Niih;D
Kiitos terveisistä Lissu85. Jalo on oikein mukava bokseripoika. Mitäs tykkäät sen urheilullisesta tyttöystävästä Pamelasta urheiluasussaan?
Pihaympäristössäni piipahtelevan irtokoiran tarina on jatkunut tänään. Eilen laitoin niitä ruokakippoja joissa kaikissa oli vähäsen syötävää vähän sinne sun tälle ympäriinsä. Aamutarkistus osoitti ettei niihin oltu koskettu. Päivällä piipahdin kaupoilla ja lähtiessäni tarkastin astiat - ruoka oli koskematta. Kun tulin parin tunnin kuluttua takaisin niin kaksi astiaa oli syöty tyhjäksi. Kuistilla oven edessä olevasta astiasta oli hävinnyt osa nappuloista.
Vähän kotiintuloni jälkeen olin menossa pihalle "päivystämään" ja ikkunasta vilkaistessani näin koiruliinin vilahtavan taas piha-aidan takana olevalle tielleni. Äkkiä mutta rauhallisesti siirryin sinne tielle toiseen päähän (tänään omat koirat ovat joutuneet olemaan sisällä jotta pihalla olisi mahdollisimman häiriötöntä). Koiruus seisoi siellä tien toisessa päässä (n. 100 m), minä toisessa päässä rauhallisesti jutellen ja makkaraa kädessä pidellen. Aikamme siinä seisoimme, ja pääsin jopa muutaman askeleen ottamaan sitä kohtikin. Sitten se pakeni. Menin perässä ja siellä se tiellä seisoi taakseen minua vilkuillen. Hetken ehti haistella siinä jotain puskaa joka oli omia koirianikin aamulenkillä kovasti kiinnostanut. Yritin vähän kävellä sitä kohti, mutta pois juoksi.
No täytin taas niitä ruokakippoja, ja laitoin mukaan myös kaupasta varta vasten ostamaani lenkkimakkaraa - houkutustuoksuja... Koiruliinia ei näkynyt enää. Pakkasin sitten parin tunnin kuluttua autoon oman nuoremman koirani ja lähdin sen kanssa kaupunkilenkille. Kotiin palattuamme tuossa illansuussa tein taas ruokakippojen tarkistuskierroksen ja totesin että tyhjiä olivat. Jopa kuistilla ulko-oven edessä oleva astia oli lähes tyhjä.
Nyt äsken keittelin perunasta ja riisistä lihaliemessä sekamössöä ja meinaan monessa eri astiassa niitä laittaa yöksi pihalle. Takapihani on aidattu alue ja sinne pääsee portista sekä etupihalta että takapihalta kasvimaan puolelta. Ajattelin jättää yöksi molemmat portit auki ja sijoittaa ruokakipot siten että molempien porttien ulkopuolella portin välittömässä läheisyydessä on kipot (aika lähellä niitä paikkoja joissa on ollut tänään kippoja jotka on tyhjennetty) ja sitten niistä eteenpäin pienen välimatkan päässä takapihalla on molempien läheisyydessä taas toiset kipot. Jos se käy syömässä ennenkuin olen herännyt, voitan asiassa sen että olen saanut sen tulemaan piipahtamaan mukavissa merkeissä aidatulle piha-alueelle. Jatkossa tulee helpommin sieltä ruokaa etsimään. Sitten kun se osaa pihalle molemmista porteista, voin pitää kauimmaisen portin suljettuna. Silloin saatan saada sen kiinniotettua sinne aidatulle pihalle. Ja toivon tosi hartaasti ettei se ole kova hyppäämään koska aidan korkeus ei ole ihan metriäkään...
Paikallinen eläinsuojeluyhdistys selvittää minulle onko saatavissa mitään sopivan kokoista loukkua johon voisin koiran mahdollisesti saada houkuteltua. Paikkana tämä on todella vaarallinen koiran irrallaan kuljeskella tuon 6-tien takia.
