Koira, Osa 3 (alk. 26.6.2012 ->), Suljettu

Voi Sakra, toivottavasti kaikki menee hyvin!! Tsemppiä sinne, jaksamista!

Sakra , mulle tuli heti mieleen juttu "koliseva koira " :smiley:

Siinäkin lapset olivat heitellet pikkukiviä koiralle ja tämä onneton oli niellyt ne! No , juostessaan sitten oli kuulunut kolinaa ja mitäs sieltä mahasta sitten löytyikään leikkauspöydällä …

Rikille pikaista paranemista leikkauksesta!

Rikille tosiaan tsemppausta ja kerronpa jatkoa Lulun jalkaepisodille: Lulu lopetti leikatun jalan käyttämisen sunnuntaina aivan totaalisti. Ei oltu huomattu mitään ulkoista tapahtumaa eikä havaittu mitään muuta muutosta, mutta koira muuttui taas kolmijalkaiseksi. Maanantaina oltiin lääkärissä, sai kipulääkettä ja nyt käyttää jalkaa kuten ennenkin. Perjantaina mennään ensimmäiseen fysioterapiaan

Rikille tsemppiä! T: toinen Riki

Meidän ikäneito (12v) syö aina joka vuosi keväällä lumien sulettua pieniä kiviä niin että sen jälkeen ei tiedä kuinka olisi. Parafiiöljyllä siitä on aina selvitty.

Lululle myös tsemppiä kuntoutumiseen!

Riki leikattu, pääsi yöksi kotiin ja aamulla takaisin tippaan päiväksi. Kyseessä oli päiväsairaala, jossa tehtiin nyt reilusti ylitöitä, kiitos heille.

Hieno kivi, otin muistoksi, voi kele koira mitä menitkään tekemään.

Samalla sitten kastroitiin poika, eipä tarvitse sitä myöhemmin miettiä.

No niin, sit ei muuta ,kuin rauhallista yötä ja toipumispuhkuja.

Rikille ja Lululle pikaista toipumista!!

Tahvon leikkauksesta tulee tänään 5 kuukautta.

Vielä palaan alkuun, eli tässä ollaan matkalla leikkaukseen.
Tässä on Janis Jeserevics, neurologi (lue pelastava enkeli)

Leikattu selkä, toipuminen alussa:


"metsälenkkejä kesällä" oli tavoite, ja tässä sitä ollaan.

Hienoa Tahvo, reipas pikkupotilas! :slight_smile:



Silloin kun ensimmäistä kertaa kirjoitit tänne, että Tahvo oli vinkassut selkäänsä leikeissä, pelkäsin heti pahinta. Vaikka itselläni ei sen enempää ole tuosta “mäyräkoirahalvauksesta” käytännön kokemusta, on se aina pahana peikkona mielessä kun meidänkin perheessä tuollainen matalajalkainen koira on. Hienoa, että saitte tahvolle parasta mahdollista hoitoa ja tarinalla on näin onnellinen loppu.

Tahvo on taistelija, niin sisukas karvakorva

Tässä sitä odotellaan elokuuta, että kasvattajalta tulisi viestiä josko suunitellun pentueen emällä juoksut alkaisi odotetusti. Ja sitten odotetaan tietoa onko pentuja tulossa ja jos, niin kuinka monta, raastavaa odotusta siis tiedossa syksyyn saakka  
Onneksi tässä on tulossa paljon muutoksia arkeen ja toivottavasti pian saisi töitäkin, kun lapset tarhan aloittaa ensi kuun lopussa, niin ei ehtisi uhrata tolkuttomasti aikaa siihen odottamiseen, vaan aika menisi nopeammin

Mummuh:oon luvalla kuvia.







Rikin leikkauksesta jo viikko, koira toipuu todella hyvin ja nopeasti.Kaulurin kanssa vielä muutama päivä, vaikka ei ole yhtään kivaa, pää pensaassa ja mitään ei saa otettua.


Mennään sitten sisään, täällä ei ole kivaa.

Ihanaa lukea näistä toipuvista koirista. 

Yhden asian olen oppinut, että koirien kanssa vahingot ei tule kello kaulassa.
Onneksi osaa lukea omat koirat kuin avointa aapista, ja heti kun ei ole normaalitilanne, koira autoon
ja tuttuun ell.lääkäriasemalle.
En ole vielä turhaa matkaa tehnyt, ja koirat selvinnet.

Suursnautserit kun painavat 45kg ja toinen 50+, ei vaan noin oteta kainaloon ja menoksi.
Pakko ne on kävellä omin jaloin. 

Ostin jokusen vuosi sitten ihan varalle kaksi puhallettavaa uimarengasmallista kauluria
kokoa XL. Ne kiinnitetään koiran omaan kaulapantaan. 
Lampunvarjoa kun kumpikaan ei hyväksy, niin tätä mallia käyttävät ihan mielellään. 
Toimii myös tyynynä eikä kolise tai toimi "äänitorvena".
Pystyy liikkumaan normaalisti, syömään ja juomaan, eikä juutu kiinni.
Koira ei pysty nuolemaan itseään ollenkaan kun kauluri on päässä.
Olen näitä jokunen kerta joutunut pitämään koirilla ilman minkäänlaista protestointia.
Suosittelen.

Chihuahua Sini kaipailee äänestäjiä Muschin Heinäkuun-kisassa.  http://www.musch.fi/pullukasta-timmiksi Kiitos, jos voisit äänestää meitä!

Mummuh:lla pitkät viikot odottaa omaa mussukkaa, kokemusta on odottamisesta:).

On tämä pentti hieno juttu, kun täältä löytyy niin monenlaisia yhteyksiä, tuttuja, ystäviä. Löytyy lemmikitkin näin:)

Koirien kanssa pihalla haahuiltiin, niin Tahvo löys kuolleen vesimyyrän. Tai niin mä luulen, kun vieressä rötkötti toinen. Rouske vaan kuului, kun poika pisteli myyrän poskeen. Mun huudon säestyksellä,tietty. No heitin sen toisen raadon ojaan, niin kohta Retu kahlaa sitä hakemaan. Ja hienosti istuen luovuttaa "saaliin" isännälle.
En tiä miks niitä oikein kaksin kappalein siinä oli, ehkä kissa tuonut ja jättänyt enempi tarvitseville.