Ontelokuteesta virkattu saattais kestää kovempaakin kuritusta. Edellisellä koiralla oli nalle, joka tuli tehtyä aika usein uudestaan, edellinen päätyi täytteeksi. Farkkunalle oli sitkein. Pyykkipäivänä vahittiin konetta ja kuivumista huokaillen.
Haukotteleva kääpiösnaku uudella pedillä.
Meillä oli vanhemman snakun suolistossa jotain häikkää eilen ja viime yönä. Eilen aamulla oksensi ruokansa ulkona lenkillä mutta söi sen sitten siitä saman tien uudelleen. Noin käy silloin tällöin eikä siitä silleen huolta kanneta. Päivällä oltiin kotoa poissa muutamia tunteja ja kun tultiin takaisin niin lattialla (matoilla tietenkin, eri matoilla) oli oksennuskasoja. Niitä ei ollut yritettykään enää uudelleen syödä. Kovasti se kummiskin ruinasi keittiössä suuhunpantavaa normaaliin tapaan joten annoin sille sitten iltapäiväruuan jonka se söi innokkaasti. Ja aika pian oksensi pois (matoille tietenkin, sain pidettyä kahden maton alueella). Sitten illan mittaan käytiin aika monesti pihalla ripulikakalla. Ja yöstä aamuun tasaiseen tahtiin monia kertoja. Suolissa sillä kurnutti ja lorisi, ja kun sillä on paha olla niin se hakee aina minusta apua joten jos yön/aamun aikana ei oltu ulos menossa tai ulkona, niin sitten minun sängyssä mukavaa paikkaa ja asentoa etsimässä. Ja rapsuttaa sitä piti tietenkin.
Outo suolistojuttu tuo oli koska ruokahaluaan se ei menettänyt ollenkaan. Aamulla keitin sille löysää kaurapuuroa ja lisäsin siihen raejuustoa. Sitä se on saanut nyt pitkin päivää pieninä annoksina. Ei enää kurnuta suolet eikä ole oksennettu, eikä ripuliakaan ole tullut. Mikä lie se olikaan niin aika helpolla päästiin kaikki. No koputan puuta ettei tullut liian aikaisin riemuittua sen ohimenosta.
Miten niin kaurainhokkia :rolleyes: Meillä molemmat koirat odottaa kieli pitkällä joka aamu kun mun mies syö kaurapuuroaan ja tarjoaa niille sitten molemmille viimeiset lusikalliset annoksesta. Sehän on meidän koirille juhlaa jos joskus keitän kaurapuuroa ihan koko lautasellisen verran niille
Nuu, toivottavasti snakun massu rauhoittuu.
Kun on kerran ruokahalua ei voi olla kauhean kipeänä.
Mistäs koiruleiden massujutuista aina tiedä. Kunhan juovat ja syövät, vaikkakin tulos olisi oksu, ei ole kauhean akuutti juttu.
Toinen juttu sitten jos joku keppipala, luupala ym jäännyt suolenmutkaan.
Sitten on tietysti se närästysjuttu joka oksuttaa. Menee melkein aina itsestään ohi.
Onko teillä nuuhkaistu vieraita koirakavereita tai kasoja? Koirien massuflunssa?
Meillä jos joku näistä oksuaa, katsotaan (ja korjataa jätökset) että juovat, saavat syödä ihan normaalisti.
Jos ei parin päivän jälkeen mene ohi tai että on kipuja, sitten mennään eläinlääkärissä käymään.
Kokemusta on kun on ”vähän massutautia”.
Edesmennyt Zippo oksuili mutta oli ruokahalua, joi myös. Meni pari päivää, oli oma ahne itsensä mutta oksensi.
Varjoaine rtg:ssä näkyi vierasesine vatsalaukussa. Elli oli aikeissa nukuttaa niin Zippo oksensi vastaanoton lattialle. Sieltä sitten tuli pois nahkahanska…
Zippo oli üüüberahne, kaikki meni ja kelpasi…ihan painajaismaista.
