Nyt olisivat hyvät neuvot tarpeen. Seuraava aurinkoinen päivä kun tulee, rakennan meille kompostin. Tuore kommuunimme (8-henkinen) tuottaa järjettömät määrät biojätettä keittiössä ja nämä haluaisin luonnon kierokulkuun ennemmin kuin sekajäteastiaan. Budjetti on pieni, mutta kaikennäköisiä rakennusmateriaaleja meillä kyllä löytyy jo omasta takaa.
Kertokaahan toimisiko seuraava idea. Varastostamme löytyi kuvanmukainen roska-astia. Ajattelin sahata pohjaan reijän ja laittaa metalliverkon sinne. Riittääkö se, vai pitäisikö lämpöeristää jotenkin? Optimaaliahan olisi jos komposti toimisi myös talvella? Lisäideana oli että tekisin metalliverkosta pikkaisen suuremman kehikon tälle roska.astialle, ja täyttäisin sen joko styroksilevyillä tai puunlehdillä. Itse roska-astia on mielestäni todella ruma, ja tahtoisin peittää sen jotenkin ettei pistäisi niin pahasti silmään ( varsinkin tähän vuodenaikaan tuo mintunvihreä on aika räikeä). Astia on aika korkea, ja erillistä tyhjennysluukkua ei ole, joten tyhjentäminen on kyllä aika operaatio.
meillä on erillinen lehtikomposti, joten tämä tulee todellakin vain talousjätteelle.
Toisena vaihtoehtona oli ajatus tehdä vain metalliverkosta kehikko johon kasata jätteet, mutta toimiiko sellainen talousjätteille. pelkään että se houkuttelee myyriä ja rottia, joita en pihallemme enempää kaipaisi.
Antakaa pliis vinkkejä. Toimiiko tämä idea? hengittääkö tarpeeksi? tuleeko aivan tautiset hajuhaitat? onko liian iso/pieni? kiitos kaikille jo etukäteen.
Ei tuosta saa selvää, miten laaja tuo laatikko on yläreunoistaan. Tekisin nimittäin niin, että poistaisin tuon kannen, leikkaisin pohjan auki siten, että jää kuitenkin vähän reunustaa vahvikkeeksi. Siihen sitten kansi jollakin opilla. Pistäisin sitten laatikon kumolleen Biolanin kompostiritilän päälle ja alkaisin täyttää sitä siten pohjasta käsin. kun laatikko olisi sitten täynnä, kopan voisi nostaa toiseen paikkaan ja jättää sisällön kypsymään vaikka seuraavan talven yli peitettynä vaikka jollakin kankaalla, ettei kuivu eivätkä sateet sitä liikaa liottaisi. Tämä toimisi sitten niin kuin Biolanin kompostorikoppa. Nykyisin talvet ovat niin lauhoja, että komposti pysyy sulana ilman eristyksiäkin varsinkin jos huolehtii, että se on ympäröity lumella. Eikä haittaa, vaikka sisältö kovimmilla pakkasilla jäätyy. Eivät ruoantähteet mätäne, kun nekin ovat siellä jäässä. Sulattelee sitten pakkasten mentyä ohi. Väriä voisi vaihtaa spraymaalia käyttäen.
Alisha, märkä ja haiseva tarkoittaa sitä että typpeä on mutta hiiltä puuttuu. Eli sinun pitää jatkossa laittaa enemmän kuiviketta ja väliainetta.
Kuivike on esim turvetta joka imee ylimääräisen kosteuden itseensä. Väliainetta on karkeampi tavara joka pitää massan ilmavana, esim olkea, haketta, kutterinpurua (ei hienoa sahanpurua), hätätilassa jopa männynkäpyjä jollet muuta saa käsiisi.
Kuiviketta ja väliainetta pitäisi lisätä vähintään puolet keittiöjätteen määrästä. Helpoimmin homma toimii kun peität aina viemäsi jätteet uudella kuivikekerroksella.
Sinun laittamasi jäte, kahvinporot ja hedelmänkuoret, ovat typekästä ja hyvin palavaa tavaraa. Vika ei siis ole siinä vaan nimenomaan kuivikkeen määrässä.
Ouna, selvitä ensin mitä määräyksiä on koskien talousjätteen kompostointia eli saako tuollaisessa kompostoida keittiöjätettä. Ulkomuistista sanoisin että kompostorin pitää olla sellainen rakenteeltaan ettei sinne pääse esim. rottia. Saattaa houkutella melkoisen jyrsijäpopulaation paikalle jos sinne sisälle pääsevät syömään…
Minulla vähän sama ongelma kuin Alishalla. Ei millään viitsisi ostaa kallista kuiviketta. Edellisessä keskustelussa joku suositteli Vapon turvettaa kuivikkeeksi, mutta varmaankin sen sekaa tarttis kehittää jotain halpaa muuta kamaa. Mitä olette laittanut?
Ouna, tuo astia on mitä mainioin aihio kompostoriksi.
Mietin oikein tosissani sitä, koska samanlaisia astioita taitaa pyöriä hyljättyinä siellä täällä muillakin ihmisillä. Mielestäni kestävin keino olisi se, että ensin astia maalataan joksikin "himmeämmäksi" esim. tummahkon harmaaksi tai ruskeaksi.
