Kiitos Kaisaliisa.
Hammaskalusto selvästikin hirven.Tienoolla on ammuttu hirvi, jonka kallo on jäänyt metsään petojen jyrsittäväksi. Kuvakulma on vähän huono, mutta kovin kuluneelta kalusto ei näytä.
Joskus aiemmin kyselin, mikä luu mahtaisi kestää meidän hurjalla Nepillä... Tällainen suuri vuotarulla on nyt todettu kestäväksi! Ja parasta on, kun saa jemmattua kaverinkin luun...
(Eka kuvanlähetyskokeilu uuteen penttiin)
Meille muutti pari viikkoa sitten tämmöinen pieni otus lauman jatkeeksi. Tuleva "työmaansa" sillä on samanlainen, kuin bretoneillakin...
Onpa suloinen pieni otus! Ja pentukuume sen kun kasvaa...
Sasarille onnea, aivan ihana
. Meidän pikkuinen on vasta viikon ikäinen. Kyllä aika kuluu hitaasti. Onkos tuo teidän narttu vai uros? Monta viikkoa joko on 10 viikkoa? Onko tehnyt tuhoja?
Onpa komea pentu - taitaa olla saksanseisoja vai onko mynsteri?
Pennuista tuli mieleen yksi sattumus tuossa taannoisella Floridan reissullamme. Erään keikan aikana pysähdyimme moottoritien levähdyspaikalle ja näin heti parkkeeraessa että siellä klökkärehtii selvä villakoiranpentu ilman villakoiraleikkausta. (Oli siinä hihnan toisessa päässä joku mieshenkilö, mutta tiedättehän miten toisarvoinen huomio se on).
Alueen virkistyskauppa oli niin piukassa ihmisiä ettemme jonottaneetkaan kahvia (koska arviolta n. 250 ihmistä oli siinä jonossa jo) vaan temppuilimme itsellemme jäätelöt automaatista. Menimme syömään niitä ulos, jossa ilokseni näin sen villakoiran pennun uudelleen ihan lähietäisyydeltä. Se tuli terhakkaana heti hieromaan tuttavuutta. Sen omistaja otti varsin tottuneesti sen suusta tupakantumppeja ja roskia, joita sinne suuhun joutui ihan vahingossa.
Lähempää tarkastellessa oli pennussa jotain outoa kuitenkin, esim. muuten musta ja valkoinen läntti rinnassa, ja kuonokin näytti hiukan paksummalta. Minä sitten uteliaana siltä nuoreltamieheltä kyselemään että onko tuo pentu "Poodle" eli villakoira. Mies naurahteli että tavallaan, mutta että se on puudelin ja snautserin rakkauden hedelmä, ja rotu on saanut heiltä nimityksen "Snoodle".
Hekottelimme keksinnölle, ja isäntä antoi Snoodlelle jäätelötikkunsa järsittäväksi puollustautuen sillä, että pennulla pitää aina olla tekemistä jollei se ole sylissä. Mies hyväksyi selityksen ja antoi Snoodlen järsiä tikkua onnessaan.
Seuraavana yönä minun oli niin ikävä omia koiria että näin niistä unta koko yön.
On mahtanut Snoodle olla ihana!!
Mä en pysy enää housuissani, kolme viikkoa pitäis vielä jaksaa odottaa....
Oikein ja oikein...10 viikkoa tuli ikää kakaralle tänään ja karkeakarvaisen saksanseisojan alkuhan se on, tyttö. Meillä oli myös piiitkä hakureissu, etelä-Ruotsista tuo natiainen on kotoisin. Tuhoja ei ole sisällä (kop kop) tehnyt. Mutta ääh, juurikin kun vanhemmat koirat on saatu ymmärtämään kohtuuden rajat kukkapenkeissä temmeltämiseen niin onkin uusi opetettava. Eilen siivoilin penkkejäni niin eiköhän kakara hoksinut jo, että mehitähtiä on kiva repiä maasta ja painaltaa vinhasti aarre suussa karkuun...
Ja vielä lisää kiusaa koiravauva-kuumeesta kärsiville:
Iiihana, meidän pentu on astutettu ruotsissa:)
Kokeillaas saanko kuvan. Tuo suvilumi on sitten hauskaa.
Tulee mieleen sellainen neulottu keeppi, jossa lankapompuloita koristeena...onko kenties tyttökoira, kun noin on koristautunut...
Juu narttu mi narttu . Tukkakin näkyy olevan huonosti ja helminauha vinossa. Alkoi olla jo reppanalla hankaluuksia istumisen kanssa. Ja korvat painoi niin paljon että silmät vetäytyi viiruiksi. Mutta sprinkkuahan ne ei haittaa, hidastaa ehken...
Tervehdys, Latte tässä.
Sain ihailijapostia pentin yksityispuolelle, kyseltiin miten minulla menee. Ja pyydeltiin kuvia. Minustahan oli siellä vanhan pentin puolella varsinainen kuvakimara - eli jotkut ovat seurannut kasvuani pennusta nuoruuteni hehkeään puhkeamiseen.
