Minulla noin pari viikkoinen uusi Globe kompostori lähti hyvin käyntiin ja kovasti tuntuu lämpimälle. Nyt sitten ihmettelenkin miten se olisi paras tyhjentää? Sen koko kannenhan saa pois, mutta kun ei ole mitään alaluukkua niin mitenkähän sieltä oikein kaivetaan sitä "valmista" kamaa?
Onko kellään mitään neuvoja?
Eleonora, samaa minäkin pohdin kuukauden vanhan Maapalloni kanssa. Joten kertokaahan pallokompostorin omaavat miten parhaiten tyhjäätte sisällön? Minullakin kyllä sisältö tuntuu käyvän hyvin, heitin pohjalle sylillisen olkea, sitten hepan turvelantaa puolilleen ja sitten olen sekoittanut keittiöjämät sekaan. Tänään kävin ostamassa pussillisen kompostorikuiviketta ja ovelaan tapaan kauhistelin pussin taivaallista hintaa Miekkoselle. Että kyllä oksasilppuri on pakko saada, kun tuota risuhaketta saisi omasta takaa niin paljon kuin jaksaisi silputa!
Sitä myös mietin tämän Globen kanssa, että kun on täysin umpinainen. Mistä ylijäämänesteet valuu pois, vai pitääkö vaan yrittää kikkailla tuotoksen kanssa, ettei ole liian märkää??
Jostain luinkin, että Globen huonoja puolia on juuri tuo "nesteiden ei hallittu poistuminen". Sen takia olen päättänyt laittaa reilusti kuiviketta (jonka hintaa minäkin kauhistelin, no sitten kun on taas kuivia lehtiä niin helpottaa).
Minä opin esimerkistä: kävin tossa ääneen miettimässä ukolleni (urheiluohjelmaa siinä yritti katsella samalla) kuinka nopsaan sellainen oksasilppuri säästäisi itsensä takaisin - eikä varmaan kalliskaan ostona ole, mietiskelin…Ja kuinka en viitsis pussitetusta risusta maksaa, mutta pakko sitä on saada jostain… Nyt mulla on tehtävänä ottaa selville mitä sellaiset maksaa, ja arvaatte kai loput… JeeJeeJee 
nuu, miten te kaikki pystytte tuohon? Olen kyllä ostossalailumestari, mutta tuo on jo taidetta.
Oppia ikä kaikki, viherpeippo
Maapallon pohjassa on reikiä, joista nestettä valuu kesäaikaan hiukan. Meillä tyhjennetään syksyllä kokonaan ja laitetaan pohjalle reilusti haketta ja huussinalus ämpärin tavara. Koskaan ei ole tullut talven aikana aivan täyteen, vaikka jäätyisi. Mutta meillä tulee tosi vähän kompostitavaraa!
Yläkautta muutamia talikollisia ja sitten nostetaan koko yläosa pois. Siitä on helppo lapioida/talikoida haluamaansa paikkaan. Meillä kottariin, josta tyhjennetään vanhaan harmaaseen roskikseen istuskelemaan. Keväällä heittelen orapihlaja-aidan alle ja ties minne.
Piivi; otatko siis ensin uusinta tavaraa johonkin päältä tyhjennyksen ajaksi ja palautat sitten takaisin maapalloon? Vai etkö vaan lisää uutta jätettä muutamaan viikkoon ennen tyhjennystä?
Tuota mietin, kun en viitsi laittaa sitä uutta talousjätettä tuohon avonaiseen puutarhajätekompostoriin, jossa ajattelin tehdä sen jälkikompostoinnin. (saakohan tästä nyt enää mitään tolkkua...
)
Pitkästä aikaa täällä komposti-osiossa haahuilen..
