taitavat ihan vaan hakeutua ruuan ääreen. jos kompostorin pohja on auki koko pinnaltaan (verkko jyrsijäsuojana) niin pääsevät nopeammin puuhiinsa. vanhoissa puutarhakirjoissa asia sanotaan "komposti tarvitsee maakosketuksen"
kompostilieron ihannelämpötila on sama kuin meillä ihmisillä 20 - 25°C. kovin suljetussa kompostorissa ei pohjan kautta ehdi kuumuutta pakoon vaan pitää nousta kannen alle vilvoittemaan. - isossa biolan-kompostorissa (pelkkä kehikko + pohjaverkko) ne painuvat maan alle…
Tuli selvyyttä lierojenkin kompostielämään 
Laitanpa taas kerran omia kokemuksia biolanin lämpökompostirista.
Meillä se on maalla jossa talvisaikaan käydään viikonloppuisin. Biojätetä tulee n 10 litran ämpärillinen viikossa. Se ei riitä pitämään kompostoria täydessä touhussa pakkasilla.
Aikanaan kiikutin toimistolta biojätteet (pääasiassa kahvinporoja) myös maalle kompostiin, noin ämpärillinen sieltäkin tuli viikottain. Tuolloin kompostori pörisi ihan mallikkaasti läpi talven. Toki lämmöt olivat (mittarin kohdalla) vain max 30 ja kuiviketta piti käyttää aika reilusti, ja tyhjentää alaluukullinen n 4 viikon välein.
Lämpötilan “putoaminen” johtuu muutamastakin asiasta. Komposti käy kuumana kun bakteereilla on ruokaa. Sama idea kuin pullataikinassa. Kun bakteereilta vähenee ruoka, vähenee lämmöntuotto.
Kuumin kohta on aina hieman pinnan alapuolella. Kuumavaiheen jälkeen massa alkaa jäähtyä ja siten pohjalla oleva massa on jo itsestään paljon viileämpää kuin pintamassa.
Kylmällä ilmalla alhaalla oleva massa viilenee nopeammin kuin kesähelteillä. Viileneminen tuntuu koko pöntössä.
Kun pöntön sisältö on viileämpi, ei ylimääräinen kosteus enää haihdu pöntön kannen ilmastointiräppänästä vaan pysyy pöntössä ja valuu alaspäin. Pohjamassa on siten normaalia märempää, mikä hidastaa bakteerien toimintaa ja viilentää massaa.
Viileässä säässä ei pöntön sisältö enää välttämättä kykene pitämään lämpimänä yläosan tyhjillään olevaa osaa mikä taas edesauttaa yleistä viilenemistä. Mutta myöskin lämpömittarin lukemaa, lämpömittarin anturi kun on niissä ns välipuolissa. Siksi ei kannata uskoa pelkästään lämpömittaria. Mulla on käynyt useasti talvella niin että mittari näyttää n +10 mutta höyry nousee kun kannen avaa.
Viikonloppuna kompostorin lämpömittari näytti n 15 astetta. Luukun avatessa höyry nousi ja viikko takaperin lisätty massa oli jo selkeästi aloittanut maatumisen. Ilmastointi on edelleen 100%.
Pönttö oli kutakuinkin täynnä ja lämmöt alhaalla joten tyhjensin alaluukullisen ja vein katteeksi parsapenkkiin. Pyöräytin loppumassan alas sekoittaen siihen ämpärillisen kuiviketta, ja lisäsin pinnalle pari ämpäriä keittiöjätettä minkä jälkeen massaa oli jonkun verran ylemmän välipienan yläpuolelle.
Seuraavana päivänä lämpömittari näytti n 20 mutta kannen ilmastointireijästä nousi höyry (ja haju). Laitoin tarkoituksella vasta tässä vaiheessa väliainetta, reilun ämpärillisen, tällä kertaa se oli turvetta. Turve estää tehokkaasti höyryn karkaamisen ja niinpä lämpömittarin lukema oli jo illalla 45.