Taisi tulla pitkä selostus, anteeksi. Täytyi vaan jotenkin purkaa asiaa mielestä.
Voi,nuu, paljon olet nähnyt vaivaa,ja uskon ja toivon,että hyvin käy!-(Tässä hätäisesti kommentoin telkkarin katselun lomassa.)
Hieno Nuu, että jaksat huolehtia koirasta. Suunnitelmasi vaikuttaa ällistyttävän hyvin ajatellulta, miten keksitkään! Mikä muuten koiran kohtalo sitten on, kun se kiinni saadaan? Vaatii kokenutta henkilöä saada koira jälleen ´kesytettyä´.
Jos se saadaan kiinni…Parhaimmatkaan yritykset eivät aina toteudu. Mutta jos ei yritä ei voi onnistua. Jos se saadaan kiinni, se menee eläinsuojeluyhdistyksen ylläpitämään löytöeläintaloon jossa sitä pidetään 15 vuorokautta. Sen jälkeen se siirtyy eläinsuojeluyhdistyksen omistukseen ja sille etsitään uusi koti. Täällä ei siis koiria lopeteta, vaan ne sijoitetaan aina uudelleen jos omistajaa ei löydy.
Miehelleni kerroin koko asiasta vasta tänään puhelimessa (on työkomennuksella muussa maassa) ja hän kommentoi lyhyesti “älä nyt ota turhaan stressiä itsellesi”. Pienen hiljaisuuden jälkeen totesin vaan että miten voisin olla ottamatta. Joskus mietin että tunteeko tuo minua ollenkaan!
Vili lähettää pitkästä aikaa terkkuja kaikille penttiläisten koiruleille ja muillekkin lemmikeille!
Vilin isä on korvista päätellen lepakko...
Voi että kun Jalolla onkin hurmaava tyttöystävä!(ja upeasti osaa pukeutuakkin),meidän Elvis on Jalolle vähän kade,mutta onhan sillä kumppanina Doris,vähän isompi lyyli kuin Pamela:)
Tessuli hei Vilin isä on perhoskoira ja äiti laivakoira!
Vili onkin sitten ihan omaa luokkaansa…
Pamela on varmaan katsonut kisoja kun ilme on kuin olisi satasen finaalin lähtökuopissa :D.
Joo. Tää asu vähän hämää. Ei ole juurikaan laiskempaa liikkujaa, kun Pamela. Kun lähdetään lenkille koirinemme (kaksi bokseria ja Pamela), kulkee neiti Pampsu koko ajan jäljessä ja pyytää kotiin. Sitten kun palataan takaisin, neiti on ryhmän kärjessä ja kiire on sohvalle!
Ihana on Pamela,ei voi muuta sanoa
,Me isännän kanssa mietittiin muutama viikko sitten,että josko otettaisiin mekin kolmas koira,bulldoggi,mutta todettiin ettei uskalleta,kun on kuitenkin niin paljon näitä meidän goljatteja pienempi,ettei satu mitään...Ja mielestäni kaksi koiraa riittää kyllä,kunhan kissoja on 4.Joskus sitten kyllä sellainen meille tulee,on niiiiiiin suloisia!Ja sohvaperuna luonne on isännälle mieleenJa minä tykkään löpsöhuulista ja tuosta mutrunaamasta...
Nuu, kyllä minä tulkitsen puolisosi kommentin siten, että tuntee sinut liiankin hyvin…
Nuu, ei sulla ole ketään metsästäjäystävää? Meinaan elävänä pyytävän loukun voisit helpoiten saada joltakin heistä lainaan. Me ollaan turhan kaukana.
Hyvä, ettei siellä löytökoirat joudu heti taivaaseen!!
Eilen se eläinsuojeluyhdistyksen ihminen kenen kanssa puhuin puhelimessa lupasi kysellä metsästäjiltä loukkua. Lupasi soittaa tänään takaisinpäin minulle. Ei ole vielä kuulunut mitään.