Minulla oli Globen ''nestekertymien'' kanssa kovasti ongelmia ensinalkuun, vaikka sieltä sitä jonkinverran pohjasta poistuukin. Nyt viimeiset pari vuotta on pysynyt sisältö sopivana, koska kuiviketta laitan aika reilusti + lisäksi rajoitan mm. kosteiden kahvinporojen lisäämistä sinne. Kuivikepurun (meilläpäin sahalta ihan vaan kiitoskaupalla..), lisäksi olen silpunnut kuivikkeeksi munakennoja, joita ystävät tuovat meille tuliaisiksi. 
Tyhjennän juuri Eleonoran epäilemällä tavalla eli otan ''tuoreita'' ensin päältä pois sivuun ja
loput puutarhajätteen kanssa kerroksittain muhimaan vielä vähän. Tyhjennän noin kerran
vuodessa.. Ehkä voisi kaksikin kertaa, kun aika lämpöisenä se pysyy ja hyvin etenee kompos-
toituminen siinä. Mutta sellaista yrityksen ja erehdyksen taktiikkaa olen kompostoinnissa
käyttänyt. Pentin tukea tietysti unohtamatta.
Ílmeisesti tuon puupohjaisen kuivikkeen johdosta (??) kompostituotos näyttää olevan mieluinen jonkinsortin toukille, joiden aikuista olomuotoa en ole vielä keksinyt. Varsinaisesti haitaksi tai edes kovin inhoja eivät ole.. kai. Sellaisia vähän hopeanhohtoisia ja pörreitä tyyppejä.
Suviruusulle vinkki että ihan sama pollen kuiviketurve kelpaa kompostoriinkin. Jopa niin että jos pollen alta putsattu tavara säilytetään katoksessa, on se keleistä riippuen muutaman viikon - kuukauden kuluttua taas riittävän kuivaa kompostoriin kuivikkeeksi, oivalla typpilisällä varustettuna.
Jollei ole isoa tonttia niin silppuri voi olla turhan iso hankinta. Silloin voi silputa kuusenhavuja tai pajuja tai vadelmanvarsia tai vastaavia vesurilla tai vaikka kirveellä hakkuupölkyn päällä pieniksi ja sekoittaa turpeeseen. Kuivalla syyskelillä haravoidut lehdetkin sinne sopivat sekaan.
Männynkäpyjäkin siihen suosittelen, toisten mielestä se tosin on lähes pyhäinhäväistys. No, ilmastavat kasaa ja siinä hommassa toimivat ihan ok. Maatuvat pitkään, mutta maatuvat kumminkin joskus.
Minusta kun on lähes pyhäinhäväistys että 40 litraa turve-puupuru -seosta maksaa lähes 8,- kun verrokkina 200 litraa kuiviketurvetta maatalouskaupassa maksaa n 10,-…
Eleonoora, jos sinne on lisätty paljon juuri ennen tyhjennystä, niin sitten se pinta palautetaan pohjalle. Eikä kannata pariin viikkoon ennen tyhjennystä sekoitella, muutakuin peittää uusi aines, silloin saa hyvin uusimman sivuun tyhjennettäessä. Jos taas se käy kovin kuumana, saattaa uusimmatkin olla jo ihan tunnistamattomia, jolloin ei tarvitse sen kummemmin erotella. Esim. munankuoria en edes laita, vaan ne menee kanoille suurempaan tarpeeseen. Meillä on pelkkää haketta joukossa, joskus harvoin kesällä ruohosilppua tai muuta kasvijätettä.
Kiitos vastauksista! Mielenkiintoista hommaa on tämä kompostointi!
Ajattelin nyt ensin kokeilla, etten sekoita kompostia ollenkaan. Vaan kasaan täytekakun malliin ja peitän aina reilulla kuivikekerroksella.
Ritterina! Kiitos vinkeistä. Tajusin vasta kirjoituksesi luettuani, että kompostini on tosiaan varmasti nyt talvella ihan liian märkä ja että laitan kuiviketta liian vähän. Ja tosiaan, kun kävin äsken kääntämässä ja kurkkaamassa alaosaan, oli seos märkää... Lisää siis seosainetta ja rutkasti! Kompostin ilma-aukosta tosiaan valuu vettä ihan isoiksi jääpuikoiksi asti, mutta suappa nähdä väheneekö nekin nyt massan kuivuttua.
