Miten niin muka kissan kori, kato ny, mä mahdun tähän ihan hyvin!
Hankalin…kiitos ! Juu kyllä koiruus taikka kaksi meille tulee ! Nyt on vain pidettävä miehelle annettu lupaus että hippusen matkaillaan. Uskon että kun noi meitin kullanmurut jouduttiin piikittään ja vakava sydän juttu vei kummatkin, ne vaikuttaa minuun mutta myös äijän körilääseen.
Minuun sattuu niin paljon se menettämisen suru… kummatkin tytöt lähti vuoden sisään piikin kanssa. Luonnollisesti ei ole neljästä koirastani kuollut yksikään vanhuuteen. Yksi mäyris vauvani lopetettiin 1,9 vuotiaana kun syöpä oli vallannut pienen kullan sydämen ja keuhkot.
Rakastan koiria jopa ehkä liikaakin 
Nyt kun sitten menetin tyttöjen perään seuraavana vuonna perheenikin niin joskus ei tiedä mitä ikävöi…
"minä en nyt oikein mahju tähän. Eikö tota tyynyä vois siirtää?"
Nallen tyylinäyte siitä miten kevätauringosta kuuluu nauttia...
Nalle nauttii täysillä
Näin äsken ihania pentuja Vain videolla, mutta kuitenkin. Vanhempi Neiti on tässä kuussa muuttamassa rivariin, johon saa myös koiran ottaa. Hän on nyt kysellyt pennuista, jotka ovat luovutusiässä toukokuussa ja sai niistä videon, jonka myös minulle välitti. Ihania karvapalloja
Tilhiski, tämä on sulle (kopioitu FB:sta, kuvaaja antoi luvan jakaa)
Ihana Siinä on m-a:t työssään
Nallekin on syntynyt lampolassa, mutta nyt sillä on vähän toisenlaiset vahdittavat. Pitäis vissiin ottaa muutama lammas että saisi Nalle toteuttaa itseään paremmin 
Tuttu näky, paitsi että koira oli hollannin pystäri, kaks orpo-karitsaa otti minun lisäkseni emoksi Unton, molemmat änkes nukkumaan Unton kainaloon.
Kun näin kuvan FB:ssa, katsoin ensin, että kolme lammasta ja kaksi karitsaahan siinä. Sitten tajusin tuon hännän... oho, yksi onkin koira ja vielä kesti hetken tajuta, että toinen karitsa on toisen koiran hoivissa. Kiva kuva, niin hellyttävä 
Tuo kuva on tosiaan melkoinen kuva-arvoitus, pitkän hetken sitä sai tillottaa ennen kuin tajusi, että aikuisia lampaita on tosiaan vain yksi. Mieskin oikein itseensä tyytyväisenä totesi, että siinähän on koira, piti pyytää katsomaan kuvaa vielä hitusen tarkemmin 
Mullakin meni tovi, ennen kuin tajusin, että tuossa kuvassa on kaksi koiraa - kuin myös katsoin, että siinä on vain lampaita.
Meidän nuorempi neitonen tuli torstaina miehelästä. <3 Ja totta kai hän on ihan selvästi rauhallisempi ja väsyneempi. Kaksi kertaa kun on tyhjäksi jäänyt, niin kyllähän noita penneleitä jo soisi syntyvän.
Toivottavasti pentusia tulisi.
Sulla taitaa olla kuvasta päätellen saksanpaimenkoiria?
Ihana tuo lammaskuva, siellä pieni tutii ison haukun kainalossa.
Joo suokukka, sehvereitä on kaksin kappalein. Mustuainen oli miehelässä. Jos on tiine, menee synnyttämään kasvattajan luo, mutta onneksi kasvattaja asuu “melkein naapurissa”, eli alle 20 km:n päässä. Arvatkaapa vaan, missä vietän kesän? No en ainakaan oman mustan helmen ja hänen pentujensa seurassa. Mun puolesta saisi synnyttää kotonakin, mutta kun tuo meillä asuva mies pistää vastaan. Toisaalta, kyllähän se pentujen kanssa ehkä vähän hankalaa olisikin, kun tilat on pienet ja ympärillä asuu seinä-/kattonaapureita. Kun eipä ne pallerot kovin hiljaisia ole…
Mutta onneksi pääsen lääräämään penneleitä vaikka päivittäin. <3 Siis jos niitä syntyy. Kaksi kertaa kun on jo pettynyt, niin nyt ei oikeastaan edes kovin paljon jaksa hehkuttaa astutusta, ennen kuin tyttö selvästi näyttää raskauden oireita. Siis muitakin, kuin omistajan kuvittelemia.
