Mun tietääkseni pelkästä rtg kuvasta ei voi arvioida, onko siteet poikki vai “vaan” rispaantuneet. Ell tunnustelee aluetta rauhoituksessa ja jos nivelsiteet venyy tietyn pisteen yli niin ne ovat suurella todennäköisyydellä poikki. Näin oon ymmärtänyt.
Rauhoitettiin, tunnusteltiin ja kuvattiin. Jalka “repsotti ranteesta”, on turvoksissa, eli kyllä vaikuttaa siltä, että poikki ne nivelsiteet on.
Leikkaukseen ollaan menossa huomenna.
Sitten ei muuta kuin peukut 
pystyyn ja paranemispuhkuja Pikille. PPPPUUUUUUHHHHH!
Tsemppiä leikkaukseen!
Kiitokset kaikille myötäelämisestä, nyt Piki on leikkauksessa. Olkavarresta otetaan luuydintä paranemisen vauhdittamiseksi. Nivelen jäykistäminen ei ole mikään helppo leikkaus. Toipumisaika on pitkä ja vaivalloinen, kun pitää hillitä kaikkea riehumista. Mitä mieltä olette, olisiko sopivankokoinen verkkohäkki passeli lepopaikka?
Silloin kun Tahvo määrättiin häkkilepoon, niin se oli helppo toteuttaa, eli kannatan sitä illis. Me siirrettiin häkkiä sen mukaan, missä itse oltiin, niin koira sai tuntea, että on lauman kanssa.
Tsemppiä teille!
Tuota samaa arvelin minäkin,kiitos Kyssis.
Kyllä, riittävän iso häkki. Mekin siirrettiin häkki aina mukanamme ( itse asiassa kun noita koiria on useita ja autoa/ reissua varten kaikille on häkki, niin laitettiin myös eri huoneisiin häkit).
Ystäväni nuori bordercollietyyppinen koira katkaisi jalkansa koheltaessaan portaissa ja kun liian aikaisin luottivat, että se osaa olla, niin mursi sen puoliksi kuntoutuneen jalan uudelleen.
Eli kannattaa uskoa ja pitää häkkilevossa. Toki se vaatii, että ollaan kenties normaalia enemmän kotona? Ylipäätään koiraa kannattaa huomioida. Antaa puruluita tms. rauhallista hommaa.
Alussa, operaation jälkeen koira on sen verran kipeä ja väsynytkin, että voi tuntua ettei häkkiä tarvitakaan. Yllättävän äkkiä koira kuitenkin unohtaa kipunsa ja koittaa olla normaalisti.
Kärsivällisyyttä toipumiseen!
Tässä kuva meidän (tai oikeastaan tytön) chow chowsta nimeltä Buster. Hän on niin ihana hapannaama…
Illis, miten potilas voi?
Annemamma, ei chow chow ole mielestäni oikeastaan edes hapannaama. Sehän vaikuttaa kuin hymyilisi koko ajan.
Tästä on muuten hauska juttu, kun joskus erilaisten koirarotujen ominaisuuksista virisi keskustelu lasten kanssa. Tulin maininneeksi sitten sinisen kielen. Lapset ei uskoneet minua : D
Mä olen hoitanut tuollaista kiinanpystykorvaa. Siinä se on sitten kanssa lenkkikaveri. Päästiin 300 metriä, niin se pisti persuksensa asfalttiin, eikä siitä sitten liikahdettukaan, katteltiin vaan ohikulkijoita. Seuraavalla kerralla vein sen suosiolla koirapuistoon, missä se istui jotain filosofista pohdikellen ja katseli syrjemmältä, kun toiset koirat hillui. Melkoisia persoonia.
Voi, mulla on niin kauhea koirakuume ettei ole tosikaan. Ollaan muutama ilta pyöritty netissä lasten kanssa lueskelemassa koiranmyynti-ilmoituksia. Mies ei oikein syty ajatukselle mutta me muut niin kovin haluttais koira taloon. Mä haluaisin lenkkikaverin itselleni ja mun ja lasten lellittäväksi 
. En kuitenkaan mitää suurta koiraa halua vaan sellaisen melko pienikokoisen pennun joka olisi helppo ottaa mukaan kun lähtee auton kanssa jonnekin. Vaikeaa vaan tietää mistä pennun uskaltaa hankkia kun ei mitään rotukoiraa pystytä ostamaan ja hinta ei todellakaan sais olla muutamaa sataa euroa kalliimpi eikä noista nettipalstoista aina tiedä minkälaisia koiranmyyjiä siellä liikkuu.
Katsele eläinsuojeluyhdistyksien sivuilta. Useita kodittomia löytökoiria etsii turvallista ja hyvää kotia loppuelämäkseen (ja nimenomaan loppuelämäkseen, nämä kun ovat saattaneet kiertää useammassa paikassa jo aikaisemmin 
Toki kannattaa muistaa, että vaikka koiran ostohinta on alhainen (usein myös löytökoirilla on luovutusmaksu), niin lääkärikuluihin (jos ei muuta, niin vähintään rokotukset ja madotukset, usein myös hammaskiven poistot jne.) ja ruokintaan kuluu aina rahaa.
Satu-71, kuitenkin se koiran hankinta hinta on pieni osa siitä mitä se kuluttaa kaikkineen. Esm corgit, joita meillä on kaksi maksaa alle tonnin.Ja toisinaan puhdasrotuisen esm väri tai muun pikku vikaisen, joka ei vaikuta kotikoiran elämään mitenkään saa halvemmalla kasvattajalta. Rotukoirassa on eri takuut kuin sekarotusen tai paperittoman koiran ostossa ja kasvattaja sitoutuu myös korvaamaan esm kivesvikaisuutta jos niin sattuu ym. Näissä on aina puolensa. Corgi on aika pieni helppo ottaa autoon …suosittelen kotikoiraksi lenkkikaveriksi lasten lellittäväksi :). Meidän koirat ovat olleet pitkillä reissuilla mukana. Vanhempi oli viikon reissulla Kilpisjärvellä ja käytiin muutama kerta Norjassakin, Sillä on passi joka silloin tarvittiin kun mentiin Norjaan.
