Kompostoinnin ongelmia

Koitin eilen, väkivallalla sain luukun auki, jäässä oli alaosa. Mutta en vielä heitä kirvestä sinne, jos tuo nyt lämpiää vielä niin kokeilen uudestaan koputella sitä alakertaakin.

Ei liity nyt talvikompostointiin ,mutta ihan hyödyllinen tieto monelle muullekin kun mulle, on, että ureasta tulee se todellinen hyöty, ei niinkään pa…sta!

Isännällä on tuolla vessassa oma pikku pissapojan kanisteri, jota tarpeen vaatiessa käyttää ;D

Vaan nythän oli taas hauskaa ukon kanssa. Pohdittiin, jotta jos olisi jääkaappi-pakastin ilman koneita, nesteitä ja myrkkyjä, niin saisiko siitä kätevän kakkoskompostorin.

No juu, ukko piirsi minulle oikein kuvan, kuinka alaosan ovesta pitäisi leikata puolet auki, yläosa peltiruuveilla kii. Sitten koko koneen kattoon tarvis tehdä täyttöaukko ja siihen tarvisi pienet tikkaat että yltää täyttämään :o

Niin sanotusti hoomoilasena mietin, jotta mitähän hää ny meinaa, mutta sitten valkeni, että hän visioi sen koko hässäkän pystyasentoon, ja miettikin siinä samalla, että eikö pelkkä pikkujääkaappi olisi minun kokoiselle kätevämpi?! :smiley:

No miksei se ukko pistäis sitä jääkaappipakastinta makuuasentoon? Olis kaksiosainen kompostori. Toinen puoli muhii ja toista puolta täyttää.



Meidän eka kompostori oli tehty 4H-yhdistyksessä arkkupakastimesta. Kymmenen vuotta kesti, sit alkoi ruostua niin pahasti, ettei kestänyt kasassa.

cool Jes! sydän Ihan kateeks käy, mimmonen pellepeloton pariskunta siellä suunnittelee tulevia projekteja!

Juu Emo, näin minäkin hänelle kerroin ;) Täällä nuorten työpaja muinoin noita myös teki, vieläpä vihreäksi maalattuja olivat.
Ja Irsa, ihan hirvittää nää meidän pellepeloton-touhut! Tähän meidän tulevaan versioon tulee kuulemma sulanapitokaapeli! puhetta

Kerronpa, miten itse menettelen kompostin kanssa. Käytössä on Biolanin eristämätön koppa. Huolehdin kesän ja syksyn aikana, että kopassa ensinnäkin on riittävästi materiaalia eli että se on ainakin puolittain täynnä. Pieni kasa, kuumakin, karahtaa pian jäähän kun pienikin pakkanen tulee. Syksyllä ilmojen ja jäähdyttyä hajoitustyön suorittavat lierot. Koko sisältö on itse asiassa yhtä lierokasaa. Ilmojen viiletetessä on tärkeätä huolehtia kompostorin toiminnasta. Pöyhin sitä usein ja lisään ruoantähteiden sekaan kuivia lehtiä verkkokehikkoisesta toisesta kompostista, johon olen kerännyt syksyn lehdet.

Syksyviileällä lieroja nousee seinille ja kannen rakoon jäähylle aina siksi aikaa, kun kompostori huokailee täysillä. Kovien pakkasten tultua luovutan ja annan toosan olla. Täytän sitä kuitenkin ruoantähteillä, jotka saavat rauhassa jäätyä sinne. Vasta kesäällä, kun ulkoilma alkaa olla plussan puolella, hautaan kompostiin kuumalla vedellä täytettyjä pissapojan kanistereita ja alan pöyhiäsiltä osin, kuin sulaa massaa löytyy ja pian ystäväni hehkuu siellä lämpöään minun ilokseni.

anttipan kertomus on kuin omani:-) paitsi tuolta osin, että ruuantähteet ovat talven ajan välivarastossa ja vasta keväällä pääsevät kerralla heräilevään koppaan. ja annan sen heräilläkin ihan omia aikojaan ilman kuumavesipulloja.

Mä koin alkuun kompostoinnin vähän hankalana kun eri paikoissa neuvottiin tekemään ihan eri tavoin.



Kunnes hoksasin että prosessi itsessään on aina sama, mutta eri tyyppisissä komposteissa asia tapahtuu eri tavoin.



Prosessi on lyhykäisyydessään:

  • kuumavaihe, bakteerit syövät massasta sokerit ja tärkkelyksen. Massa lämpiää kuin pullataikina
  • raakakompostivaihe, sokerien loputtua massan lämpötila laskee ja sienet tmv aloittavat selluloosan hajottamisen
  • muhimisvaihe, mm lierot valtaavat jäähtyneen massan



    Lämpökompostorissa on tarkoitus hoitaa vain kuumavaihe ja raakakompostivaiheen alku. Raakakomposti tyhjennetään lämpökompostorista pois ja muhimisvaihe hoidetaan toisaalla. Lämpökompostoriin pitää lisätä jatkuvasti uutta jätettä jotta kuumavaiheen bakteereilla olisi syötävää.



    Eristämättömässä pöntössä hoituu kuumavaihe ja raakakompostivaihe. Jos tilaa on niin toki myös muhimisvaihe. Täällä kuumavaihe on yleensä hitaampi kuin lämpölompostorissa. Nämä vaativat reiluisti sekoittelua, typpilisää jne lämmitäkseen kunnolla.



