Ruohosilppu kuumiaa koska siinä on paljon typpeä ja kosteutta. Ekat pari päivää menee hyvin kun kasassa on ilmaa, eli happea hajottajille. Vaan sitten loppuu happi ja maatuminen muuttuu mätänemiseksi ja kasa tosiaan limottuu ja haju on hurja…
Talvella komposti on viileä, joten lierot voivat hyvin ja kasvisjätteistä tule lieron lantaa.
Onko kompostorissasi vain kasvinjätteitä, ei siis ruuanjätteitä?
Tänä aamuna mietin, että pitäisiköhän käydä kompostia herättelemässä kun on niin paljon plussalla. Harmittaa kovasti laittaa kompostoituvaa jätettä sekajätteisiin.
Meillä on eristetty kompostori, joten sen pitäisi toimia myös talvella. Varsinkin kun on näin leutoa ollut.
Keittiöjätteet, jopa kalanperkeet menevät kyllä kompostiin ja talvella niistä tekevät lierot selvää jälkeä. Ehdottomasti kannattaa herätellä. Tämä Biolanin kompostori ei ole eristetty, mutta on pysynyt sulana koko talven, kun olen välillä kouhotellut sisältöä ilmavammaksi ja lisännyt päälle kuolleita lehtiä viereisestä kehikosta, johon syksyn lehdet on kerätty. Jos komposti on ehtinyt ihan ankkaan jäähän, kannattaa haudata sinne kuumalla vedellä täytettyjä pissapojannesteastioita tai tilan antaessa myöten kannellinen muovisanko.
Täytyykin tänä iltana oikein paneutua tähän asiaan. Keittiöön jo laitoinkin astian biojätteille.
Olen aiempina keväinä kompostia herätellyt myös lämpimällä vedella, kaatanut suoraan. Tosin silloin on vaarana, että aines kastuu liikaa ja toiminta häiriintyy taas siitä. Aikas täynnä tavaraa se on. Pitää tutkia vielä josko olis pohjimmaiset sulia.
Missään tapauksessa vettä sinne ei talvella kannata kaataa. Sisältöön on jään muodossa jo varastoitunut vettä ihan riittävästi. Lämpimän kompostin kanteenkin kondensoituu koko ajan vettä, joten liika kosteus on talvella aina ongelmana.
Täytyypi sitten käyttää tuota sinun konstia ja laitella vedet pulloissa. Kiitos tiedosta!
idätettyja herneitä kompostiin lisäämällä herää henki säiliössä. herneitä ja vettä kippoon ja lämpimään muutamaksi päiväksi, itää ja haiskahtaa nopeasti, sitten vesi vek ja idut kompostiin.
hengen heräämisen muistaa monet armeija-ajoiltaan sekä koululuokassa hernesopparuuan iltapäivänä, herneet rokkaa
Hernet likoamassa!
Mulla on Biolanin 900 l puutarhakompostori, jossa on se ritilä pohjalla. Sinne laitettu tavara ei siis ole aivan maata vasten kiinni. Lähellä toki. Aloin viime kesänä täyttämään sitä, lähinnä pihatuotoksilla, mutta myös kaikki keittiöstä tullut "vihreä" pääsi sinne. Ripottelin kompostiherätettä, laittelin kuivikkeita, hemmottelin hevonvoimakompostilla pariin otteeseen, sekoittelin tarmolla ja kastelin silloin tällöin. Se tuli aika täyteen syksyyn mennessä, mutta ei missään vaiheessa lämmennyt. Ei haissutkaan, ja tavara siellä kyllä muutti väriään, ehkä muotoaankin.
Mutta mistä ihmeestä niitä matoja sinne saa? Heittelin sinne pitkin kesä kaikki madot joita maata kaivellessani kiinni sain (=aika paljon) mutta sitten luin pentistä että ne on "vääriä" matoja ja ei jää siihen kompostiin hommiin vaan palaavat takaisin maahan. Tarvittaisiin sellaisia kompostilieroja. Mutta mistä ne sinne löytää? Varsinkin kun mulla on se pohjaritilä joka pitää sen kompostin pikkuisen irti maanpinnasta. Koskaan en sekoitellessani nähnyt yhtä ainokaista matoa siellä - ja täällä ihmiset kirjottelee kuinka lierot vaan kuhisee heidän komposteissaan :(
Siis mistä kompostilierot sinne saadaan? Joo-o, olen tyhmä tässä asiassa, mutta siksipä kysynkin viisaammilta :)
Katsokaa nyt Anttipan kuvaa maaliskuisesta kompostistaan, hirveää vääryyttä että kaikki lierot on muuttaneet sinne... "kateudesta vihreänä tuijottaa"
Nuu, nou wöris. Mullakin on tuommoinen 900l kompostori, eikä tosiaan ole kuumaa siellä. Ei lieron lieroa. Irti maastakin se on noin 10-20 senttiä. Mutta niin vaan tulee maatunutta kompostia sieltä ja tuoksu on ihan ok. Hitaampaa se on, mutta hoppukos tässä. Lopputulos ratkaisee. Ainakin mulle.
