuosta rakkaasta lemmiksistä enää kalua. On niin viisas luontokappale tämä meidän kissa että tajusin mennä apuun kun kävi ovenkahvaan hyppäämässä poloinen ja kuulin kolauksen. Onneksi olin kotona.
On kuulkaa niin vaarallisia petoja nuo kotkat, että en ymmärrä miksi niiden vaarallisuutta vähätellään ja uskomattoman röyhkeää kun ihan kotiovelle tulevat!
Sanon vaan sen, että jos nyt joku tulis kyselemään ovellamme nimeä johonkin petojensuojelu listaan, niin olis aiheellista varoa omaa päätään! En kiittele kotkan pesien rakentelijoita. Sanon vaan että hommatkaa myös sitten haaskoja syötäväksi kun niitä muutenkin tyyräätte. Joku vastuu pitäis olla.
Täälläkään ei enää pienriistaa juuri näy eikä ilmeisesti olekaan. Petolintuja kyllä piisaa sen sijaan. Nälkintyneet perkeleet ovat nyt kotieläimien ja lemmikkien kimpussa. Varokaa päästämästä koiriakaan valvomatta pihaan ilta/aamupissille, jos asutte kotka-alueilla.
Peikko haki itellleen aamupalaa 
Bobbie,toivottavasti kisulu ja sinä seleviättä tuosta rysäyksestä.
Kammottavalta kuulostaa,hui.
Valvoja auttamassa timanttityössä
Ylvalii tarkkaan vahtivan valavonnan alla 
Meille tulee tällä viikolla uusi perheenjäsen. Tässä ensimmäinen kuva joka hänestä saatiin. Lasten kanssa päätettiin että hänestä tulee Olivia 
Onpa söpö ja häntä jalkojen ympäri niinkuin kuuluukin olla istuessa. Klikkasin muuten tuota vastaa, ei antatunut siihen kirjoittaa, näin sujuu hyvin kun on irrallinen viesti.
Kiitos Karvis Se oli todellakin äärimmäisen kammottavaa!
Mutta kuin ihmeen kaupalla kokoajan päivittäin parempaan suuntaan ollaan menossa.
Nyt mulla onkin temppuilu kissan kanssa, kun se on jo tottunut käymään ulkona vaikkakin ihan vaan tässä kotipientareilla. Ei lähde minnekään kauemmas on leikattu tyttökissa. On nyt jotenkin niin luonnotonta opettaa tässävaiheessa häntä valjaisiin, kun on kesän saanut ulkoilla ja kirmailla pihassa ja kotipelloilla halujensa mukaan. Kun alunperin työkissaksihan kissa täällä maalla usein ns. virallisesti otetaan ja niin tässäkin tapauksessa.
Maaseudun Tulevaisuudessa oli Viikonvaihteen liitteessä oikein hyvä ja asiallinen aukeamajuttu kissoista maalla. Kirjoittajana Linnea Nordling. Suosittelen lukemaan!
Seuraava sisältää suoria lainauksia, mutta valitettavasti en saa lainausmerkkejä millään pelaamaan.
Maalla kissa saalistaa jyrsijöitä. Maaseutu tarvitsee kissoja hiirikannan säätelyyn. Lehti oli suorittanut kissakyselyn. Kysymykset olivat mm. seuraavat:
- Montako kissaa teillä on?
- Onko kissanne maatilalla töissä vai seurakissana?
- Onko kissanne ahkera pitämään hiiret aisoissa?
- Kenen kanssa kissanne kaveeraa?
- Pärjäisittekö ilman kissaa?
MT:n mukaan kissoilla on tärkeä rooli maaseudun hiirikannan säätelyssä. Laki ei myöskään kiellä kissojen pitämistä tuotantoeläintiloissa. Kissa on viljatilan paras suoja!
Tähän loppuvat lainaukseni tästä toivottavasti ajatuksiaherättävästä artikkelista. Lukekaa ja miettikääpä vaikka huviksenne miksi kissoja työssään (eli maatilan työntekijää) saa ahdistella mutta esim. kissoja metsästäviä petoja ei. Onko siis oikein tämä meno nyt joka on meneillään? Ainakin täällä Siikalatvan alueella on tällähetkellä selkeaästi enemmän kotkia kuin enää minkäänsortin tooppi kestää.
Täällä ei ole enää todellakaan luontoelämys nähdä kotkan liitävän taivaalla. Päinvastoin niistä on tullut vaikea riesa. Suorastaan vitsaus. Näin ainakin omalla kohdallani voin vakuuttaa olevan.
Vaatisin kissoille etenkin maalais ja maatilojen arvokkaille apureille, työkissoille rauhallista työilmapiiriä ilman jatkuvaa pelkoa ja ahdistelua eli työ rauhaa! Mielestäni näillä kissoilla on siihen ammattilaisuutensakin puolesta oikeus.
Lekottelua äiskän kainalossa, maha täynnä, ramasee, kumpaakin
Torppaan taulu kirpparilta.