Kuutamo puhuu asiaa. Korjaan vain sen verran, että kyllä se vesi saa olla niin kuumaa kuin vain pullo kestää. Laiskana miehenä käytän sulattamiseen kannellista muoviämpäriä. Ei tarvitse kuin yhden ämpärillisen hautaa mössöön ja vaihtaa siihen veden vuorokauden kuluttua. Kuivikkeena muuten käytän kehikkoon kerättyjä lehtijätteitä, jolla on tietysti suurempi taipumus painua kasaan.
Täällä myös yksi onnellinen, joka juuri sai kompostin pihaan.Luin jostain, että täysi kompostori toimii paremmin kuin sellainen joka on melkein tyhjä (mikä nyt on myös maalaisjärjelläkin ymmärrettävissä). Tarkoitus on kompostoida pömpelissä myös keittiöjätettä, jota nyt ei niin hirmuisia määriä synny. Eli kannattaisiko nyt alkuun täyttää kompostia puutarhajätteellä, jotta saisi sen kunnolla käynnistymään? Ja nakata sitten keittiöjätettä sinne sitä mukaa kuin sitä tulee?
Puutarhajätteitä vain sinne, kaikki viime syksyn lehdet jos niitä on. Välillä kun käy aina pöyhäisemässä, niin eiköhän se siitä.
Jalomin kompostori lienee lämpökompostori? Sinne en ainakaan kerralla laittaisi kaikkia viime syksyn lehtiä vaan kerroksittain karkeampaa ja hienompaa tavaraa. Jos sinne lehtiä läjän lätkäisee niin ei ne ihan heti siellä ala kompostoitumaan. Laittaisin alimmaiseksi jotain karkeampaa (esim. silputtuja risuja) jotta pohjalle tulisi ilmavampi kerros. Sitten kerroksittain keittiöjätettä ja kuiviketta, keittiöjätettä ja kuiviketta. Komposti pitäisi rakentaa kuin täytekakku, kerroksittain!
Muistutanpa että lämpökompostori, tavallinen eristämätön kompostori ja aumakomposti kootaan kaikki vähän eri tavoin, ne käyttäytyvät ja toimivat vähän eri tavoin.
Mikään kompostori ei toimi kunnolla jos se on lähes täynnä lähes valmista kompostia, samoin se ei toimi kunnolla jos pohjalla on vain ämpäri-pari tavaraa.
Lämpökompostorissa ns vaihtuvuus on tärkeää, eli kompostiin pitää lisätä jatkuvasti (viikottain) jätettä ja noin kerran kuussa poistaa maatuneempaa pois. Vain silloin lämpökompostori toimii niinkuin tarkoitus on eli käy kuumana ja hoitaa alkuvaiheen maaduttamisen joutuisasti. Viileämpi maatumisvaihe tapahtuu jossain muualla kuin lämpökompostorissa, eli jatkokompostointi pitää hoitaa erikseen.
Eristämättömässä kompostorissa vanhan massan poisto ei ole niin tärkeää koska massa on joka tapauksessa paljon viileämpää ja pöntössä tapahtuu kuuman alkuvaihemaatumisen lisäksi myös keskivaiheen maatuminen. Eli se vaihe kun massa jo itsestään alkaa jäähtyä ja siinä viihtyy paljaalla silmällä erottuvat ötökät kuten lierot.
Meillä Biolan 220-pikakompostori. Olen edelleen ymmälläni, missä asennossa milloinkin ilmaluukun säädöt kannattaa pitää. Esim. nyt se on melkein täysi (tyhjennän ensi kertaa alaluukusta varmaan tässä lähiaikoina), missä lukemissa luukku kannattaa pitää? Lämpötila n. 25.
Meillä myös Biolan 220. Tein viime syksyllä sen virheen, että laitoin sinne lehtiä. Nyt olen sitten koko talven ja kevään hajottanut lahoamattomia lehtimöykkyjä ja laittanut hajoitettuna ja pöyhittynä uudelleen kiertoon. Minulla on ilmaluukku ollut edelleenkin melkein kiinni. Lämpötila on nyt tämän vuoden puolella pysytellyt 50-70 asteessa. Syksyllä ei meinannut käynnistyä ollenkaan ja lämpötila oli vain tuo 20 - 30 astetta. Minulla on edelleenkin se ongelma, että kompostorin ihan alaosassa on mukana myös mielestäni liian “maatumatonta” tavaraa eli ruuanjätteitä näkyy toisiaan ihan selvästi. Sellaiset olen laittanut sitten uudelleen kiertoon. Lisäksi osa alaosan tavarasta on kuivaa palaneen näköistä (muistuttaa siltä kuin olis harmaata tuhkaa niissä). Eli minä en vielä ainakaan ole ihan sinut ko. laitteen kanssa vaikka olen asiasta ihan tohkeissani ja innoissani.