Kuiviketta se ei paljon tarvitse. Se ilmastoituu sen verran hyvin (kun on irti maasta), että enempi minä olen joutunut kastelemaan kuin kuivaamaan.
Mulla taas kun kompostori käy kunnolla, niin höyry nousee kun kannen aukaisee ja pöyhii. Lämpötila on silloin tosi korkea. Luulen, että silloin ne jätteet juuri hajoaa. Kun jäteet on hajonneet niin lämpötilakin tasaantuu ja taas nousee kun lisään sinne jätettä.
Nuu, ne lierot vain ilmestyvät kun olet muutaman vuoden kompostoinut samassa paikassa. Ilmestyvät jos kompostin pohja on avoin kuten sinulla on. (Ritilä on avoin verrattuna kiintomuoviseen pohjaan)
Samoin jos pidät aumakompostit samassa paikassa monta vuotta niin siihen ehtii tulla aika hyvä lierokanta. Ja sinäkin opit siirtämään lieroisen kompostimassan uuteen aumaan kun edellistä käytät.
Mulla ei ole lieroja lämpökompostorissa. Sen sijaan avokehikot kuhisevat niitä, ja lierot tuntuvat viihtyvän erityisesti luonnonheinästä ja purukuivikkeisesta hevonpeestä kootuissa aumoissa. Turvekuivikkeisessa lantakasassa lieroja on melko vähän.
OK, täytyy siis vaan odotella milloin suvaitsevat saapua Kiitokset teille, en siis lähde puutarhaliikkeisiin kyselemään kompostilieroja …
Huoh, tulis nyt jo se kevät että pääsis taas kärräämään! Aivan mielettömän hirveä hinku päästä levittelemään viime kesänä tehdyt hevonkakki-heinä-aumat sinne pellolle… Ja sitten vaan alusta uudelleen uusien aumojen rakentelun kimppuun …Tulis nyt jo se kevät!!!
Kuumassa kompostissa lieroista tulisikin tippaleipiä…
No oonhan aatelutkin että kovasti ovat kovanahkaista porukkaa
Mm. täällä pentissä on artikkeli kompostoitumisen vaiheista. Sen mukaan kuumimmassa vaiheessa kompostin lämpötila voi nousta yli 85 asteen.
Ohessa ‘copy and pastella’ artikkelista poimitut vaiheet.
Vaiheet
Kompostoituminen etenee kolmessa vaiheessa:
- Lämpenemisvaiheessa bakteerit ja sädesienet hyödyntävät mm. kompostin sokereita ja valkuaisaineita, ja komposti muuttuu happamaksi (pH laskee). Tämä vaihe kestää hyvin toimivassa kompostissa vain muutamia päiviä. Myöhemmin pH nousee lähelle neutraalia (pH 7).
- Kuumavaiheen alkaessa lämpötila on 40-50 °C. Kuumemmissa oloissa viihtyvät bakteerit ja sädesienet valtaavat kompostin ja nauttivat kompostin helposti hajoavia ravintoaineita. Tällöin lämpötila voi nousta jopa 85 °C. Tämä vaihe kestää muutamia viikkoja.
- Jäähtymisvaiheessa helposti hajotettava ravinto loppuu ja lämpötila alkaa laskea. Vaikeammin hajotettavia aineita ryhtyvät lahottamaan mm. sienet ja sädesienet. Tässä vaiheessa kompostissa voi jo nähdä elämää: mm. lieroja ja tuhatjalkaisia. Jäähtymisvaihe kestää useita kuukausia. Vasta nyt alkaa humuksen muodostuminen.
Tyhjennyksen jälkiseurauksena kompostorin lämmöt pomppasivat yli 70:een. Pienensin ilma-aukkoa pari piirua hillitäkseni menoa, vaikka en olekaan varma onko se pahasta. Jäin miettimään lämpötiloja. Onko joku lämpötila oikeasti “liian” korkea?
Liian korkeassa (50-60 astetta) lämpötilassa voivat toimia vain muutamat bakteerit. Osa hajottajabakteereista siis kuolee ja kompostin lahotustoiminta hidastuu. Toinen ongelma on se, että komposti kuivuu hyvin nopeasti. Korkealle kohoava lämpö on hyödyllinen silloin, kun kompostoidaan lantaa ja käymäläjätettä, koska suolistobakteerit silloin varmasti kuolevat.
En itse kyllä ole ollut huolissani liian korkeasta lämpötilasta, koska sen alentaminen ei mielestäni ole helppoa. Sanotaan, että seosaineen lisääminen auttaisi.
Kiitos anttipa. Taidan antaa pöhistä vaan, ei se ole paljon yli 70 vielä mennyt.