Illalla myöhään jättämäni ruuat oli syöty, aamupäivällä kurkkasin tilannetta. Eli ensimmäinen käynti avoimesta portista aidatulle pihalle on otettu. Tosin pari metriä, mutta alku se on sekin. Tänään ei ole koiraa näkynyt päivällä, mutta en ihmettele ollenkaan. Naapuritalon piha on ollut täynnä kiljuvia lapsia ja itsellänikin oli tässä vieraita muutaman tunnin verran, liikuimme piha-alueella ja koiratkin olivat mukana. Äsken juuri vein pari ruokakippoa aidatun pihan puolelle - jos se muistaisi että sieltä kannattaa etsiä 
Koira kävi äsken syömässä aidatulle piha-alueelle laittamastani ruokakiposta vaikka näki minut samanaikaisesti. Pidän sitä pienenä työvoittona!
On se vaan hirveän säikky: näin sen äsken ensiksi haistellen etsimässä piha-aidan ulkopuolella olevalla tiellä makkaranpaloja joita sinne olin laittanut. Välimatkaa meillä oli jotain n. 50 metriä silloin, ja oletin että uskallan pihalla aidan luo kävellä muutaman askeleen verran jos vaikka makkaranpalan heittäisin sille. Se huomasi minut, pysähtyi, ja kun pääsin aidan luo se säntäsi karkuun - loikkasi metsään ja rynni siellä menemään että rytinä vaan kävi!
No, olin siis laittanut pihalle ruokakipon ja toivoin että se rohkaistuisi palaamaan. Menin pihalle istuskelemaan pöydän ääreen perkaamaan hissukseen puolukoita, välimatkaa ruokakippoon ehkä 20 metriä. Suora näköyhteys. Ja siihenhän se hiljalleen asteli kipolle aika pian. Katsoi minua tarkasti, söi ja välillä vilkuili taakseen. En liikkunut yhtään, enkä myöskään aiemmasta viisastuneena puhunut mitään. Olin vaan. Yllättävän rauhallisesti se ruokaili, ei hotkinut kuten olisi voinut kuvitella. Sitten kääntyi ja käveli pois. Ei sännännyt, kuten olisi voinut olettaa.
Sen verran sain sitä nyt katsottua, että luulen sen olevan sekarotuinen sakemanni. Kaulassa punainen (nahka?)panta joka näytti hiukkasen roikkuvan. Luulen että toiveeni saada se remmiin kiinni on tuomittu epäonnistumaan. Niin löysästä pannasta pelokas koira rimpuilee irti alta aikayksikön.
Laitan toivoni siihen että saan jonkinlaisen pyydyksen.
Ihmettelen miten joku kora voi olla noin säikky. Sen täytyy olla pahasti pahoinpidelty, kun ihmistä noin pelkää.
Ahdekaunokki, ei välttämättä. Karanneet/eksyneet koirat villiintyvät yllättävän nopeasti. Ei kaikki mutta jotkut, tai ehkä voisi sanoa että useat? Olen vähän tutkinut nyt asiaa, ja villiintyminen voi nähtävästi tapahtua ihan parissa päivässäkin. Viikossa hyvinkin. Minullahan ensimmäinen näköhavainto tästä koirasta omassa pihapiirissäni oli viime sunnuntaina. Mutta sehän ei tarkoita sitä etteikö se olisi vaeltanut eksyneenä jo pitempäänkin.
Muoks: Mutta annoit ajattelemisen aihetta minulle, koska en ollut tullut ajatelleeksikaan että tuossa käytöksessä saattaa olla takana myös huonoa kohtelua. Toivon tosiaan ettei ole kyseessä sekä villiintynyt että huonosti ihmisen kohtelema koira. Saattaisi epätoivo iskeä mieleen...
Olisi iso helpotus saada se kiinni ja turvaan. Ihanaa, että joku välittää ja huolehtii. Täytyi tässä urheilujen välissä tulla lukemaan, onko koira jo saatu kiinni. Niin paljon asia huolettaa varmasti meitä kaikkia koiran ystäviä.