Ilmastusluukku 100% auki vaan aina kun ulkolämpötila on plussalla. Pakkasella pienennä 60-80%:iin, kovilla pakkasilla jopa 40%:iin.
Lämpökompostorissa ei kannata kompostoida suuria määriä puutarhajätettä, missään muodossa. Ämpärillinen kerrallaan on aika maksimi, pätee niin haravoituihin lehtiin, havuhakkeeseen, ruohosilppuun kuin juolavehnänjuuriinkin.
Lämpökompostori tuntuu toimivan parhaiten keittiöjätteellä. Laita keittiöjätettä ja kuivikeainetta kerroksittain. Kuiviketta n 1/2 keittiöjätteen määrästä. Peitä uudella kuivikkekerroksella aina viemäsi jäte.
Anna koko kompostorin täyttyä ja aloita tyhjentäminen vasta sitten. Pyri pitämään kompostorissa aina vähintään puolet tilavuudesta massaa. Sovita siten tyhjennysvälit niin ettei kompostori tyhjene koskaan kokonaan.
Älä pöyhi lämpökompostoria. Vain tyhjennyksen jälkeen siirrä esim talikolla pintamassa syrjään (kompostorin sisällä), töki alempi massa pohjalle ja päästä pintamassa putoamaan alas vasta sitten, eli pinta jää edelleen pinnalle. Toista sama toisella puoliskolla. Siten jätteen kierto pysyy vakiona, eli kaikki lisätty keittiöjäte maatuu vähintään 6-8 viikkoa. Jos pöyhit pintamassan pohjalle, on se seuraavan tyhjennyksen koittaessa vielä keskenmaatunutta.
Jatka jätteen ja kuivikeaineen lisäämistä ja tyhjennä ja möyhi kun kompostori on taas täyttynyt.
Lämpöitlasta ei kannata olla liian huolissaan. Jos pönttö on vajaa, pysyy lämpötilalukema alhaisena koska ilmakerros pöntössä on viileä, näin vaikka massa kuinka olisi kuuma ja höyryäisi niinkuin pitää. Jos taas pönttö on lähes täynnä kiivaimman palamisvaiheen ohittanutta massaa, on lämpötilalukema taas alhainen vaikka pinnassa olisikin kuuma ja palaminen parhaimmillaan. Tärkeintä on että pöntön sisu tuntuu maatuvan eikä haise.
Lämpökompostori on kyseessä,kaksiosainen joten tyhjennettäessä täytyy vielä palamaton komposti siirtää alaosaan ja palanut siirtää jälkikompostoitumaan taikka perennojen juurelle.
Laitoin sinne nyt pohjalle risua ja kuiviketta, sitten lisäsin kerroksittain lehtiä,oksasilppua, ruoanjätteitä, ruohosilppua ja muuta puutarhajätettä. Kompostiherätettä perään.
Keittiöjätettä kun ei aina niin paljon tule, joten ajattelin jatkaa näin. Nyt vaan varpaat ristiin ja toivomaan, että homma toimii=)
Täälläkin olisi toive kompostorista, mutta millainen? Mitä suosittelette. Lehtipuita on vähän eikä nurmikkoa ole vielä(ehkä ensikuussa jo vihertää enemmän). Keittiöjätettä syntyy jonkinverran kun poitsu+äippä on innokas hedelmien, vihannesten ja juuresten kuluttaja. Täälläpäin on kamalasti hiiriä ja myyriä, joten avonainen lehtikompostori ei taida soveltua. Maisemallisesti kiven muotoinen kompostori olisi kiva, mutta mitkä mahtavat olla kompostoitumis- ja tyhjennysominaisuudet?
Itselläni on Biolan220 lämpökompostori ja olen aivan ihastunut siihen. Meillä siis toimii hyvin. Laitan sinne vain kotitalousjätettä.
Biolanilla on myös puutarhakompostori olikohan se Biolan900 nimeltään. Sen kompostorin pohjaan saa ostettua jyrsijäverkon, mutta sen voi myös itse tehdä minkkiverkosta.
Käy Biolanin sivuilla katselemassa mitä löytyy…
Isojen "allasmallisten" tyhjennys on minun mielestäni vähän hankalaa (esim. se 900-litranen). Jos mulla olisi määrättömästi rahaa ja kompostoisin (kaupunki)kotipihalla, niin sijoittaisin johonkin altatyhjennettävään, jatkuvakäyttöiseen kompostoriin.
Puutarhajätekomposti - lehtikomposti voi olla ihan vaan avomaalla auman muodossa tai jollain kehikolla hallittuna.