    Avokomposti ja auma taas riippuvat ihan täysin koosta, sisällöstä, kokoamisvauhdista jne. Jos vähintään kuution kokoinen avokomposti kasataan kerralla sekalaisista aineksista, voidaan siinä havaita kaikki prosessin vaiheet. Jos se kootaan pikkuhiljaa, ei varsinaista kuumavaihetta tule koskaan. Muhimisvaiheen pituus riippuu kompostin alkuperäisaineksista, kasan kääntelystä jne. Kaikki kuitenkin lopulta maatuu, eli täysin hoitamattomanakin tällaisesta kasasta tulee multaa muutaman vuoden kuluessa.





    Jotta kaikki ei olisi näin helppoa, on matokomposti sitten erikseen… Matokompostiin lisätään jätettä jatkuvasti mutta pieniä määriä jotta jäte ei lähtisi kuumiamaan, eli bakteerit eivät aloittaisi sokerinsyöntiään.

Irsa tuolla jo kyselikin mai-leen saavin säilytyspaikkaa. Vastausta olen minäkin odotellut. Kompostori alkaa olla ääriään myöten täynnä ja jäässä. Tyhjennys tuskin onnistuu näillä pakkasilla. Mietin että mihin voisin jemmata biot siihen saakka kun kompostori herää taas toimimaan. Kaatopaikalle en millään haluaisi laittaa. Alkaako haisemaan jos laittaa saaviin kuivikkeen kera ja +10 asteiseen autotalliin tai sit jätesäkkiin?

Kurja juttu, kun tuo lämpökompostori jäätyy joka talvi ja tällaisilla pakkasilla kansikin on jäässä. En viitsi säilytellä jätteitä nurkissani jyrsijöiden pelossa, joten kaatopaikkajätteeseen on ollut pakko ne laittaa :(

Meillä tuskin jyrsijöistä olisi riesaa, ainoastaan se hajuhaitta epäilyttää.

myskimalva, vastasinhan minä:_)

Niin on meiänkin Biolanin lämpökompostori jäässä että soi! Viime talvena kävi ihan samoin, mutta vasta paljon myöhemmin talvella (no eipä tällasia pakkasia sillon ollutkaan!). Nyt ei olla pariin viikkoon etes avattu kantta, vaikka sinne vielä vähän jätettä mahtuiskin, vaan ollaan ihan suosiolla aloitettu varastoiminen saaveihin. Pitkillä kovilla pakkasilla jäätymistä ei kai voi millään estää? Meilläkin jätettä kyllä tulee/lisätään ihan säännöllisesti, joka toinen tai kolmas päivä, eli vajaakäytöstä ei ainakaan ole kyse. Viime talvena tuli kolattua lunta kompostorin ympärille, ja se vähän autto, mut nyt on jääny se tekemättä...

Komposti on pysynyt sulana urean ansiosta, mutta ei todellakaan puhise missään 50:ssä asteessa. Tänään näin kompostialueen lähellä rotan, joka mutusteli omenapuun alla pudonneita omenoita. Kävin kompostilla ja sen siimahännän jäljet menivät kompostin ja aidan väliin. Äkkiähän se jyrsii lämpökompostoriin reiän. Täytynee laittaa loukku (nyyh). Toisaalta pakkasilla siltä rotalta kuluu melkoinen määrä energiaa, jos aikoo mennä tuplaseinän läpi.

Tänään kuulin radiosta juttua jossa vaimo oli käskenyt miestään aina sillon sun tällön pissaamaan talvella kompostiin kai juuri urean vuoksi.

mai-lee…luin huonosti tuon aiemman juttusi…selkis!

Myskimalva. laita se saavi ulos. Ei ole pelkoa hajuhaitoista. Ilmojen lämmittyä voit sitten siirtää sisällön muualle, tai antaa kompostoitua saavissa.Saavin jos laittaa sopivaan paikkaan ja siihen keväällä ensi kasvijätteet ja multaa päälle ja vaikka kurpitsan kasvamaan.

Kompostin tyhjään melki tyhjäksi syksyllä silloin sinne ei jää sitä melkei palanutta joka ei enää kehitä lämpöä muutenkin ympäri vuoden tyhjään noin 8 viikon välein puoliksi palaneen pois jatko komposti astiaan joka on meillä ihan vesivanerista tehty laatikko kompostin viedeen.

Ei sitä kompostia tarvi pitää melki täynnä kyllä se toimii puolillaankin jos siellä on tavaraa joka palaa.

Luulen että teillä jonka lämpökompostori menee jäähän on melki täynnä palanutta ja puoliksi palanutta tavaraa silloin se ei jaksa pitää itseään lämpöisenä.

Olga, hiukan loikkaan ohi kompostoinnin tuon rotan vuoksi.

Ehdottomasti loukku! Siihen pieni pala Fazerin Sinistä.

Rotta on mahdoton keksimään lymypaikkoja ja lisääntyy ja elää roskilla joten kyllä siitä kannattaa hankkiutua eroon mitä pikimmin.



Tuo suklaa toimii siksi loistavasti että sen tuoksu ei katoa pakkasessa/sulaessa joten rottakin lopulta lankeaa kiusaukseen.

Ne kun ovat ovelia eivätkä välttämättä heti nappaa syöttiä vaan katselevat sitä päivän ja toisenkin varuiksi…


Alkuperäinen kirjoittaja: Rosmariini&Timjami