Meillä on 400 litran halpis komposti. Käytän sitä lähinnä puutarhajätteille. Olen tyhjännyt sen nyt kotttikärryihin, kun ei sitä muuten saanut sekoitettua. Jäte on puolimaatunutta, mutta kaikki varret ja muut paksummat kasvinosat ovat vielä ihan ehjiä. Tuollainen hiilipitoinen jäte ei lämpene juuri ollenkaan, kun ei ole oikein vielä muuta lisättävää sinne kuin kuivia perennojen varsia.
Mietinkin, että saisinko kompostin kuumenemaan, jos lisäisin sinne tuoretta kananlantaa? Sitä olisi saatavilla. Ja millaisia määriä sitä uskaltaa kompostiin sekoittaa?
Kosteus ja ilmavuus pitäisi olla kunnossa, mutta ongelma on tuo, että näin aikaisin keväällä en saa sinne mitään tuoretta, jotta lämpeneminen alkaisi.
laita ihmeessä, kun kerran saat. määrästä en tiedä. ahnepossuna laittaisin varmasti kaiken saatavilla olevan:-) kananpeehän on tosi ätyä, mutta voihan sitä lopputuotetta käyttää säästellen ja sekoitella muuhun, että saa sen sitten laimenemaan.
Luin jostain vanhasta ketjusta että paras heräte on lämmin huomenvirtsa. Tosiaan, kokeilin sen yhden ainoan kerran ja lämpö nousi päivässä alle kahdestakymmenestä päälle neljäänkymmeneen ja siitä se lähti vaikka pakkaset vielä kiusasi. Nyt on taas karvan alle 60. Tuoksunpoikanenkin on hävinnyt. Joka kerta kun tyhjentelen, laitan pohjalle turvetta lumilapiolla. Se pitää pohjan sopivan kuivana ja hyvin on kelvanneet kuivien lehtien sekaan hämmennellä niin muussinloput kuin kalasopanloputkin. 
Huomasin halpiskompostoreista sen asian, että entinen 60x60 cm oleva käy aina kuumana, kun taas uusi 75x75 cm kokoinen ei lämmenyt syksyllä millään, ei edes hevonpeellä.
Mutta voi sitä käyttää ainakin jälkikompostointiin.
(Tietysti sijaintikin vaikuttaa, eli onko paikka tuulinen tms.)
Voi kökkö. Tyhjensin kompostia ja pöyhin sitä vähän samalla (talikolla, missä ihmeessä se möyhennin voi olla!?) ja lämpö laski 40:stä 18:aan asteeseen, mutta nousi jo seuraavana päivänä takaisin 40 asteeseen. Nyt se laskee! Päivällä oli enää 36 astetta.
Älkäähän tuijotelko sitä lämpömittaria liian tiukasti 
Tärkeämpää on seurata höyryääkö massa, maatuuko se, onko pöntön alaosassa lähes valuvanmärkää mössöä vai kosteaa multamaista tavaraa.
Ja sitä kuiviketta tarvitaan keittiöjätteen kera umpinaiseen lämpökompostoriin yllättävän paljon. Mä laitan noin puolet keittiöjätteen määrästä ja kompostori toimii moitteetta.
Tänään tyhjensin ensimmäiset satsit Biolanistani. Hyvää oli! Sain tyhjennettyä jo yhden jemma-astian ja osan toisestakin. Aika nopeasti alkaa jäte taasen huveta, kun lämmöt ovat pyörineet yli 60 asteessa. Tuo kuivike on todella tärkeää kompostorissa. Piheyttäni olen laittanut talvella vähemmän kuiviketta, jotta sinne mahtuisi enemmän tavaraa. Nyt voi taasen käyttää kuivikettakin normaalisti. Se kevään ensimmäinen tyhjennys satsi on ollut siksi hieman haiskahtavampaa kuin sitten kesällä tuotettu aines.
Komppaan ritterinaa
Lämpötila voi nousta ja laskea todella nopeastikin kun juuri mittarin kohdalla oleva massa kuumenee ja jäähtyy.
