Noniin, nyt alkaa lämpöpenkki olla lähes valmiina. Aloin kokoamaan sitä lavankaulusten sisään. Ensin pohjalle oksia, mitkä pätkin 20-30 cm pituisiksi. Päälle kesäistä karjanlantaa ja lehtiä. Ja siihen päälle nyt sitten seuravaksi multaa. Ja kasan kruunaa ruisolkikate. Kolme lavankaulusta mulla on päällekäin, että kyllä se aikas korkea on jo se kasa.
Voi vaude, kiitti vinkistä Havina! Sain lavankauluksia tänä syksynä, ja laitoin ne vain talteen. Ajattelin, että sitten keväällä teen niistä lämpöpenkin. Mutta miehän voin tehdä sen jo nyt! =)
Lämpöpenkki kannattaa tehdä nimenomaan syksyllä.
Kiitos Havina, tuo laitetaan korvan taakse.
Kiva, jos joku joskus saa mun tekemisistä jotain vinkkiä. Itse olen täältä niin monta vinkkiä ja ohjetta bongannut:)
Kun ei ole lavakauluksia, joutunen tyytymään patolevyyn ja kas pyöreää tulee.
Ei varsinaisesti ole kyse lämpöpenkistä vaan muovin laittamisella maan pinnalle , että maa lämpenisi nopeammin.
Onko tutkittua tieto että maa tosiaankin lämpenisi nopeammin jos sen peittää muovilla. Esimerkkinä oma kokemus joka on nyt käynnissä kasvihuoneessa. Tein siis viritelmän muovista sisälle kasvihuoneeseen ja tämän viritelmän sisällä maa ei lämpiä yhtään nopeammin. Se on ihan yhtä kylmää kuin muuallakin huoneessa. Voi olla että maa lämpiää hitaammin kun sen peittää muovilla, kun ilmavirta ja tuuli ei "ime" maasta kylmää?
Lisäksi, sulaahan lumikin nopeammin aukeilta paikoilta kuin vähemmän aukeilta, vaikka ilman lämpötila on aivan sama?
Olen käsittänyt että “lämmittämiseen” käytettäisiin mustaa muovia.
Musta muovi on ainoastaan parempaa kuin kirkas muovi. Prosentteina tätä eroa en tiedä, tummaa maakin on. Kuitenkin aivan samoin mustakin muovi estää ilmavirtauksen sen alapuolella olevassa maassa.
Eli kyse on siitä että lämmittääkö lämmin ilmavirtaus paremmin maata kuin ainoastaan lämmin ilma joka ei liiku. Lumi ainakin sulaa nopeammin ilmavirtauksen avulla, ja aivan samoin huokkoista on maakin, joten päteekö siihen sama.
Lisäksi kosteus ei haihdu muovin alta kun taas ilmavirtaus kuivattaa maata enemmän, ja kuiva maa on lämpimämpää kuin märkä.
Taitaa olla niin paljon jo tosiasioita, että tämä muovin käyttö onkin hyvin usein ( ei ehkä kaikilla maalajeilla) vain pelkkä myytti, vailla mitään tieteellistä näyttöä. Kuvitellaan vain että kun jokin asia kääritään pumpuliin, niin sitten on parempi.
Jos muovin laittaa kiinni maahan, niin tuskin on apua. Ajatuksena lienee että muovi jotenkin pidättäisi auringon lämmön paremmin. Lisäksi kosteus tiivistyy muovin alapinnalle ja auringon säteily läpäisee heikommin kuin ilman sitä.
Jos rakentaa pienen minikasvarin jossa muovi on esim 50 cm- metrin maanpinnasta niin varmasti lämmittää. Heti kun aurinko paistaa niin ilman lämpötila kasvarin sisällä nousee helposti 30 asteeseen ja ylikin. Jos haluaa suuremman alueen lämmittää, niin sitten kannattaa tehdä joku pieni rakenne ja siihen muovi päälle huolehtien edes pienen kaadon jottei vesi jää muovin päälle.Musta muovi maan pinnalle ei käsittääkseni hyödytä yhtään mitään näin keväällä, koska se ei päästä säteilyä läpi samanväriseen muokattuun maahan joka absorboi säteilyn ja hyödyntää lämmön siinä missä muovikin, josta lämpöä katoaa takaisin ilmaan eikä siirry maahan. Kesällä kun ympäristö on vihreä tai esim katettu oljella ms vaalealla, musta saattaa lämmittää paremmin.
Itse käytän tätä kurpitsanistutuspaikkojen lämmittämiseen ja on helppo todeta ero minikasvarin ja ympäröivän maaperän lämpötilojen ja erityisesti kuivuuden välillä.
Ihan lämmönsiirtoteoreettisesti olet oikeassa että ilmavirtauksen nopeus vaikuttaa lämmönsiirtoon maahan. Kuitenkin 30 asteinen seisovakin ilma lämmittää paremmin kuin 10 asteinen tuulinen kevätilma.