Keväällä ja kesällä on paljon paremmin pentuja saatavana kuin nyt, näyttää täällä meidän kylällä olevan monta narttua juoksulla ja muuallakin päin kuuluu olevan, joten muutaman kk kuluttua varmaa alkaa joka puolella näkymään pentuilmoituksia aivan erilailla kuin nyt.
Paperilliselle koiralle saa kunnon vakuutuksen, suosittelen mäkin ottamaan rekatun pennun.
Minä en ole pitänyt tapana vakuuttaa eläimiä, ihan siitä syystä että kun niitä on paljon, niin ei siinä juur tappiolle jää vaikka makselisi lääkärikulut omasta pussista. Useamman eläimen vakuutusmaksut tekevät kuitenkin aika paljon vuodessa, sillä rahalla maksaa sitten jo sairastumisia aika hyvin jos tarvii. Toki sitten kirpaisee jos tulee jotain isompaa, mutta meillä on tähän mennessä ollut aika hyvä tuuri. Jos lasken vakuutusmaksut, ell-kulut, omavastuut ja korvauskatot niin olen kyllä vuosien aikana jäänyt paljon voitolle. Vakuutusyhtiöt pitävät kyllä huolen, että jäävät loppupeleissä hommassa voitolle. Tosin aikanaan äitini koira sairasteli niin paljon elämänsä aikana, että sen kanssa oli hyvä tuuri kun oli vakuutus.
Koiraa hankkiessa se hankintahinta on kyllä lopulta aika sivuseikka. Se sama raha voi palaa hetkessä eläinlääkäriin jos huono tuuri käy. Meidän nykyinen koira oli aikanaan ilmainen, mutta tuli kyllä maksamaan jonkun verran ekan vuoden aikana kun selviteltiin noita sen allergioita. Sen jälkeen se onkin ollut ihmeellisen terve sakemanniksi.
Koira on kuitenkin seurana sen kymmenen vuotta, joten ennemmin kannattaa vaikka säästää puoli vuotta ja hankkia sellainen koira jonka haluaa ja joka vastaa omia tarpeita. Pennutkin ovat suloisia, mutta aikuinen kodinvaihtaja on myös aivan varteenotettava vaihtoehto. Aikuisesta koirasta kuitenkin näkee heti, mikä se on koiriaan. Helpommallakin siinä pääsee, kun koira on heti sisäsiisti ja hyvällä tuurilla jopa koulutettu (kuten meidän koira oli). Pennun minä hankkisin ainoastaan asialliselta kasvattajalta, koska silloin olisi kasvattajan tietotaito tukena oikean yksilön valinnassa eikä tulisi tuettua pentutehtailua.
Meillä on noilla vain kuolemanvara ja vastuuvakuutus, ei muuta eli pienin. Ensimmäisen vuoden olen kummallakin pitänyt laajempaa vakuutusta ,sen aikana kyllä mielestäni näyttää onko tarvetta jatkossa selaiseen vakuutukseen. Niillä omavastuilla ja vakuutusmaksuilla käyttää aika monesti eläinlääkärillä juuri niinkuin Tilhiski kirjoitti.
Mulla oli ed. rotikalla kattava vakuutus ja se tuli todella tarpeeseen… Mosse oli 8 kk kun toinen takajalka alkoi oireilemaan. Ell lähetti spesialistille, jossa käytiin uusintakuvissa ja ell sanoi, ettei ole mitään operoitavaa vaikka toisessa kinnernivelessä oli iso irtopala. Lähetin kuvat sitten arvioitavaksi toiselle ell:lle kun ensin kyselin tutuilta keneltä kannattaisi vielä kysyä. Sieltä tulikin erilainen vastaus ja Mosse operoitiin hyvällä tuloksella ja saatiin jatkaa harrastamista.
Vähän reilu 2 vuotiaana Mosselle tuli oudot oireet ja taas ravattiin lekurilla. Mosse oli 2,5 vuotias kun se jouduttiin lopettamaan. Vakuutus korvasi kuluista 75% ja koiran ostohinnan. Ell kulut tuon parin vuoden aikana oli n. 3500 €. Tuo kattava vakuutus oli n. 350 €/vuosi. Joten kyllä kannatti vakuutuksen ottaminen.
Kiitos hyvistä kommenteista, täältä saa näköjään aina apua kun sitä tarvii 
Juurikin tuo pentutehtailu hirvittää enkä sen takia missään nimessä halua tukea sellaista toimintaa. Parasta siis malttaa mielensä ja odottaa kevääseen josko sitten kasvattajien kautta löytyisi koiravauva meille. Toisaalta olen kyllä miettinyt tuotakin seikkaa, että helpompi varmasti olisi yrittää hankkia koira joka on jo sisäsiisti ja josta näkee minkä luonteinen kaveri se on. Meillä lapset on hirmuisen eläinrakkaita ja hauveli saa sitten aikanaan meiltä ihan parhaan kodin .
Nyt on hyvin aikaa miettiä minkä tyyppisen koiran haluatte. Olkoon se sitten pentu tai aikuinen. Pennun kanssa on se hyvä puoli, että sen kasvua on ihana seurata, kakka ja pissa hommelit on aika äkkiä ohi 