Näin kytäthän paukkuleipää 
Meidän pieni iso poika, Stablemasterś Quality, Max täyttää tänään 9 vuotta!
Uskomaton kääpiösnautseri.
Tänään ruokaa koristi juhlan kunniaksi frittimuikut, kaikkien koirien ehdotonta herkkua. Kiipeävät vaikka perä edellä puuhun.
Chali, kuinka teillä menee siellä sen jalkaongelman kanssa ?
Riiseniseniorilla Hobbylla on syöpä uusinut 3.n kerran etutassun uloimassa varpaassa.
Viime kerran leikkauksesta on noin puoli vuotta aikaa. Toipuminen kesti kolmisen viikkoa.
Tänään ei ole vuotanut verta ollenkaan.
Perjantaina kun kuulin ulinan, Toto ja Hobby leikki keskenään ja vahingossa sitten kynsi irtosi josta kauhea verenvuoto. Se kynsi oli suojannut sitä kasvainta, sen takia en ole sitä huomannut.
Nyt näkyy selvästi sellainen punaisen-musta ”sarvi”. Viime kerroilla oli samanlainen, ei voi erehtyä.
Päätettiin mieheni kanssa että leikkausta ei tule. Hobby saa elää ja nauttia koiramaisista päivistä niin kauan kun niitä on. Hobbylla ei ole kipuja tällä hetkellä tassussa. Kävelee ja jolkottaa normaalisti. Särkylääkkeitä menee säännöllisesti selän spondyloosiin, vaikuttaa myös nyt tuohon tassuun.
Hobby on jo 10,5 vuotta vanha, on myös muunlaisia vanhuus kremppoja. Se on korkea ikä suursnautserille.
Sitten kun huomataan että kunto menee huonommaksi, autetaan ikiuneen.
Jade,millonka saahaan uusia kuvia Lakustinista??
Mun Outsukka mussukka täyttää 1.3 jo kolme vuotta. On jo iso poika!:rolleyes:
Palijon onnea Outsukalle
No,tässä mä ny oon
…ja ihan varmasti lupa istuksia vaalealla sohvalla, eikös vaan:-)
Sievä poika
Toto vaanii…
Tuota käytöstä en ymmärrä ollenkaan. Toto menee jonkun verhon taakse tai pensaaseen ja menee ”transsitilaan. Nuolee huuliaan, ravistelee päätään ja huojuu. Kestää parista sekunnista noin puoleen minuuttiin.
Ei sano mitään, on ihan hiljaa. Sitten ”herää” ja jatkaa kuin mitään olisi ollutkaan.
Olen kysynyt elliltä ja hän tunnistaa sen ”vaanimisen” mutta ei hän tiennyt syytä siihen. Moni koira kuulemma tekee noin. Eikä ole mitään epilepsiaan liittyvää.
Lakustilla on kauniit hurmurisilmät ja viattomat kasvot. Osaan kuvitella sen joskus tekevän vallattomuuksissaan hiukan tuhoja, ja sitten istuvan ja katsovan Jadetsua juuri noin
Tänhän se teki tuhoja kynän verran. Arveli vissiin että ristikoja on nyt tehty ihan nokko
Nuu, tervetuloa taputtamaan The Toton timmiä takapuolta 
. On nuori mies timmissä kunnossa. Tällä hetkellä joudun turvautumaan eläinlääkäriaseman trimmipalveluun Toton kanssa kun kädet ei kestä. Arvaa onko paineita viedä snaku sinne kun syynätään ”yleistilaa ja kuntoa”. Tähän mennessä ollaan saatu ”erittäin hyvä” arvosana 
Hobby ja Max pääsevät omaan hoitooni kun turkit ei vaadi kun konetta.
Nuu, jep, tiedän tunteen 