Keittiöjätekompostin voi hoitaa -varsinkin pienituottoisessa perheessä- myös matokompostina ja sen avulla lapsetkin voivat läheltä seurata, miten multaa syntyy.
hankin tänään puutarhajätekompostiksi pressukankaasta tehdyn kehikon. mökillä se riittää muovisaavista tehdyn kompostorin jälkikypsytyspaikaksi, ikuinen tuuli pysäyttää lautakehikkokompostorin tyystin.
minkkiverkolla (ostetaan erikseen ja maksaa saman kuin halpiskompostori) pohjasta ja sisäpuoleltakin suojattu eristämätönkompostori riittää kesäkäyttöön puutarhassa, hiirulaisille kelpaa ruoka kuin ruoka ne tunkevat uskomattoman pienistä koloista.
Lämpökompostorin omistajat, haloo?
Mitäs ruokajätteitä yleensä laitatte sinne, kun saatte lämpötilat korkealle?
Meillä max 45 astetta ollut ja nyt pönttö ääriään täynnä, mutta alaosa oli ihan raakaa ja haisi ihan märäntyneelle pas…lle.
Onkohan ongelma meidän köyhässä biojätteessä… Sillä pääasiassa meillä tulee vaan vain kahvinporoa, hedelmien kuoria ja perunan/porkkanankuoria sinne.
Sitten tietysti sitä kuiviketta.
Kaikki biologisesti hajoava tavara menee kompostoriin samoin revityt munakennot, talouspaperin retkut ymv maatuva keittiöjäte.Ei se jätteen köyhyys tai rikkaus asiaan vaikuta, minun mielestäni (korjatkaa jos olen väärässä)
Onhan se näin talven jäljiltä aina sellainen tiukka, haiseva p..skan hajuinen läjä mutta ei hätää
Käänsin talikolla koko höskän reilu viikko sitten, sekaan pilkoin lintujen lyhteiden jämät ja roskia pihalta, ilmavuutta sinne on pakko saada ei muuten lähde käyntiin.
Tänään kävin vilkaisemassa miltä näyttää ja hienot kosteat höyryt lehahti silmille ja tuoksu oli jo ihan muhevan maatuva ei jälkeäkään enää haisevasta jäteläjästä. Käänsin uudestaan kun aina nurkkiin jää jotain mössöä, märkä jäte kun on aika rakasta käännettävää.
Se saa nyt palaa kuukauden verran , lisäilen sinne vain pihalta puutarha jätettä, keittiö jätteen laitan tynnyriin väliaikaiseen jemmaan.
Kompostorin tyhjään jälkikypsymään sellaiseen muoviseen eristämättömään kesä kompostiin ja siitä sitten syksyllä penkkeihin. Hyvin on kierto toiminut jo kohta parikymmentä vuotta.
Nämä uudet biolanit sun muut tuntuvat luksukselta, siis täytä päältä ja lapioi alhaalta luukusta valmista multaa, hyvä niin , meillä kun täytyy tuota lapiota enemmän heilutella.
Alisha, nostele vaikka kottareihin se päällimmäinen mössö jos et muuten sinne pääse käsiksi ja käännät ja laitat kuiviketta, sinne pitää saada ilmaa ja keveyttä niin lähtee kyllä käyntiin.
Kiitos Kiurunkannus vastauksestasi ja tottahan se on, että kevät yleensä saa vauhtia kompostiin.
Ongelma vaan onkin nyt uusi sillä ensimmäistä talvea oli käytössä tuo "luxusbiolan" eli ennen olen kompostoinut vanhasta pakastimesta rakennetussa ja hyvin on onnistunut.
Nyt vaan tuo hienous ei tykkää meidän jätteitä käsitellä.
Lueskelin vanhoja puutarhalehtiä yöllä ja siellä oli, että typpeä voisi olla liian vähän meillä.
Ja ilmiselvästi oli alalaita liian kosteaa ja tiistynyttä, mutta ehkä se siitä nyt helpottaa kun siirsin alaosasta ylös ja sekoittelin.
Viksuna ja itsepäisenä en ole koskaan laittanut herätettä ;) ja sitä sentään on kokoajan ollut pussissa valmiina... Eli itseäni voin syyttää.
Pissa on uusiutuva luonnonvara herätteenä - ja ilmainen.
Pissaa olenkin lotrannut sinne ja onneksi on tuollainen pottaikäinen kaveri taloudessa ettei itse tarvii pyllistellä sinne 
Ja miehiltä se lisääminen käy helpommin. Minä en uskalla siihen päälle ryhtyä kiipeilemään, ja kenties tämä toiminta voisi herättää kiinnostusta laajemmaltikin, ehkä.