Kompostorinhan ei kuulu käydä koko ajan kuumana, koska vain hetkellisesti se kuumenee ja sitten massa joka alkaa olla "valmista" jäähtyy.
Sitä oikein suurta kuumuuttahan toivotaan kompostorissa siksi, että se tuhoaa rikkojen siementen itävyyden ja monia taudin aiheuttajia.
Itse kompostoituminen tapahtuu melko alhaisissakin lämpötiloissa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Rosmariini&Timjami
Nou moor ongelma. Mun lämpömittarin anturi oli vaan väärässä kohdassa. Eilen nostin sitä ylemmäs, niin johan oli kohta lämpötila 56 astetta! On siellä varmaan aiemminkin ollut lämmintä, kun tähteistä on tullut ihan hienoa multaa. Ikinä ennen mulla ei ole vaan ollut lämpömittaria komposteissani.
Käykö vessapaperirullan hylsyt pieninä palasina kuivikkeeksi lämpökompostoriin?
Oulunseudulta kyllä minä ainakin laitan ne hylsyt kompostoriin ja kanammunan kennotkin voi sinne repiä, ellei niille löydy muuta/parempaa käyttöä. En edes revi kauhean pieniksi paloiksi…sinne ovat hukkuneet.
Vessapaperirullan hylsyt menevät meillä ihan kokonaisina. Munakennot pienin, ne eivät yleensä ehdi meidän nopeassa kierrossa riittävästi maatua, muhimisvaiheessa toki sitten mullaksi muuttuvat.
Samoin kompostiin menee kaikki puhdas muovipinnoittamaton kartonki revittynä, siis esim hiutale- ja keksipakkaukset, lääkepakattien ulkokuoret, sukkahousupaketit…
Maitopurkit ovat muovitettuja, samoin kertakäyttöastiat joten sellaiset päätyvät meillä maalla polttoon ja kaupungissa roskiin.
Huoletta voi kompostiin pieniä myös vaikkapa kirjekuoret (poista osoiteikkunamuovi), kauppakuitit jne. Pehmopaperit ilman muuta.
Paperi ja kartonki kompostissa tasapainottavat kosteusoloja ja lisäävät hiilipitoisuutta. Hajut pysyvät paremmin kurissa.
Kierrätyspaperi kuuluu kuitenkin kierrätykseen eikä kompostiin, siis lehdet ja vastaavat.
Meillä Biolanin 220-kompponen, ja nyt mietin sitä kompostimateriaalin jatkokäsittelyä. Meillä ei ole erikseen mitään lehtikompostia tms, ja tuo yhdessä aiemmassa viestissä esiin tullut umpinainen muovisaavimenetelmä tuntuu vähän hullulta; eihän sinne pääse sitten lierojakaan myllimään, eikä ilma vaihdu? Toisaalta puolivalmista tavaraa tulee hiljaksiin, joten iso, eristämätön kompostori tuntuisi pöljältä hankinnalta tähän lisäksi. Mitähän sitä nyt sitten luovuuksissaan keksisi? Muovisaavista pohja pois ja verkko tilalle?
Lisäys vielä: Tietennii kiinnostaa myös se, että tarvitseeko sitä ihan oikeasti-oikeasti viel jälkikompostoida, sitä möhnää. Onko se katekomposti-idea, jota Biolan tarjoaa, ihan älytön ajatus?
Muovisaavin voi rei’ittää kuumalla raudalla/golvilla.
Se lämpökompostorin puolivalmis käy nimenomaan katteeksi, eli kukkamaan mullan pintaan tms. Ideana että se hapen=ilman kanssa tekemisissä ja jatkaa sitä kompostoitumisprosessia edelleen.
Silloin ruokajätteen ynnä isomman tulee olla maatunut tunnistamattomaksi, ettei se houkuttele tuhoeläimiä. Tämän vuoksi kananmunankuoret, hedelmien kuoret jne. hitaasti kompostoituva, kannattaa jo kompostiin laittaessa silputa niin pienenksi kuin mahdollista.