Onko nuo pennut silti sun kasvatteja, vai meneekö kasvattajan nimiin?
Mulla taas meinaan oli niin, että koira synnytti meillä, mutta pennut menivät kasvattajan kennelnimelle.
Toivottavasti nyt onnistuu.
Juu pennut on ihania niin kauan kun ne on pieniä ja hiljaa.
Mutta jos niitä on vaikka 10 ja ne huutaa ja kakkii kauheasti, niin ei ne sitten kohta niin ihania olekaan.
Kesällä tosin jos pihalle saa, niin helpottaa kummasti.
Kannattaa olla varovainen, jos niitä siunaantuu.
Mullakin piti olla vaan kaksi koiraa, mutta kun omalle koiralle tuli pennut, niin kummasti vaan niitä nyt on kolme.
Pennut menee siis kasvattajan nimelle, mulla ei ole mitään eväitä ottaa pentuja nimilleni. En ole siis missään muotoa kasvattaja, enkä ainakaan saksanpaimenia koskaan alakaisikaan kasvattaa. Olin elokuussa seuraamassa, kun tämä meitin mustuainen sai sisko- ja velipuolia - emä omistajineen asuu samassa taloyhtiössä ja siellä pennelit syntyivät kotona, vaikka menivätkin kasvattajan nimelle. Ja tämän meidän neidin siskolla on parasta aikaa pennut tuossa naapurissa. Saman kasvattajan muita kasvatteja (siis näiden kolmen, emän ja hänen kahden tyttären lisäksi) tässä taloyhtiössä on viisi. Ja näistä kahdeksasta talossa olevasta paimenesta kuusi on sukua toisilleen.
Seuraava hankinta joskus tulevaisuudessa mulla on puli. Jotenkin olen viehtynyt rastaturkkiseen koiraan. Ja pulihan on paimenkoira, kuten saksanpaimenkin. Parastahan tässä tulevaisuuden pulihankinnassa on se, että siitäkin rodusta kasvattaja löytyi muutaman kymmenen kilometrin päästä. Minä tykkään, että kasvattaja on lähellä. Silloin hänellä on mahdollisuus nähdä kasvattia usein, muutoinkin kuin kuvista ja yhteydenpito (voisin siis kuvitella) on tiiviimpää.
suokukka, minkä rotuisia koiria sinulla on?
Mulla on kolme lapinporokoiraa.
Tyttären koirat myös ovat usein hoidossa täällä, niin kuin just nytkin, hänellä on yksi lapinporokoira ja yksi mittelspitz.
Pulihan onkin hieno ja komea rotu, joskus näyttelyssä olen ihastellut ja tykkään kovasti.
Mua itteä varmaan kauhistuttais, että osaanko hoitaa sitä turkkia, ettei ole yhtä huopamattoa koko koira, mutta varmaan sieltä kasvattajalta saa hyvät neuvot siihen hommaan.
Tykkään myös paimenkoirista yleensäkin, ennen näitä nykyisiä minulla on ollut kolme briardia yhteensä.
Meille kotiutui tuo mun toinen koira, joka aikoinaan lähti hoitoon pitkien työvuorojen vuoksi. Hoitoaika venähti 4-vuodeksi, tosin on tuo ollut mulla vastaavasti hoidossa säännöllisen epäsäännöllisesti tuona aikana. Koirat on tuttuja toisilleen ja tulevat toimeen suurimman osan ajasta hyvin, mutta kummallakin on voimakas reurssiaggressio ja se joskus kuumentaa tunteita suuntaan jos toiseen. Nyt ensimmäiset ärinät saatiin aikaseksi kissasta. Röllin mielestä toinen ei olisi saanut tehdä tuttavuutta tuohon ulkokissaan ollenkaan..
No nyt mäkin tein sen, purin koiraa. 
No tehosko?