Piki 4 kk
Hankalin …ihania kuvia ! Minun koirankasvattajani soitti ja kertoi että olisi yksi uros mäykky vielä kaupan…oli vain kieltäydyttävä kun olin ukolleni luvannut !
Niin tekisi mieleni vaikken riemulla ajattelekkaan sitä sisäsiistiksi opettamis vaihetta. Pakko on pysyä lupauksessa että saadaan matkustaa vielä kun pääsee liikkeelle. Koirien luotettava hoitopaikka kun on kiven alla, ennen pystyin viemään isälleni …nyt kun häntä ei ole…
Meidän pikkumies iltapäivän välipalalla.
joo, kokeilenpa jos saisin nyt kuvan näkyviin. 
Konstit on monet sano akka kun koiraa puri.
Meidän Nallehan on kaikin tavoin aivan ihana otus, mutta se ärsyttävä tapa sillä vielä on, että se tykkäis pureskella käsiä. Yleensä siihen toimii hyvin kun jättää täysin huomiotta ja lähtee pois kuin koira olisi ilmaa. Kieltämisestä se vaan riehaantuu. Äsken löhösin sohvalla ja Nalle tuli päälle (ei se paina kuin vasta 35 kg), mikä on oikeastaan aika kivaakin, se on ihana lämmitin siinä. Mutta sitten alkoi se käsien pureskelu. Mä aattelin, että en kyllä rupea nyt nousemaan tästä, en sitten millään. Murisin sille pari kertaa ja katsoin pahalla silmällä. Kyllä se katsoi mua mutta jatkoi käsien pureksimista. Sitten mulla vaan jotenkin hitsasi kiinni ja enimpiä ajattelematta purin sitä takaisin. Kuonoon.
Olispa sen ilmeen saanut ikuistettua. Koiran naamalla vaihteli epäusko, hämmennys ja säikähdys. Hetken se mietti asiaa, sitten se avasi suunsa ottaakseen käteni suuhun, mutta ei ottanut. Sitten se käänsi katseensa pois ja heittäytyi selälleen mun päälleni 
Mulla on jotenkin sellainen tunne, ettei tähän asiaan tarvitse enää koskaan palata.
Tilhiski hih.
Tuosta tuli mieleen yks koiran purenta juttu. Meidän seltti oli hiukan huono hermoinen ja hermostuneena saattoi näykätä. Kerran se näykkäs mun poikaa(silloin jo ihan aikuinen mies). Poika näykkäs eli puri takaisin, sen koommin ei yrittänyt tuota tehdä enää tuolle henkilölle. Ihana koira oli, mutta ei ois noilla hermoilla ollu lapsiperheen koira - sairas koira oli alusta asti, mutta meni, kun oli aikuisia ja sai hoitoa.
Käsiin kun hierasee chilikastiketta niin loppuu sormien maistelu…meitin mäykky tyttö rakasti varpaita pentuna vaan ei chilisoosia 
Tilhiski, sä puhuit Nallelle koiraa oikein kunnolla. :o)
Meidän Retu pentuna hyökkäili isäntää kohti hampaat esillä, ja vaan riehaantu, kun kiellettiin. No isäntä sitten kerran puri koiraa niskaan, ni johan ymmärsi lopettaa. Nykyään pelkällä murinalla menee monta asiaa perille.
Ai näitä koiran purijoita on enemmänkin ja mä kun pidin meitin poikaa ainoana.
On on, Pikikin pureskelee vielä. Ihan loistavaa, Tilhiski! :D Kiitos hyvistä vinkeistä, kokeilen varmaan AINAKIN tota chilikastiketta. :) Miraemmi, teiltähän ei voi olla kovin pitkä matka meille, täältä ainakin löytyy koiralle hoitopaikka. :)
Joo ja jos ei chilikastiketta satu olemaan hollilla niin sitten voi käyttää omia hampaita Ja juu, koirankieltähän se oli mitä suurimmassa määrin. maremma on muutenkin koirankielen mestari ja tosi tarkka ihmisenkin elekielestä. Ja kyllähän se esitti kaikki mahdolliset rauhoittavat signaalit mitä nyt makaava koira voi esittää. Heti kun oli selvinnyt siitä hämmennyksestään.
