Meidä Jossu täyttää kohta 5 kuukautta ja vieläkin tehdään pissat ja välillä kakkatkin sisälle. Tuntuu ihan toivottamalta kun lenkitetään ja on paljon ulkonakin narun nenässä. Meidän eka koira oppi paljon paremmin ulos tekemään asiansa ja pyysi ulos, mutta tuntuu ettei tälle mene millään jakeluun että ulos tehdään asiat ja pyytää voi ulos.Tiedä sitten oliko jo kasvattajalla opetettu tai ei tai onko siinä eroa kun eka on poika ja tämä tyttö.No kaipa se ennen pitkää loppuu 
Eikä ole Suloakaan kai vielä näiltä nurkilta löydetty. Suuri koira karkasi kolariautosta ja on nyt ollut useita päiviä hukassa. Ikäviä koirauutisia on ollut nyt tässä Satakunnan alueella. Tuo koiran varastaminen tuntuu jo liian pahalta. Toivon, että se olisi sittenkin vain itse päässyt vahingossa irti ja lähtenyt omille teilleen. Meillä on ketjun lukko jäänyt välillä jotenkin oudosti, ja koira on päässyt irti nimenomaan makailtuaan ja noustuaan ylös. Onneksi ei ole pihasta koskaan lähtenyt.
Mun on kyllä pakko tunnustaa, että jätin tuon Sulon takia sieniretken väliin noille seuduille. Toivon todella, että Sulo löytyy, mutta 80-kilonen ehkä loukkkaantunut ja ehkä sokissa oleva koira ei ole se, johon haluan metsässä törmätä. MIkään, mikä siellä metsässä asustelee, ei pelota, mutta tuollainen koira pelottaa 
Toivon silti, että Sulo pääsee kotiinsa tai että hän on menehtnyt, kuhas ei kärsi.
Ja itsekin olen siis ison koiran kanssa nuoruuteni kasvanut, hää oli “vain 65” kg. Joskus mentiin koiran kanssa mökillä kyläkaupasta hakee jotain ja sidottiin koira pyörätelineeseen. No seuraus oli se, että koira oli pian kaupassa pyöräteline poikittain kaupan ovessa 
Ties retale, että sieltä saa makkaraa. Monta muutakin juttua olisi ko. koirasta kerrottavana, tulee jo ikävä kun muistelee, vaikka hään poismenosta onkin jotain kymmenisen tai enemmän vuotta.
No kyllä mullekin tuli sienireissulla mieleen, että mitäs jos tulee kuitenkin Sulo vastaan. Jos se on siellä vaikka pahastikin loukkantuneena ja oma pieni 30 kiloinen uros sattuisi sen löytämään. Täytyy myöntää, ettei mulla ollut mitään järkevää toimintasuunnitelmaa sellaisen tilanteen varalta.
onks meil samat suppispaikat
niin on tolla sulolla kokoa melkosesti, ja sokissa oleva koira voi olla todella arvaamaton. susi sentään pelkää ihmistä ja luontaisesti väistää, mutta koira ei…
Mie olisin toiminut toisin olisin mennyt sinne metsään jos vaikka olisin nähnyt sen Sulon ei sitä pakko ole mennä koskeen eikä lähelle tuppaan soitto vaan eläimen paremmin tuntevalle ja tieto mistä löytää.
Jos asuisin lähellä tätä Sulon katoamis paikkaa rampaisin pitkin metsiä vaikka sitten sieniä keräten sillä minua vaivaisi että se koira kituu jossakin puskassa eikä kukaan nää sitä vai luuletteko että se kyttää teitä siellä puskassa kun keräätte sieniä ja hyökkää kimppuune koira kyllä varoittaa jos ei sovi mennä lähelle mutta susi ei varota vaan hyökkää jos sille päälle sattuu. Muuten tänä päivänä susi ei kaikkoo ihmistä on vienyt koiria ihan omistajan läheltä kyllä se Tagesin pihakin varmaan tuoksu ihmiselle ja olisi joku saattanut olla pihassa.
Poistin tuplana tulleen viestini. Ymmärrän Mumi kantasi täysin Sulon suhteen, silti oma vaistoni sanoo sokissa olevan jättikoiran, jota en tunne, olevan potentiaalisesti paljon vaarallisempi kuin suden, joka luontaisesti pelkää ihmistä. Sulolle toivon vain, että se löydetään hyväkuntoisena tai että se on nopeasti menehtynyt vammoihinsa.
Ystäväni Delin puolesta:
IN MEMORIAM
Monte 16.2.2011 - 16.9.2012
Surusta huolimatta elämä jatkuu. Viikkoa myöhemmin taloon tuli uusi pieni poika Nahualle kaveriksi.
