Hieno hymy =)
"Onneks se pötkö tajus lähtee. Mun pappa ja mua sen kuuluu rapsuttaa"
Miraemmi anteeksi, vasta nyt huomasin viestisi (on pitänyt kiirettä, kun oli isot synttärijuhlat viikonloppuna).
Mittelspitz -rotu on ihan vienyt sydämeni, on niin helppo koira sekä koulutettavuudeltaan että juuri turkinhoidoltaan, vaikka onkin runsaskarvainen. Mukava kuljettaa mukana eri paikkoihin, kun on pieni kooltaan (säkäkorkeus 30-38 cm). Rotu on suhteellisen terve ja pitkäikäinen. Ei ole allergioita, korvatulehduksia...Tykkäävät kaikenlaisesta toiminnasta ja ovat innolla mukana. Oppivat nopeasti ja tykkäävät miellyttää omistajaansa. Osaavat kyllä kotioloissa olla rauhallisia, ja niitä ei paljoa edes huomaa, yleensä nukkuvat jossakin nurkassa. Kiintyvät kovasti omistajaan/omistajiinsa. Ilmeisesti juuri sen takia, on hoitotoimetkin helppoja, esim. kynsien leikkuu, harjaaminen..., kun ovat niin miellyttämisenhaluisia. Nuorin Joy kun näkee kynsisakset, juoksee innolla paikalle, haluten olla eka. Sasha kellahtaa valmiiksi kyljelleen, kun on sen vuoro. Meidän mittelit ovat kaikki tyttöjä ja tulevat kaikkien kanssa toimeen.
Meillä on nyt kolme mitteliä ja yksi kleini. Eroavat kaikki luonteeltaan toisistaan. Vanhin Sasha 4v. on oikea prinsessa, ja perso herkuille, todella viisas. Oppii monesti temput, kun seuraa vierestä kun toisia opetetaan.
Toiseksi vanhin Luna 3v. on vauhdikas menijä, innostuu helposti ja on täysillä mukana. Pitää tottelevaisuudesta, temppujen tekemisestä, rakastaa pentuja ja on ollut erinomainen äiti.
Stella 1v. on Lunan lapsi. Kovin herttainen ja kiltti. Aivan ihana luonteeltaan. Tykkää hakea kanssani postin postilaatikosta. Minä kannan postin ja Stella postilaatikon avaimen takaisin sisälle. Jäi kleinin kokoiseksi.
Joy 5 kk on tomera mitteli, joka voittaa lelujen vetokisat leikiten. Käy jo koirakoulua ja jaksaa seurata minua koko tunnin ajan. Yritän välillä pitää taukoja, mutta tyttönen vain katsoo kysyen, mitä kivaa nyt tehdään?
Luna, Sasha, Stella ja Joy, takana Odin 
Voi kun on ihania mitteleitä/kleineja. Itsellä hirveä koirakuume, mutta en viitsisi tuota papparaista alkaa pennulla kiusaamaan, kun on alkanut vanhoilla päivillään sairastelemaankin (maksa, sydän ja trakeakollapsi). Ei sen puoleen ole kyllä rahaakaan heti laittaa koiranpentuun. Hirveästi on kleinien hinnat noussu. Omieni hinnasta on melkein tuplaantunut hinnat. Vaikka on kova ikävä kesäkuussa kuollutta kleinipoikaani Eetua, niin kyllä sydämessäni olisi paikka uudelle kleinille. Mutta sitten joskus tulevaisuudessa.
Kiitos jööti!
Aina se on yhtä vaikea luopua omasta rakkaasta lemmikistä. Onneksi kuitenkin muistot säilyvät ja kiva, että kotona on Osku ilahduttamassa olemassaolollaan. Kävin katselemassa kuvia Oskusta ja Eetusta. Aivan ihania!
Kyllä pentujen hinnat ovat nousseet kovasti. Itse kun hankin aikoinaan ensimmäisen oman koiran (rottweiler), hinta oli euroiksi muutettuna 250. Nyt katsoin, että pentu maksaa 1300 euroa. Me olemme ottaneet myös sijoitukseen koiria, saa pentueen lupaavimman pennun edullisemmin/ilmaiseksi. Tietysti erossa oleminen on sitten vähän kurjaa, mutta onneksi aika on mennyt siivillä.
Luen mielelläni tätä palstaa ja katselen kuvia koiristanne.
Minäkun ostin ensimmäisen koiranni 1968 niin maksoin pennusta 500 mk ja ihmiset siunailivat kun semmoisen rahan laittaa koiraan.
Kyllä koirat ihan hinnoissaan ovat, hevosia saa paljon halvemmalla kuin koiria...
Meillä Apenniinien Kaunotar eli Nalle täyttää tässä kuussa vuoden, ja vaikkei se vielä aikuinen olekaan niin onhan se jo kummasti kypsynyt. Ensimmäinen juoksu oli heinäkuussa ja se teki aika paljon muutosta koiran olemukseen, kertalaakista jäi sellaista pentumaista resuamista pois. Just tänään katselin sitä ja mietin että se on kyllä sisäistynyt täydellisesti meidän perheeseemme -tai me siihen, ihan kummin vaan. Olin jo pennusta sitä mieltä että tämä oli nappivalinta, nyt olen sitä mieltä ettei meille voisi muuta rotua edes ajatella.