Minä olen nyt 6 kuukautta, ja uskokaa huviksenne, minä olen ISO. Johtokunta on alkanut epäillä että geeneissäni olisi myös tanskandogia. Olen kasvanut Ronjasta eli Isosta Koirasta ohi, ja termi Iso Koira onkin hävinnyt johtokunnan sanastosta. Nyttemmin olen kuullut että Isoa Koiraa kutsutaan Vanhaksi Rouvaksi ja minua Jätkäksi, Julliksi, Jötkäleeksi ja muutamaa muutakin vähemmän imartelevaa nimeä olen kuullut käytettävän.
Meillä on ollut perheessä vähän ongelmia - minä kun olen riehunut Vanhan Rouvan kanssa turhan railakkaasti, mätkäissyt pari kertaa Vanhaa Rouvaa isoilla tassuillani lonkille niin että Vanhan Rouvan jalat ovat alta pettäneet. Vanha Rouva joutui siitä lääkekuurille mikä onneksi hieman auttoikin. Ei ollut tarkoitus. Soriii!!! Olen oikeasti pahoillani, mutta aina en sittenkään muista että Vanha Rouva on vanha koira, ja jaloistaan kipeä.
Muuten menee lujaa, ollaan matkusteltu tiheään ympäri Viroa ja minä olen nähnyt meren, Peipsin! Paitsi, että minulle kerrottiin, että se onkin järvi. Mutta hirrrrveän iso järvi ja kamalan isot aallot. Vähän pelotti. Vanha Rouva sen sijaan, kipeine jalkoineen paineli Peipsiin häntä suorana, se kun on vanha uimamaisteri ja kaikin puolin veteen sekoava koira.
Laitan oheen kuvia, jos osaan. Tai siis jos Johtokunnan naispuolinen henkilö, henkilökohtainen sihteerini osaa.
Katsotaan oppiiko vanha koira, tai tässä tapauksessa siis nainen, temppuja. Ei ole kuulemma sitä aiemmin yrittänytkään.
Joka tapauksessa, kiitos yksityisvieseistä, onhan se kiva saada ihailijapostia
toteaa teidän oma
Caffè Latte, kaverien kesken Latte vaan
Näköjään ei se Muori osaa laittaa kuvaa. Toivottavasti alkaa asiaa opiskella. Kai siitä on jossain neuvoja. Sorry. Muori kiroaa myös sitä että Macilla näköjään koko teksti tulee yhteen pötköön. Yrittää nyt laittaa väliin niitä html-komentoja. Ja puhisee: jos tämä on näin vaikeaa, niin perhana jääköön.
Minä tästä mitään ymmärrä, kunhan toistan mitä Johtokunnan naispuolinen puhisee.
t. L.
Heips! Johan täällä on Latesta kuulumisia. Eipä ole kuin muutama päivä kun tuli mieleen, että kuinkas siellä jaksetaan ja onkos Latte kovinkin aikuisen kokoon päässyt.Johtokunta sitten harjoittelee kuvien laittamista. Tuossa yläpuolella on tuo maiseman kuvake. Sitä klikkaamalla pääsee hakemaan kuvan koneelta. Seuraa sitten eri vaiheita, niin eiköhän se siitä. Ei kannata niitä kuvan siirtojuttuja painaa kuin kerran kutakin vaihetta. Esikatselussa huomaa jos on painassut useammin, voi tulla kuva useampaan kertaan, mutta ei hätää.. kun kuvaa napsauttaa ja painaa Deleteä, niin kuvan saa pois.
No Luojan kiitos Latte, että kirjoitit!
Täällä ehdittiin kovasti huolestua.
Haluamme nähdä sinusta kuvia, iso poika.
Lähetä johtokunnan johtajattarelle sellaisia terveisiä, että paree vaan opetella kuvanlaittoa, muuten fanit ärsyyntyy! Sano, että se vanha klemukin oppi, kun otti lusikan kauniiseen käteen...
Kyllä on jo odoteltukin Laten kuulumisia (ja miksei Laten emännänkin:)
Inki minua ihanasti neuvoi vielä sellaisessa, että se kuva tulee tänne vasta, kun kruksaa, että kuva on oma tai mitä se oli. Mutta siinä on kruksin paikka, joten muista kruksata.
Ja sitten laita pienentämättömiä kuvia. On tosi kätsä, kun ei enää tarvitse pienentää, säästää aikaa.
Kiitos ylläpito ja yleinen kehitys.
Latten sihteeri tässä.
Tämä uusi pentti tuntuu olevan perin mac-kielteinen. Ei ainakaan onnistu nuo tämän ruudun oikealla mainutut vinkit millään lailla. Ja kuvan lisäys yhä pelkkää utopiaa. Miten se siis oikeasti lisätään? Tuota oikealla olevaa alppimaisemaa klikatessa ei tapahdu yhtikäs mitään. Muita vinkkejä tai neuvoja ei ruudulta löydy.
Ja jokainen kappalevaihtokin pitää tehdä html-komennolla
Latten yksityissihteeri murisee........