Yritän tällä kertoa sitä että lämpömittari on apuväline siihen että tarkkailee kompostoinnin etenemistä. Mutta että kannattaa huomioida mitkä kaikki asiat vaikuttavat lämpötilan kehitykseen, ja ettei pelkkään lukemaan kannata tuijottaa.
Kompostorin pinnalle kannattaa talveksi laittaa kaksinkertainen kuplamuovi. Pitää lämmöt tehokkaasti vajaassakin kompostorissa.
Suunnittelin jos tekisi styroksista välikannen, pitää vaan joku kahvasysteemi kehitellä siihen. Tuo kuplamuovikin voisi olla hyvä. Tai jos leikkaan styroksista palan ja laitan sen vähän suuremman kuplamuovipussin sisälle, niin pysyy tiiviimmin, puhtaampana ja siihen saa teipattua kahvankin.
Viimeksi kun lisäsin biojätettä ja turvetta niin lisäksi sekoitin, lisäsin kompostiherätettä ja ureahelmiä ja pinnalle laitoin vielä turvetta. Ei muutosta lämpötilassa. Höh.
Ostin ureahelmiä puutarhaosaston loppuunmyynnistä, taisi olla -70%. Lähinnä kevätsulatusta varten mutta jos toimisivat jo ennaltaehkäisevästi.
Styroksin voi laittaa muovikassiin ja kahvoista voi sitä nostella.
Aika hyvä välikansi tulee “telttapatjasta”. Pari palaa päällekkäin, jää sitten ilmarakoakin.
Oulunseudulta, tarkoitako ettei massa maadu vai että lämpömittarin lukema ei muutu? Näillä kun on iso ero kuten olen yrittänyt moneen kertaan selittää
mää laitan siihen styroxiin pitemmät naulat läpi (jonkun levyn alapuolelle) joista on hyvä nostella sitä 5 cm kantta. Kansi makaa siis massan päällä. Pisspotta tyhjäks sinne alle niin johan alkaa taas lämmitä… Lämpeneminen ja lämpötilan korkeus on suoraan suhteessa massan typpipitoisuuteen.
Kurpitsan kuorissa on varmaan typpeä, koska ämpärillisen kuori ym palasia tyhjentämisen jälkeen lämmpö nousee mukavasti. Pidän sen ämpärillisen ennnen tyhjentämistä leivin uunin päällä. Kosteutta siinä on vähän liikaa, mutta liika vlauu letkusta pois. Väliin laitan risuhaketta, ettei massa tiivisty liikaa.ostin 50 prossan alenuksella kanankakka rakeita, jos tulee tarvis.
Ritterina, molemmat. Massa ei lämpiä ja maatuminen on olematonta tai sitten niin hidasta ettei sitä juuri huomaakaan.
Miksi lämmöt ei nouse jos lisään urearakeita, nehän nostaa typpipitoisuutta kovasti?
Ja tuosta välikannesta (styrox tms.), kannessahan on se poistoaukko, haittaako välikansi sitä toimintaa vai onko oletuksena ettei välikantta saa niin tiiviiksi etteikö liika kosteus pääsisi pois?
urearakeet pitää liuottaa veteen, tai odottaa että ylhäältä annetaan lisää nestettä, johon rakeet liukenee. Liukenemisen jälkeen se on samaa ainetta kuin virtsa (ilman hivenaineita).
Ahaa, no ilmankos. Voisivat kertoa tuon siinä pakkauksessa. En uskalla laittaa pelkkää vettä ettei käy köpelösti joten seuraavan kerran liotan veteen.
Yleensä lämpökompostorin jäte on varsin typpipitoista ja puutetta on hiilipitoisesta aineesta eikä suinkaan typestä.
Massa on yleensä myös aivan liian märkää, kylmillä ilmoilla tuon märkyyden ongelmat kertautuvat kuten aiemmissa viesteissäni olen kirjoittanut.