Minäkään en ossaa pelätä jo kerran ns. kotikoulutettua koiraa, oli sitten loukkaantunut/shokissa tai ei. Sellanen jo valmiiksi ihmisiin tottunut koira on kuitenkin loppupeleissä ihan jotain muuta kuin villi susi, karhusta puhumattakaan.
En suinkaan olisi päätäpahkaa menemässä silittelemään tms. mutta asian todentaminen ja ilmoitus hoituisi kyllä, jopa ehkä jossain määrin koiran seuraaminenkin, tilanteen mukaan.
Mutta pakko sanoa, että suden kanssa olisi kyllä pelkkä ilmoitus jollekin metsästäjälle tai petoasiamiehelle ainoa juttu, en todellakaan menisi yhtään lähemmäs edes katsomaan onko pantaa vai ei…
En ole kostonhaluinen sille “yhdelle” sudelle vieläkään, mutta täytyy rehellisesti sanoa, että pikkasen on mielipide muuttunut noitten susien hyysäysten suhteen. Susi on niin äärettömän viisas villieläin, että kun se sukupolvesta toiseen oppii koiran olevan makupala ja että ihmisistä ei tarvitse missään muodon väistää, niin ihan liian pian historian itsensä toistoa.
Toivottavasti Sulo löytyy…
Ja ps. Nykyajan sudet eivät luontaisesti pelkää ihmistä. Se on enää myytti, joka elää omia aikojaan, mutta todellista se pelko ei ole.
Sudet, joskus kauan kauan sitten, opettivat pentunsa pelkäämään ihmistä (verratkaa vaikka masai heimoa ja leijonia), koska ihmisen ase oli oikeasti uhka.
Nykyaikaan, kiitos “en sano ääneen” sudet eivät oikeasti joudu pelkäämään edes pihalla räksyvää mustia.
Se, että vähän pelkään isoja irti olevia koiria, ei mitenkään ole järjen äänellä korjattavissa. Kiltti leonberginkoira tuttavan pihassa vapaana estää kyllä hyvin mua kävelemästä ovelle. Yhtään ei auta portin pielessä oleva vitsikäs kehoitus asettua maahan makaamaan Silittelen tätä koiraa ihan mielelläni sitten, kun sen perheväki on paikalla. Eräällä tutulla on berninpaimenkoira ketjussa niin, että se ei aivan ylety ovelle menevälle reitille. Olen siitä asiasta hyvin kiitollinen. Sekin on mukava koira sitten, kun en ole sen kanssa yksin. Olen joskus joutunut jäämään kotiin, koska karannut bernhardilainen kyttäsi mua oven takana ja urahteli joka kerta, kun avasin oven.
"Mummukoira" Piran kanssa käytiin tänään ell:n vastaanotolla. Pira on nyt laihtunut aika paljon, paino 22,5 kg, normipaino semmoset 25-27 kg. Syömättäkin on ollut ja väsynyt välillä. Välillä taas on kuin 2-v 
Katottiin veriarvot, ne ok. Tarkemmat meni eteenpäin ell ulkopuoliseen labraan (105 € 
) Yhdestä nisästä löytyi puolikkaan herneen kokoinen pieni patti, joka poistetaan joka tapauksessa myöhemmin. Nyt sai Tylan kuurin ja otin Royalin lääkeruokaa mukaan. Ensi viikolla hampaiden putsaus, keuhkoista rtg ja ultrataan vatsa. Pira on kuitenkin niin vielä pirtsakka, ryhdikäs ja iloinen, etten ainakaan ihan äkkiä jätä tutkimatta. Tilille en nyt pariin päivään uskalla ees katsoa… Mut Piipalainen nyt tällä hetkellä ok, se on tärkeintä 
Susista vielä: Susi kyllä pelkää ihmistä, mutta onhan ihminen rakentanut metsät asuinkäyttöön. Suden reviiri on laaja ja kulkeakseen reviirillään se ei yksinkertaisesti pysty välttämään ihmistä. Jos susi ei pelkäisi ihmistä, olisi täällä jo raportoitu kymmenistä ellei sadoista suden tappamista lapsista.