Astian takaosan pohjaan voisi sahata luukun, joka pitää saman tien hyvin suojata melko tiheällä metalliverkolla. Lisäksi tarvitaan tarkasti astian korkuinen putki, johon tehdään reikiä (ainakin sentin läpimittaisia) sinne tänne koko matkalle ja astian kanteen sahataan takaosaan myös reikä, joka suojataan samanlaisella tiheällä metalliverkolla kuin pohjassakin. Ilmeisesti verkko pitää kiinnittää muoviin niittaamalla.
Styrox-levyjä tai kuplamuovia (??) asetellaan sisäpuolelle kaikille pinnoille, myös kanteen lämpöeristeeksi. Kanteen kiinnittämisen sijasta eristeaineksen voisi pitää myös massan päällä siellä sisäpuolella. Eristämisessä on ongelmana ilmankierron mahdollinen estyminen ja siksi ilmastointikohdissa voisi harkita levyihin reikiä.
Se putki pysyy pystyssä sitten, kun tavaraa alkaa kertyä sisälle, mutta avuksi sen voisi sisällä tukea johonkin puukehikkoon vaikka pystyyn.
Koska astian kansi on aika kevyt ja vähän väljän näköinen kuvassa, pidät vaan kannen painona vaikka paria tiiliskiveä tai vastaavaa.
Kuivikkeesta vielä, niin minulla jäi syksyllä koko kuivike keräämättä jostain syystä(laiskuus) ja täytyy joku pönttö laittaa viereen johon voisi karkeaa kuiviketta kuivien lehtien kanssa laittaa.
Sitten voisi vaikka lisätä ihan turvetta lisäksi.
Ihan hyviä neuvoja olen saanut täältä ja jos nyt paneutuisi asiaan ahkerammin.
Minä käytän kompostin kuivikkeena pelkkää turvetta, kun ei ole helposti karkeampaa saatavilla. Se on toiminut ihan hyvin, kun en pienistä kompostoitavaa ihan silpuksi.
Kuivikkeena käy kutterinpuru, turve, sanomalehti revittyinä suikaleina. Kutterista osa sanoo että se ei ole hyvä mutta osan mielestä se on OK. Äiti on käyttänyt kutteria jo vuosia ja hyvin on toiminut.
Edullisin menetelmä on kerätä pihalta syksyn lehdet kehikkokompostiin ja pitää niitä peitteen alla, etteivät mene likomäriksi. Siitä sitten lisäilee varsinaiseen kompostiin.
Meillä on ollut joskus tuollainen kompostina, takaseinässä pohjoispuolella oli styroks levy eristeenä Maalasimme sen hillityn maaston väriseksi ja porasimme reunoihin paljon reikiä. Sisäällä käytimme myös muovisia salaojan putken pätkiä ilmastomassa. Koska tuo laatikko on alhaalta kapea se oli yllättävän helppo kumota ja tyhjentää. karkeaa risuhaketta piti olla aika paljon ettei tuotos alkanut mätänemään. Se on riittävän tilava, jotta kuumenee kesällä, jos täyttö oikea.
Takaosan Tyhjennysluukut on myös hyvä idea. Silloin kannattaisi laittaa väiseinä.niin saisi toinen puoli olla maatumassa kun toista täytetään
Noista lasikuitulaatikoista saa tikkuja joka paikan täyteen, ja rikkoutuvat helposti kokonaan, jos tekee aukkoja, eikä vahvista kaikkia laitoja! Tuollaiseen laitamme talveksi muhimaan lämpökompostorin vanhimman osan kertatyhjennys periaatteella.
Meikä sitä Vapon kuiviketurvetta suositteli, iso paali maksaa vain n 9,-, mahtuu henkilöautoon ja riittää meillä vuodeksi.
Sekaan risuhaketta, jollei ole omaa silppuria niin oksat voi pieniä myös kirveellä/vesurilla tai jos pienistä määristä puhutaan niin jopa puutarhasaksilla.
Männynkävyt ovat ihan hyvää väliainetta (vaikka Anttipa teille pian toista väittääkin ;-)) Maatuvat toki todella hitaasti mutta haittaako se sittenkään.
Haravoidut kuivat lehdet ovat ok mutta eivät sellaisenaan, ne paakkuuntuvat ja ilmavuus katoaa hyvin nopeasti.
Mä laitan kompostoriin munakennot, vessapaperirullan hylsyt jne, nekin imevät kosteutta ja ilmastavat vähän.
Näin läheltä lämpölaitoksella metsähaketta, joka tehdään ilmeisesti niistä risunipuista, mitä nykyään näkyy teiden varsilla valtavina kekoina. Siitä valmiista hakkeesta saisi valtavan hyvää kompostin kuiviketta. (Vaikka muuten olenkin sitä mieltä, että se hake pitäisi palauttaa metsään.)
Ne risuniput kyllä viedään tehtaille autokuormissa. En tiedä, tehdäänkö niistä kuitua vai menevätkö poltettaviksi, eppäilen jälkimmäistä. Se hakekasa on syntynyt metsässä toimineesta hakketimesta. Yleensä tällaiset laitteet työntävät syntyvän hakkeen mukana kulkevaan kuljetuskonttiin, oin harvinaisempi tilanne se, että kasa jää metsään. Muuten olen Sandin kanssa samaa mieltä siitä, ettei hyvä seuraa, jos hakkuutähteetkin kuljetetaan metsästä pois. Kantojakin on ruvettu nostamaan. Metsähallitus rajoittaa kantojen nostoa siten, että korkeintaan 25 % kannoista saa poistaa.