Lapset ovat Nallelle kaikki kaikessa. Se on hyvä, koska lasten turvaksi se on hankittukin. Sitten kun pojat lähtevät kouluun, meinaan pistää koiran saattamaan heitä koulukyydille. Tosin se varmasti tekee sen käskemättäkin, ei se nytkään jätä lapsia yksinään harhailemaan minnekään. Pojilla taas on jatkuva kina siitä, kumman koira Nalle on 
Aivan ihana kuva pojista ja Nallesta 
On kyllä rakkautta kuvassa 
Onko se Nalle jo vuoden? Kyllä aika lentää!
Jep, yksivuotissynttäreitä juhlitaan kohta Nallehan oli sen kolme kuukautta vanha kun se tuli meille joulukuun lopulla.
Nalle on siitä hauska koira, että se ei tykkää ollenkaan pahaa vaikka lapset röhnöttäisivät sen päällä. Itseasiassa se tekee mulle ja isännälle (ja joskus pojillekin) itse samaa -kumpikaan meistä ei voi käydä lattialle makaamaan tai istumaan koska silloin on maremma välittömästi päällä makaamassa 
Läjässä pötköttely tuntuu olevan näille joku rotutyypillinen juttu koska tuttaviemme maremmat ovat kuulemma ihan samanlaisia. Aina tuppaamassa syliin. Nallen lempiasento telkkaria katsellessa on isännän kainalossa, pää kainalossa ja koko koira selällään vieressä
Koirakuume hieman polttelee…kaniini mäykkis olisi ihan ykkönen mutta ollaan me isännälle hakemassa jotain vaihtoehtoakin. Tosin pitkäkarvainen ja karkeakarvainen olisi kivat kaverit Isäntä miettii Jacoa mutten oikeen lämpene niille kun russelit on liian suosittuja - ylijalostus uhka on todellinen.
Miraemmi, tuolla aiemmin oli puhetta mäyrisliiton kasvattaja-/ pentuetarjonnasta niin mun mielestä se oli aika hyvällä mallilla. Useampia pentueita oli tarjolla. Mä en kys. rodusta tiedä juuri mitään mut sä varmaan tiedät kasvattajista jotain
Itse oon muutaman vuoden miettinyt pienehkön koiran hankintaa ja seuraillut keskusteluja ja kasvattajien toimia. Jackrussell on ollu yhtenä vaihtoehtona.
Siinä onkin pähkäilemistä yleensäkin erottaa oikeat kasvattajat määrän lisääjistä. Toiset kun oikeasti kasvattaa ja toiset vaan lisää yksilöitä rotuun 
Miraemmi, miten olis borderterrieri? Ovat aika päteviä kavereita.
Miikos… kaniini karkkarit ja pitkäkarvaset on kyllä kaikki finito… tilaamalla ja odottamalla saa 
Kaniini koko on todella tavoiteltu ja ostan vain hyväksytyltä kasvattajalta ( kennel tai mäyräkoiraliiton ).
Russelit on jalostuksessa nyt samassa jamassa kuin kultsit oli 90 luvun alussa ja 95 vuonna, eli serkuksillakin teetetään tai taustoja tutkimatta jalostetaan kovin sairaatkin kelpaa…
Border on jo hieman iso …otan kaksi koiraa ja niiden on mahduttava mukaan joka paikkaan. Reissaan paljon !
Nuorimmaisella on tänään synttärit 
Ja näköjään roikkuu yrttejä suupielestä
Onnea Milli!
Ruusa karkasi aamulla juhlan kunniaksi kissan perään.
Kauvaski?
No painui se tuohon viereiselle tielle ja haukkumaan naapurin portille. Ei muuten mitään, autoja ei vielä siihen aikaan liikkunut, mutta naapuri ei ehkä ilahtunut kun kello oli 4.
Jadetsulla aivan ihana Milli ja vielä päivänsankari Onnea 
Onnea Millille !
Täällä on toinen saman päivän synttärisankari, meillä syntynyt Helga.
Tuolla se vahtii lahjaansa pöydän alla, että ei vaan toiset koirat saa sitä.
Lahja on tuollainen oikein iso pehmohaukku.
Helga on tuo musta, nyt tänään 8 vuotta ja harmaa on äitikoira Hilla, 24.9. 11 vuotta.
Helga on tuollainen hyvin arvokkaasti käyttäytyvä koira neitonen, meijän ikuinen vauva.
Helgan bravuuri on yleensäkin tunkea mahdollisimman paljon tavaraa suuhun yhtäaikaa ja sitten esitellä aikaansaannostaan ihmisille.
Ja voi sitä hännän huiskutusta jos joku huomaa hänen "hienon satsinsa".