Mua kyllä oikeastaan huvittaa se tilanne vieläkin. Se koiran ilme oli niin mieleenpainuva. Tänään ollaan oltu kavereita kuten ennenkin, mutta sillä erolla että äsken se päätti häipyä sohvalta kun mä tulin tähän, vaikken edes koskenut siihen. Kai se meinas että parempi väistää kun tuo pureva eukko tunkee samalle sohvalle
Mä muistaisin, että mäkin olen joskus lyönyt hampaat koiran kuonoon. Syytä en enää varmaksi muista, kun koirakin on jo seitsemän, mutta varmaan se liittyi myös johonkin näykkimiseen. Sen muistan, että ajattelin silloin, että toivottavasti ei ikinä enää tarvitse niin tehdä ainakaan karvanvaihtoaikaan :D
Meillä on käytetty tabascoa menestyksekkäästi koiran puruinnon laannuttamiseen. Röllillä loppu listojen pureskelu kun siveltiin tabascolla pinnat.
No mä olen pariin kohteeseen käyttänyt hevosten puremisenestoainetta (sitä mitä voi laittaa loimiin, aitatolppiin yms.), hyvin on toiminut. Tosin Nalle on kyllä pureskellut tosi vähän mitään luvatonta. Kahdet kengät se on multa syönyt rikki ja ihan heti tultuaan se maisteli keittiön tuolinjalkoja. Ja sitten oli se yksi onneton jatkojohto.Ja ja ja… mut ei sillä oikeasti kyllä mitään hillitöntä tuhovimmaa ole ollut, enemmän se on viehättynyt käsiin 
Röllillä oli jossain välissä ilmeisesti jonkinmoista vähäistä eroahdistusta. Kun oltiin kotona siten pitkän aikaa, että se ei ollut yksin kotona niin ensimmäisen kerran kun koira jäi sitten yksin kotiin, se järsi eteisestä listoja ja oven karmeja. Nyt ei ole pitkään aikaan ollut tuota ongelmaa, mutta eteisessä on remontti tehtävä jossain välissä tämän johdosta.
Muuten se ei pahemmin ole tuhoja onneksi tehnyt.
Nallella ei ole ollut ongelmia yksinolossa, mutta sen verran vaikutti eka 8h yksinolo, että seuraavana yönä oli maha kuralla. Se oli vasta viikko sitten, kun harvoin sen tarvii yksin olla. Lyhyemmät pätkät on sujuneet ihan ongelmitta. Voihan se olla että löysä maha johtui jostain muustakin ja sattui vaan samaan aikaan. Yksin ollessaan se ei kyllä ole tehnyt mitään, veikkaan että se nukkuu vaan.
Röllilläkin oli jännä tuo sen yksinolo-ongelma. Sitä esiinty tosiaan aina vain sillon kun se pitkästä aikaa jäi kotiin pitemmäksi aikaa kuin kauppareissu. Useampana peräkkäisenä tai lyhyellä aikavälillä useana yksinolo päivänä ainoastaan sinä ensimmäisenä yksinolo päivänä se järsi. Muut päivät suju hyvin. Nykyään ei ole mitään ongelmia, eikä ole tehnyt tuhoja pitkään aikaan. Täytynee vissiin koputtaa puuta tämän jälkeen…
Meidän vahtikoira katseli eilen peuroja laitumella. Sitten se hoksasi antaa niille vauhtia kun minä menin ensin hätistämään niitä.
Ei mulla muuten olisi mitään peuroja vastaan, mutta ne syövät puutarhakasveja ja rikkovat laitumen aidat. Lisäksi ne ovat susien ruokaa enkä minä välittäisi että sudenruoka kuupailee tontilla. Siksi koitan opettaa Nallea ajamaan niitä kauemmas.
Yllättävän lähelle peurat päästivät Nallen! Ilmeisesti tuuli kävi Nalleen päin?
Ei, kyllä ne huomasivat jo hyvissä ajoin. Mä pääsin hyvällisesti koiran ohi ennenkuin lähtivät karkuun, ja mä sentään lähestyin huutaen ja juosten… Talvella ne oli aina syömässä tuossa pihassa hevosten heiniä, siinä pääsi kymmenen metrin päähän aika helposti. Nalle lähestyy niitä kävellen niin eivät ne pidä sitä vaarallisena. Kuten ei Nallekaan pidä niitä uhkana kun ei viitsi ajaa pois vaikka olen koittanut opettaa.