Jälkikompostoinnin idea on se että aina ei ole paikkaa jonne hyödyntää tuo puolivalmis kompostimassa. Jälkikompostoinnissa hyvä on olla ainakin kansi, muuten sadevesi huuhtoo ravinteet hukkateille.
Katekomposti on oivallinen tapa pitää siemenrikat kurissa, kun nekään eivät taimetu niin vahvassa tavarassa. Itse kasveille, se ei ole haitaksi kun kasvien juuret ovat mullassa “turvassa” ja katekomposti luovuttaa kastelun mukana ravinteita maahan. Maan pieneliöt osaltaan työstävät massan ja maan humuspitoisuus paranee.
Vastaavaa tavaraa saa valmiiksi pussitettuna. Katemultaa juurikin Biolan myy ihan säkkitavarana ja sen ideahan juuri sama.
Alkuperäinen kirjoittaja: Rosmariini&Timjami
Tervehdys! Minun rivitalopihassani on ollut 2 v ajan Gröna Johanna niminen kompostori . Se on tehty vihreästä muovista ja talvella oli vaippa päällä.Ensimmäinen talvi meni ongelmitta.
Huomasin nyt että joku eläin on purrut n 6 cm läpimittaisen reiän sen pohjan ja sivun rajalla. Pihassani on näkynyt myös pari rottaa, ilm. ne ovat tekijät. Mikä on tehtävä? Ajattelin kompostorin hävittämistä. toisaltaan se on toiminut hyvin ja sen multa on ihan hyvän näköinen.Neuvosta kiitollisena!
Meillä ilmaantui reikä maapallo-kompostiin toissa vuonna. Kompostille tuli äkkilähtö kun kerran avata tempaisin kannen ylös ja sisällä vilahti pitkä rotanhäntä. En tiedä itsekään, miksi rotissa on jotain niin tolkuttoman etovaa, vaikka muuten tykkään kaikista eläimistä hämähäkistä elefanttiin. Meillä vaihto-operaatiota tosin edisti myös se, että sitä tarvittiin ruokajätteille, joten piti pian saada takuutiivis ja mahdollisimman hygieeninen lämpökompostori. Voihan lehtikompostoria yrittää paikkailla tiiviillä metalliverkollakin jos se muuten tuntuu olevan hyvä…
Meillä on puutarhabiolanista mennyt kaivuri joskus läpi, ja se on paikattu niittaamalla reiän päälle pellin kappale. Jyrsijä on jyrsinyt sen tuuletusaukkoa sopivammaksi, mutta sen tuuletustötterön alle on nyt ruuvattu muutamalla pienellä reiällä varustettu vanha metallitarjotin. Tämä toimittaa siis talouskompostin virkaa meillä. Tänä vuonna ei ole ainuttakaan nelijalkaista näkynyt kompostissa. Meillä on nyt harkinnassa toisen kompostin hankinta, mutta mikä sitten varmasti olisi hampaita kestävä? Varmaankin nämä kalliit, mutta entäs noissa halvemmissa vaihtoehdoissa? Meille kelpaa kyllä lämpöeristämätönkin komposti.
Mahtaako semmoista jyrsijävarmaa ollakaan, jos ei sitten itse tee pellistä?
Muistelen ma, että viime vuonna joku olisi puhunut hiiren tehneen tiensä heidän Biolaniinsa.
muoks: muistin melkein oikein, joku jyrsijä oli kyseessä. Luru kertoo asiasta tässä ketjussa sivulla 24.
Meillä kanssa teki rotta rei´än talvella maisemakompostorin pohjan läpi ja vielä paksuimmasta kohtaa. Laitettiin jyrsiäverkkoa koko matkalle kompostin alle ja vähän rotan myrkkyä. Täytyy ens vuonna laittaa laatat alle jos ei auta. Rotta menee läpi vaikka harmaan kiven, sitä ei juurikaan voi estää.