Kyse on siis sekä säteilylämmön hyödyntämisestä että suorasta lämmönsiirrosta kahden “aineen” välillä. Ne ovat erillisiä asioita.
sunnuntaina luin tätä herrojen tarinointia ja ajattelin, että viisaalta kovin kuulostaa, mutta kun… mitään teoreettista tietoa ei ole vain neljännesvuosisadan verran kokemusta ja paha akka kun olen tänään tehty mittaus:-)
lämpömittari näytti aurinkoisen pihan ilmanlämpöä 18°C, kun aloitin. kuoppa marjapensaiden väliin paikkaan, josta syksyllä levitetty heinäsilppu oli matojen mukana mennyt talven aikana maan sisään. paikka oli vähän kohollaan olevaa mullospintaa. mittarin työnsin 15 senttiin ja peittelin mullalla. puolen tunnin päästä lukema oli 6.9°C. - toinen paikka kasvimaalla, jossa musta muovi = halkaistu turvesäkki musta pinta ylös päin ja kivet nurkissa, ettei tuuli vie. samanmoinen kuoppa ja mittari taas sinne umpisukkulaan. istutin kaikki 6 kpl juhannusperunaani ja kävin katsomassa mittarilukeman: 12.9°C. eihän tuo kuusi astetta kovin iso ero ole mutta juuri se ratkaiseva, joka nostaa maan lämpötilan semmoiseksi yli kymmenasteiseksi, joka on jo ihan hyvä lämpö vaikkapa salaateille, yrteille, juurikasveille jms.
ainakin pari kolme viikkoa vielä ehtii olla muovi penkkien päällä, ennen kuin papuja (paitsi härkä-, jotka kylvin jo tänään:-)), kurkkuja tai kurpitsoita tekee edes mieli kylvää.
anteeksi hyvät herrat, mutta tämä jääräpää vanharva aikoo edelleen levitellä mustaa muovia penkkiensä lämmittimeksi periaatteella enemmän tekemistä ja toimintaa kuin teoretisointia ja tuumailua:-)
Pakko kai se sitten on uskoa ja todeta, että opinnoista on sen verran kauan aikaa, että varmaan fysiikan lait on siinä välillä jo muuttuneet tai sitten muistan kaiken vaan väärin. Ja että esim jenkkien jättikurpitsojen kasvattajat ovat melkoisia pösilöitä, koska lämmittävät noilla minikasvareilla maaperää.
Tuohan vaikuttaa sen verran tarkalta tieteelliseltä kokeelta jossa verokkien alkutilanne on sen verran hyvin kontrolloitu, että mitäpä siihen alkaa vastaan väittämään.
Luulin että yleensä mikä tahansa suoraan maan päällä oleva kate hidastaa aluksi maan lämpenemistä mutta maan lämmettyä pitää lämmön hyvin maassa tai ainakin hyvin tasaisena. Tai en mä tästäkään ole niin varma…
Ehkä koe pitäisi nyt toistaa useita kertoja eri maalajeilla, eri sääoloissa, eri lähtölämpötiloissa jne, jotta saataisiin edes jonkinlainen tieteellinen tulos. Voihan olla että olit Juso oikeassa, mutta et vain ottanut huomioon kaikkia muuttujia, sehän se on tieteen tekemisen ongelma. Vahva käytännön kokemus voi olla parempi.
Tieteen tekemisestä en ymmärrä mitään enkä koskaan ole ymmärtänytkään. Lämmönsiirron perusteista ja käytännön sovelluksista saatan vielä muistaa jotain…
Mutta kuulkaas neidot, ei muuta kuin muovia maahan, jos hommat siten sujuu hyvin. Eihän tämä puutarhurointi (noita jättikasvishommia lukuunottamatta) ole mitään kilpailua.
Musta väri imee lämpöä, joten musta muovi imee lämpöä (musta väri imee ja valkoinen heijastaa takaisin). Ja lämmin muovi lämmittää maata. Eikös se näin mene?
Minulla on valtavat määrät juuripaakkuja ja juurrakkoja, mitkä olen kasannut suuriksi penkeiksi. Ajatuksena oli saada niiden avulla kohopenkit mm. avomaantomaateille. Ja saada ongelmatavara samalla muuttumaan mullaksi:) Onko kellään kokemusta miten tämä onnistuisi käytännössä? Etten vain saisi muutamaa valtavaa rikkaruohopenkkiä:O Juuret ovat suurimmaksi osaksi juolavehnää, jonka kasvuvauhti kyllä pelottaa… Mitä juuripaakkujen ja multakerroksen väliin pitäisi laittaa, että rikat eivät pääsisi varmasti läpi?
Mitään varmaa keinoa en uskalla antaa, muuta kuin betonin tai paksun muovin laittaminen 
Itse vuoraan juolakohdat paksulla kerroksella sanomalehteä. Olen koonnut juolatuppaista reunukset kohopenkille, ja peittänyt ne sanomalehdillä. Keskelle aion laittaa puhdasta multaa ja kompostia. Eli olen tehnyt tuppaista istutusaltaan.
Penkin reunat on hyvä reunustaa jollain materiaalilla niin syvään kuin juolavehnän juuret kasvavat.
Suodatinkangas (rakennustarvike) on meillä apu tuohon. Kosteus ja vesi läpäisee sen. Toisaalta kangas ei päästä läpi helposti mitään. Meillä pulmana karhunvatukka. Tulee läpi paksustakin sanomalehdestä tai ylipäätänsä melkein mistä vaan. Itse asiassa kankaan voi laittaa koko kohopenkin alle ja kääntää reunoille.
Myös juurimattoa on saatavissa. Se on tehty samanlaisesta materiaalista tehty mutta jäykempi ja pitävämpi. Sen pitäisi estää kaikkien (myös puiden) juurien tulo rajaamalleen alueelle.
Kuulostaa ihan hyvältä idealta, sinne väliin sitten kaiken maailman rompetta.
Taidanpa itekkin kokeilla 