Kokemuksia: Henget, aaveet, kummitukset

No mitä sitä turhaan selittelemään sellaselle, joka myöntää, et itsekkin on voinut jotain tuntea/kokea, mut kieltäytyy silti uskomasta. Jos ei usko itseäänkään, niin mites sit uskois toista ihmistä?


Mutta se oli ihana asia, että MoonRiver oli mennyt myöhäiselle vierailulle kotiinsa ja sammuttanut sen kynttilän sieltä kellarista, oli se sitten ollut johdatusta tai sattumaa tai mitä tahansa. Itse tykkäisin ajatella sitä vaistoamisena. Tässä vaistolla oli konkreettinen merkitys, toisin kuin useimmissa tässä esille tulleissa jutuissa. Mä vähän kaarrun sille näkökannalle, että se minkätyyppisiä asioita me päässämme pyöritellään ajatustasolla, vaikuttaa kovasti siihen, mitä me nähdään, kuullaan, haistetaan ja tunnetaan. Vasta aivojen tulkinnan jälkeen me voidaan tietää, mitä ollaan aistittu ja siinä vaiheessa on aina kysymys aistimuksen tulkinnasta. Joo,tykkään siis nähdä näitä asioita melko biologiselta pohjalta ja siks toi sana vaistokin tuntuu mun suussa paremmalta. Eli siis teen tulkintojani oman ajatusmaailmani pohjalta niin kuin muutkin ;D

Minä voisin ajatella ainakin näistä omista enneunista, että tosiaan tulee nähtyä/havaittua niin paljon asioita/merkkejä siitä mitä on tulossa/odotettavissa, mutta suoraan sillä hetkellä sitä ei tiedosta toisin sanoen jäävät alitajuntaan ja siitä sitten unessa nämä pienet havainnot pääsevät nousemaan esille ilman muita häiriöitä ja jäävät muistiin.

Tai ainakin mitä tulee minun vauva-uniin. Kyllähän raskaana olevan naisen tunnistaa, pienen pieniä merkkejä näkee ulospäin, jos tiedät mitä etsiä tai sinulla on tiedossa, että voisi olla odotettavissa uutisia, silloin niitä tietoisesti etsii tästä naisesta.

Mutta jos tämä henkilö on pitänyt upeasti salassa nämä suunitelmat/uutiset, tulee nämä pienet merkit siltikin havaittua, mutta vain tiedostamatta, että pulpahtavat taas esim. uniin.

Vaistohan se sekin on, eikä siinä mitään yliluonnollista sinänsä olekkaan, mutta sitten on tosiaan niitä muitakin asioita, joita voisi yliluonnolliseksi kutsua, mutta omasta mielestäni mikään tässä maailmassa esiintyvä ilmiö ei ole mitenkään yliluonnollinen, ne ovat vain asioita, joita ei vielä pystytä selittämään nykyisellä tietopohjallamme/tekniikalla tieteellisesti. Ei se ole sen kummempi juttu, kuin se että aikoinaan väki luuli maapallon olevan litteä tai auringon kiertävän maata, kunnes sitten viimein kyettiin osoittamaan asian olevan toisin :slight_smile:

Mutta on se upeaa, ettei eletä mitään noitavaino aikaa, saattaisi olla minullakin kuumat paikat näillä minun kokemuksillani :wink:

Mä olen nuorena neljästi ilmottanut autossa että pitää hidastaa koska on tullut tunne että on joku iso eläin tiellä auton edessä. Kaverit oppi “luottamaan mun vaistoon” ja jokaisella kerralla oli eläin, kahdesti peura, kerran hirvi ja kerran ihan auton keulan edestä lähti iso ukkometso.

Myöhemmin vältyin täpärästi hirvikolarilta mutta viereistä kaistaa ajanut mies kolaroi hirven etupään kanssa. Mut pelasti se että tuli taas se tunne ja päätinkin ajaa toista tietä, se hirvi tuli sen toisen tien opasteliikennemerkin takaa jotak mä kaotin koska piti tietää missä se liittymä on. Ja tää sattu vielä Turun keskustassa.



Kerran tässä ihan vähän aikaa sitten ajelin kotiin parin lapsen kanssa ja iski taas se tunne. Sanoin lapsille että katelkaa tien vierustoja koska siellä voi olla joku iso eläin. Ei mennyt kuin hetki kun 3 hirveä oli tulossa tielle ihan meidän eteen.



Kertaakaan ei ole tällasta eläin “etiäistä” tullut turhaan.