Kiitos Ritterina! Joo Pollenpotkua löytyy tosiaan omasta takaa, joten kuivikkeeksi sitä sitten… Katoksen alla meillä ei lantala kyllä ole, joten vähän märkäähän se on. Mutta turve imee uskomattoman paljon.
Oksasilppurille meillä kyllä käyttöä löytyy. Tontti on puoli hehtaaria ja ainakin puolet (vielä) umpimetsää, joka odottaa kiiruusti Miekkosta harvennuspuuhiin. Kompostointi on jännää puuhaa. Nyt ei enää yhtään sureta lasten ruokajätökset. Voi hyvällä omalla tunnolla uarkoida niistä sitä Mustaa Kultaa!
Oksasilppuri on erinomainen hankinta, oikein rakas ystäväni joka suorastaan terapoi mieltä:-)Käytännön Hyötyjä joita voi käyttää ostamisargumentteina: oksat ei pyöri tilaa viemässä ja rumennuksena tontilla koska silppuaminen on nopeaa ja vaivatonta. Säästyt kaatopaikkakäynneiltä/peräkärryn lastaamiselta. Hake menee tosi pieneen tilaan ja sitä on siis helppo säilyttää vaikka jätesäkissä siiheksi kunnes on käyttöä. Saat helposti miespuoleisia apulaisia kun on “laite” jota saa “käyttää”, hake on siistin näköistä vaikka katteena puskien alla. Puista kertyville koville kuusenkävyille voi muuten antaa vähän maatumisvauhtia kun ajaa ne silppurin läpi. Ja tietysti - hake on oiva kompostin kuivike.
Meillä ei maalla ole oksasilppuria, vuosittain kaadetaan tontilta omaa puuta joku 10 - 15 isoa ja liuta pienempiä ja, tottakai, kaikki oksaisia. Sitä ns. roskaa ei kovin paljoa pääse kuitenkaan kertymään, kaikki vähänkin poltettavaksi kelpaava palaa joko takassa tai saunan kiukaan alla. Aika kasa oksia on kesäkäytössä tukikeppeinä ja se “pikkusilppu” palaa talvisessa nuotiossa, jonka tuhkat sitten joko jäävät tarkoin valitulle polttopaikalleen (jonne myöhemmin tulee sitten jotakin istutuksia, etupäässä pensaita tai puita) tai levitetään jo olemassa oleville istutuksille.
Noniin, nyt kun lisäsin REILUSTI seosainetta ja avasin ilma-aukon 100%:iin, pöhähti komposti heti 50 asteeseen ja nousussa vaan on
Kompostin pöyhimisestä ja kuivikeaineista tuli mieleeni viimekesäinen ruohosilppukasa. Se jökötti tontinnurkassa ruohonleikkuun jäljiltä pari päivää. Kasassa ei siis ollut mitään muuta, pelkkää ruohoa. Siitä huolimatta kasa oli lähtenyt palamaan keskeltä niin, että se oli suorastaan kuumaa kun sitä levittelin kukkapenkkien katteeksi.
Olisipa helppoa jos lämpökompostorikin vastaavalla tavalla hehkuisi ilman sen kummempia väliaineita. Vaan ei. Kylmänä pysyy jollei seossuhteet ole oikein. Osaako joku viisas selittää näiden ilmiöiden erojen syitä?
Ruohosilppukasassa on itsestään jo väliaineet, siis ruohon kuitu. Ja ruoho sisältää paljon typpeä, joka nopeuttaa prosessia. Kasa saa myös sopivasti ilmaa ympäriltään. Näin minä olen ajatellut asian.
Ruohosilppukasa kyllä mätäneekin, äkkiä tulee alapuolelta limaskaksi.