Juu, susi on peto. Sen kanssa pitää olla varovainen, se on päivänselvä juttu. Luonto on vaarallinen. Luontoon kuuluu kiertokulku, heikommat tapetaan, se on asia, jota ihminen ei voi muuttaa vaikka kuinka haluaisi. Ei ole ihmisen tehtävä estää oravaa syömästä linnunpoikasia tai estää kotkaa hakemasta jänistä ruuaksi. Ihminen voi toki suojella omia lapsiaan ja eläimiään ja kertoa lapsille luontoon liittyvistä vaaroista ja niin pitääkin. Petoaidat auttavat eläinten omistajia ainakin jossain väärin suojautumaan suden tuomalta uhalta. Sudella kyllä on metsässä ruokaa ihan riittämiin, peuroja jopa liikaakin, joten tekee ihan hyvää, että sitä kantaa verotetaan.
Jos susi kaataa peuran tai kauriin ihmisen pihaan, se ei ole merkki mistän pelon häviämisestä. Se on merkki siitä, että susi on jossain saanut vainun ja lähtenyt ajamaan eläintä ja se on saatu just siinä kiinni. Ei susi sitä katso jahtikiimassaan, että ollaanko nyt jonku kotipihalla, se eläin kaatuu siihen, missä ollaan ja silloin ei päähän muita ajatuksia varmasti mahdu.
IHmisen tehtävä on suojella omaa perhettään ja omaisuuttaan, siksi koira on aina ihmisen vastuulla. Jos susi vie koiran, on se ikävä asia koiran omistajalle, mutta viime kädessä vastuu ei ole sudella vaan koiran omistajalla. MIksi se susi ei sitten vie niitä ihmisiä vaan koiran? Siinä uskallan väittää että se susi pelkää niitä ihmisiä. Kyllä susilaumalla on voimaa ihminen tappaa, jos saavat hirvenkin päiviltä. Metsät on täynnä metsästäjiä, vaeltajia, sienestäjiä ja marjastajia, joista kukaan ei ole kuollu suden hampaisiin ainakaan vuoden 1880 jälkeen. (ja sekin ehkä oli koira, joka hyökkäsi lapsen kimppuun)
Sen sijaan koiran hampaisiin on kuollut ja loukkaantunut aikuisia ja lapsia sekä muita koiria. Siinä on mulle perusteet, miksi näistä kahdesta pelkään enemmän sokissa olevaa koiraa (joka varmasti on muuten hieno yksilö, mutta sokin takia saattaa olla täysin arvaamaton) kuin sutta, joka normaaliolosuhteissa kiertää ihmisen metsässä kaukaa.
Tilastollisesti se kaikista vaarallisin eläin on hirvi.
Ja toki, jos Sulon näkisin edes vilaukselta, niin soittaisin heti omistajalle ja kertoisin uutiset, se on päivänselvä asia.
Mmmm mustikoita…
Hepulii! osa 2
Päivi-56 otan osaa mikä pikkuiselle tuli kun noin nuorena poistui.
Kuunari se oli susi joka 1880 luvulla tappoi useita lapsia silloin vanhempi susi naaras tapettiin ja sen jälkeen alkoi susi viha ne hävitettiin pikku hiljaa Venäjältä tuli oikein suden tappajia iso porukka.
Sen jälkeen kun susia tuli ne pelkäsi ihmistä koska niitä jahdattiin tänä päivänä asia on toinen muutama vuosi sitten susi hyökkäsi ihmisen viedessä olen koiran kimppuun tämä nainen lykkäsi vielä lasten vaunuja alkoi huutaa otti lapsen syliinsä ilmeiseti huutamista susi pelästy ja lähti pois. Meidän naapurin äiti oli pihassa kun susi tuli pellolta kohti irvistellen huutamalla hän sai suden pysähtyy ja pääsi sisälle pakoon tapahtu viime vuonna.
Jos susi pelkää ihmistä se ei silloin tule ihmisen pihaan jossa hajut on voimakkaat vaikka kuinka saalistas kyllä se silloin kiertäisi pihan ja vaikka suden reviiri on iso niin se kyllä pystyy kiertään pihat kaukaa jos pelkäisi ihmistä jos tätä menoa susien hyysääminen jatkuu ei mene kauan kun se hyökkää ihmisten kimppuun vielä se miettii ihmistä onko se ruokaa vai ei mutta koska se mieli kääntyy. Kurussa pesii susi lauma talosta 5km päässä harvase päivä ne tallustelle piha piirissä pelkääkö susi silloin ihmistä jos änkee liki taloa pesiin vaikka metsää olisi vaikka kuinka toiseen suuntaan.
Tällainen tuli meille vkl-kylään. Tutustellaan ja katsotaan kuinka mun käy. Toistaiseksi kaikki hyvin, pentu on ollut jo yli 3 tuntia meillä ja suurimman osan aikaa sisällä.
On se niin söpö 
Onnea yritykseen, toivottavasti menee hyvin. Siedätyshoito olisi se paras hoita, aina vaan ei onnistu.