Meidän mammalla on nyt niitä harhoa sitten ollut enemmänkin, johtunee osin lääkkeistä. Hänellä on siellä asunnossaan seuranaan haamuja, niin kuolleiden kuin elävienkin. Minä itsekin olen siellä useasti muka ollut ja yhden kerran olin kuulemma hänen avaimensa ottanut niin, ettei hän päässyt asunnosta ulos, olin kuulemma oven ulkopuolella, enkä suostunut avaimia antamaan. Mamman näky on varsin oikea. Todellakin olen sitä mieltä, että hänen ei enää sopisi asua yksin, vaikkei nyt ehkä ihan lukkojen takana, mutta varmasti niinkin aika pian. Vanhainkotipaikasta on kyllä ollut puhetta, muttei sentään lukkojen taa laittamisesta, mutta onhan hänellä hyvässä muistissa kuinka mummun kulkemista piti rajoittaa.

Mun sedällä on skitsofrenia. Sillä on kanssa jos jonkinnäköistä harhaa. Ainakin jotkut ulkoavaruuden tyypit käy sitä jututtamassa säännöllisin väliajoin. Ja sit se epäilee että joku kaasuttaa sitä kun sen vessassa haisee ja kuuluu kohinaa. ( eli ilmeisesti likanen vessa ja tottahan ne vesiputket kohisee)
Radiossa on kuulemma joku soittanut hänen säveltämäänsä viulumusiikkia, on salaa nauhotettu kun hän soitti. ( ja soittaa muuten vessassa ja on ihan hirveän kuulosta vongutusta )

Mut sen kanssa on mukava turista muuten. Lääkkeitä ei voi syödä kun joku yrittää niillä kuulemma myrkyttää häntä,eli hoitoon ei saada mitenkään. Asustelee sitten ihan erakkona.

Ihan karmi kun luki osaa…olen samaa mieltä paapelon kanssa,ennenhän ne immeiset luuli,että jos on punatukkainen nainen,niin on noita,se “noita” heitettiin järvee ja kiviä päälle, jos selviää niin on noita ja eikun roviolle,jos ei selvinny,nii harmi,jätetään sinne maantumaan…niin olen kuullut,kaikkea sitä voi uskoa,vaikka en ihan vastustakkaan “yliluonnollista”.



Sitte tulikin mieleen…yhet lapset(ei viiti mainita ketkä) oli kattonu “Kauno 2” ja sen jälkee oli kuulunut kodinhoitohuoneesta ääntä:Ööö ööö öö öö ö ööö öööö öö ööö…jottain sellasta niinku se “Kauno” ääntelee…

hmmm…tietysti kaikkien tuntemukset ovat henkilökohtaisia ; itse puhun näissä kummitusjutuissa ns. huuhaana! Asumme talossa, joka on valmistunut n. 1890 ja ihmisiä on kuollut talossa. Edellisessä talomme (valmistunu n. 1870) oli myös ollut kuolemien tapahtumapaikkana, kuitenkaan kummassakaan

talossamme ei ole kummitellut… tai ainakaan minulle. Mieheni on hyvinkin paneutunut näihin asioihin ja tietysti erittäin vastaanottavainen näille henkimaailman tapahtumille joihin hänet koulutti kymmenen vu

otta eteläafrikassa hänen sanomansa mukaan ns. ‘valkoinen noita’… Minulla on vain lapsuudesta muisto vanhasta mummolan päärakennuksesta jossa yölla heräsin vintiltä talonläpi kulkeviin askeliin, vaikkei siellä ollut asuttuja huoneita. Lisäksi parikymmentä vuotta sitten ennustaja halusi ennustaa tulevaa minulle ja otettuaan käteni käteensä hän irrotti otteensa nopeasti ja sanoi ettei haluakaan kertoa mitään! Hmmm…tiedä sitten miten tällaiseen suhtautuisi.

Alexa, se elokuva on "Kauna". "jotain sellaista niinku se Kauno ääntelee"  (tahatonta tirskuntaa).

Aa, no nyt mä ymmärrän :wink: Kauna oli muistaakseni ihan jännä.



Hei Alexa, lämpimästi tervetuloa palstalle! Täällä ei liikaa nuoria pyöri.

Poistin tuosta muutaman bluedreamsin viestin, oli tullut useaan kertaan sama.

Okei… se kun varmaan lausutaan sitten kauno kirjoitetaan kauna,vai?

Tässä selostusta: Elokuva:http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauna
  Kauna on psykologinen käsite, tietyntyyppinen vihamielisyys:http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauna_(filosofia)
Eli elokuvassa ei ole Kauna nimistä päähenkilöä, vaan se kertoo tästä vihamielisestä tunteesta, joka sitten aiheuttaa kaikkea pahaa muille päähenkilöille.
Tulipa syvennyttyä kaunan syvimpään olemukseen.

lis: Alexa, joudut odottamaan vielä muutaman vuoden, että voit/saat  katsoa elokuvan. Mutta voin kertoa, ettet menetä paljoakaan.

No nyt ymmärsin…

 

Koputtaa puuta.