Miettisin hyvin tarkkaan ennenkuin kaataisin nesteitä kompostoriin. Urea liukenee kyllä kosteaan massaan muutenkin.
Keskittyisin mielummin miettimään onko väliainetta tarpeeksi. Meillä menee kompostoriin kaikki talouden kartonkijäte (munakennot, hiutalepaketit, vessapaperihylsyt jne) ja niiden lisäksi kesällä vähintään puolet jätteen määrästä kuiviketta, talvella jopa 1,5 kertainen määrä kuiviketta. Ja meillä käytetään kuivikkeena useinmiten sahanpurua, turvetta vähemmän.
Ja siellä se pönttö pöhisi n 47 asteisena. Lisäsin lähteissä vähän ylimääräistä kuiviketta pintaan kun höyryn mukana tuli hajuja.
Kompostorissa oli tippunut lämmöt n. 15 C:een ja massa oli liian kosteaa. Vein alkuviikosta n. 6-7 l käytettyä (typpipitoista, ammoniakilta tuoksahtavaa) pupunpurua kompostiin, sekoittelin ohuina kerroksia. Ja purin alinta kerrosta pois ja takaisin kompostorin päälliosaan. Aiemmin tällä viikolla 40 C, tänään lämmöt 55 C.
Biojäteastiana on partaäijäjogurttisanko, sen pohjalle silppuan aina vessapaperihylsyn. Kuivikkeena turvetta, ja sen lisäksi kompostoriin menee myös revittyinä munakennot, lautasliinat (joita käytetään joka päivä), nenäliinat, tyhjät jauhopussit jne. Pitänee lisätä tuota turpeen määrää. Tänään viimeksi sekoitin ja lisäsin ureahelmiä sekoitettuna puoleen desilitraan vettä. Ei vaikuttanut kovin märälle astian sisältö eikä se haise. Taitaa olla ongelmana se ettei meiltä tule tarpeeksi biojätettä.
Ranskanrakuunaa lisään kerran-pari viikossa niin tuoksuu hyvälle. Meillä kun sitä kasvaa niin paljon ettei ehdi käyttämään vaikka pakastankin paljon.
Loppukesästä hommasimme biolanin lämpökompostorin. Hyvin jätettä piisaa ja tuntuu toimivan, mutta nyt on parinviikon sisään ilmestynyt sisäreunoille ja kannen sisäpinnalle vaaleita toukkia. Ensin kun näin ne, niin luulin pieniksi siemeniksi…mistä noita siemeniä on lennellyt kompostoriin:) Siis mitä ovat, mies arveli kärpäsen toukiksi, mutta ovatko niitä ja miten pääsen niistä eroon? Ovatko haitaksi, jos jäävät…säilyvätkö kesään asti hengissä? Niitä on varmasti sadoittain! Mistä ne ovat TULLEET? Kesällähän pytty kuhisee kärpäsiä tällä menolla!
Koita aina peittää sinne laitettavat ruuantähteet, niin eivät kärpäset pääse munimaan. Kyllä ne siellä kuumuudessa kuolevat jos kompostori kunnolla pelaa.
Vanha viisaus: eat shit - 3 million flies can’t be wrong…
Luonnossa on joka paikassa kärpäsiä, ja niitä tulee kompostoriin hajun houkuttelemana joka reiästä josta vain pääsee, myös kantta avattaessa. Happaman turpeen, tai turpeensekaisen hakkeen, sirotteleminen pinnalle estää pahaa hajua.
Kärpäsentoukat ovat tehokkaita elimellisen jätteen tuhoajia, ja siksihän niitä käytetään myös haavojenhoidossa oikeissa sairaaloissakin. Reunoille nousevat toukat ovat merkki siitä että massa on heille joko liian kuumaa/kylmää tai ruoka on loppu. Keväällä (ja viimeistään syksyllä banaanikärpäsaikaan) kyllä oppii kääntämään päänsä sivuun, kun avaa kompostoria, ettei kärpäset pölähdä silmille… 