Toiset siis koputtavat puuta. En  vaan käsitä että miten puun koputtaminen muttaa tapahtumien kulkua.

Ikään kuin olisi  joku joka  "kostaa" ellei puhuja koputa puuta. Ikäänkuin puun koputtamisella ehkäisisi  huonoa tapahtuvan kun on   otettu huomioon tuo joka tuon  huonon tapauksen  voi aiheuttaa.

On varmaan niin että pitää olla määrätynlainen ihminen joka hoksaa tuon yhteyden  omien  puheiden ja tapahtumien välillä. Esim. näkee jonkun henkilön   20 vuoden takaa ja henkilö  rutistaa  ja sanoo että nähtiin vielä ja   onko kaiki ok ja hyvää matkaa ja sitten   pian tämä tavattu henkilö kuolee. 

Tai  naapuri tulee juttelemaan  poikkeuksellisesti,  ja seuravana  aamuna löytyy kuolleena jne.

Joka tapauksessa   ihminen on ottanut turvakseen  tavan koputtaa puuta ja näin   ajattelee  muuttavansa tapahtumien kulkua.

http://yle.fi/uutiset/puun_koputtaja_turvaa_selustansa_huonoa_onnea_vastaan/5438705

Eihän sillä koputtamisella nykyään enää tarkoiteta muuta, kuin että puhuja kertoo nöyränä ymmärtävänsä, että vaikka ei olekaan ollut kuumeessa kolmeen vuoteen, on mahdollista sairastua vaikka jo heti huomenna. Takoitus on, että kuulija ymmärtää, ettei ole mistään erityisestä ylpeilystä ja omasta ansiosta kyse. Aika paljon on käyttäytymisessä jäänteitä entisistä uskomuksista, eikä monien alkuperää edes enää muisteta, tavat vaan ovat jääneet.

Melkoinen sattuma,   mutta kävi juuri niin kuin esitit.  Juuri sunnuntaina sairastuin  flunssaan. Tunsin ensimmäiset oireet.  Ehkä tuo 3 vuottakin pitää paikansa kun  tiedän että flunssaa  ei ainakaan 2,5 vuoteen ole ollut. Koko viikon olen sairastanut ja  tiistai-iltana  haalarit päällä ja kaikki peitot kun oli niin kylmä kuumeessa.

 Lauantaina kävin katsomassa   äitiäni   hoitolaitoksessa ja hän sanoi jotain josta sain päähäni että ahaa ja kotimatkalla sitten selitin pojalleni,  että  mitä minun käsitykseni mukaan  tapahtuu. Tästä sitten että en olekkaan ihan yksin tämän asian kanssa,   kun  on  ollut tämä tapa  koputtaa puuta.

Toki tässäkin ketjussa  on  paljonkin  faktoja että miksi tämmöinen   yhteensattumien tunne tulee mutta enpä   ole ihan vakuuttunut,     että miten tämä menee. Aivot siis rekisteröi tietoa ja sitten    aivot hoksaa "merkittävän yhteensattuman" mutta unohtaa ne kerrat kun tämä yhteensattuman mahdollisuus ei toteudu.

 

Kappas vaan. Sisäinen ennustajaeukkoni yrittää näyttäytyä ;) Ilman muuta jostain rivien väleistä olen tiedostamattani havainnut alkavan flunssan oireet, ja johonkin alitajuntaan on varmaan tallentunut kuva yleensä flunssattomasta henkilöstä, jolloin ensimmäinen esimerkkitapaus, joka tuli mieleen, oli juuri kuume.

Toisaalta, se yleisin tilanne, jossa koputellaan, on juuri se, että kehutaan, kuinka ei flunssaakaan ole sairastettu pitkiin aikoihin. Koputtaja taas tulee ajatelleeksi flunssattomuuttaan, ja puhuu siitä juuri siksi, että on alkanut aavistella tulevaa jonkun epämääräisen olotilan takia.

saatan välillö nöhdä haamuja, mutta en sen enempää

Minulla on sukuperimänä toteutuvat unet, varmat tiedot joistakin asioista jotka sitten toteutuvat, apuhenkiä jne. Mikään näistä asioista ei ole koskaan aiheuttanut minulle mitään pahaa; olen vain saanut tietoja ja apua.
Joskus telkkarista tuli jokin Aaveenmetsästäjät- niminen ohjelma. Tai en ole nimestä aivan varma. Katsoin jonkin jakson ja loukkaannuin siitä, että kaksi nuorta kaveria talsi tiloissa joittenkin “muka jäljityslaitteitten” kanssa erilaisissa paikoissa. Ehkä he saivat kaikuja menneisyydestä, ehkä eivät. Mutta oli todella typerän ja epäkunnioittavan tuntuista puuhailua.


Alkuperäinen kirjoittaja: J10013531012