Keittiöjätteet kannattaa ensin kipata kompostiin siitä sanomalehtikääreestä tai paperipussista ja sen jälkeen silputa itse pussi perään. Vähän sottaista hommaa, mutta näin paperi kompostoituu huomattavasti nopeammin.
Ollan etsitty jotain härkintä, jolla mahtuisi sekoittelemaan Biolanin lämpökompostoria. Se muovihekkami, joka kompostorin mukana tuli, on osoittautunut täydelliseksi sudeksi. Sillä ehkä on jokin käyttöidea, mutta ei ole ainakaan mulle valjennut tai sitten se keppi on viallinen. Heinähankoja tänään tsiikailtiin sillä silmällä, mutta luulen, että joudumme etsimään jonkun kyläsepän käsiimme ja teettämään jotain sopivaa.
Mulla kompostorisekoittimena kolmipiikkinen vähän isompi hara, jossa metrinen varsi, halvalla B… tai M… autotarvikejumbosta, en enää muista kummasta.
Alkuperäinen kirjoittaja: b…c…b
Sekoittelen kepillä vaan eli teen reikiä massaan ja joskus kankean syvemmältä. Siis harjanvarrella.
Mä en sekoittele kun ei siihen tarvetta kerran ole.
Sen sijaan kun alaluukullinen on tyhjennetty, tulee ns kääntö. Siirrän lapiolla tai talikolla puolet pintamassasta syrjään ja tökin jollakin toisella apuvälineellä (esim se Biolanin oma “kauha”) pintamassan alta sen puoliksi maatuneen mössön pohjalle, sitten päästän pintamassan putoamaan jolloin se jää edelleen pinnalle. Näin toimin oikean ja vasemman puolikkaan kanssa. Eli lämpökompostorin sisältöä en varsinaisesti käännä lainkaan, tuorein massa on aina pinnalla.
Syystä että tällöin saan alaluukusta aina vain maatunutta kamaa, puolikypsä saa jäädä edelleen maatumaan. Olen myös äärettömän laiska enkä viitsi tehdä turhaa työtä, ja kun kompostori hurisee täydellä teholla tällä tyylillä niin miksi nähdä vaivaa ja sekoitella haisevaa massaa, turhan päiten.
BBC:n puutarhaohjelmassa (TV 1 viime keväänä) hra Tietmarsh (?) lienee pannut aina uutta ainetta lisättyään kompostoriinsa massan pinnalle paksun huovan, jonka tarkoituksena lienee ollut luoda kompostimassaan tasaisemman kosteat olot pintaan asti. Omassa kahden jäteastiakompostorin järjestelmässäni olen kopan täyttyessä ajanut sanomalehtiä pinnalle ja pyrkinyt pitämään ne kosteina. Varmaankin joku kunnon tekokuituhuopa olisi hyväkin juttu. Itse en kerta kaikkiaan jaksa kompostia enemmälti sekoitella vaan ainoastaan levittelen massaa reunoihin päin ym kun sisusta prosessin edetessä kutistuu.
Trekooli! Se muovihekkami 
toimii niin, että se vaan painetaan suoraan alaspäin sössöön syvälle ja sitten nostetaan suoraan. Silloin ne siivet aukeaa ja se nostaa sössöä ja sekoittaa ylös tullessaan. Ei näe miten härkimellä saisi sekoiteltu kuin ihan pinnalta.
Meidän maapallokompostoria sekoitetaan jääkairalla, josta on teräosa poistettu. Tulee ihan riittäviä reikiä, jos body ei riitä kiskaisemaan ylös, jolloin tulisi suurempia aukkoja.
Minulla se lämpökompostorin (b-malli) muovihetkula toimii kairana.En kääntele kompostorin sisältöä lainkaan,tyhjennän parin viikon välein “luukullisen”.Sitten kairaan reiät etukulmista alas asti ja pudotan reiästä tavaran alas.Sitten vaan täyttöä ja peittelyä ja taas tyhjennys,kairaus,pudotus jne.Nyt on liki puolisen vuotta lämpötila pysynyt tasaisena n.60 asteessa.Jos köökijätteitä ei ole tullut tarpeeksi,olen jatkanut rikkiksillä.Tämä siksi,että pysyisi koko ajan käynnissä.Joskus joudun säätämään ilmanottoaukkoa pienemmäksi,että “palaminen” hidastuisi.Sekin lähinnä jos olemme poissa kotoa pidempään.Saa nähdä kuinka paljon hidastuu sitten syksyllä.Viime syksynä meillä ei ollut se lainkaan toiminnassa keittiöremontin takia.
Kompostorini pitäisi siirtää parempaan paikkaa ja mietin että miksi aina neuvotaan kompostori sijoittamaan puolivarjoon.
Meillä laitos on nyt aurinkoisella paikalla ja hyvänä asiana olen aurinkoisuutta pitänyt, keväälläkin lähti aikaisin toimimaan kun kevätaurinko alkoi lämmitämään.
Täällä onnellinen uuden biolan 220 pikakompostorin omistaja. Luin ketjun ja vähän muutakin läpi ja homma alkoikin yhtäkkiä tuntua hirvittävän vaikealta. No, ehkä se käytössä selviää.
Mutta kysyisin nyt aloituksesta, että mitähän sinne kannattaa tänä vuonna laittaa, kun on talvikin tulossa ja pönttö vielä tyhjänä? Pelkkää kotitalousjätettä vai sekaan puutarhajätettäkin? Mitään ruohosilppua ei sitten tästä kivikosta irtoa, lähinnä leskenlehtiä, voikukkia ja takanurkasta komeita nokkosia. Puidenkin lehdet saavat jäädä metsään. Kotitalousjätettä tulee kyllä viiden hengen perheeltä aika paljon.
Ohjeita luettuani totesin miehelle, että sinne kompostiin täytyy sitten pissiä. Mies ilmoitti, että senkun pissit, mutta vietäiskö komposti sitten takapihalle! 
Hih hih! No, Paulastiinahan tuolla suositteli lannoitteeksikin pissaa, mutta eihän sitä ole pakko poistaa käyttökohteessa, muualla valmistetun voi kuljettaa. Ja moneen kertaan varmaan luit, että turvetta, haketta, pikkurisuja, käpyjä, lehtiä. Mitä kukakin keksii laittaa. Kyllä aika opettaa, eikä mikään “pilaannu”, vaikka ei heti toimisi! Kyllä sen aineksen voi multana käyttää aikanaan. Kompostorista vaan loppuu tila, jos ei tavara valmistu poistettavaksi.
Minulla 220:n lämpötila on mukaillut lähinnä ulkoilman lämpöä, ollen kompostorissa korkeimmillaan 40°. Missähän asennossa ilmasäätöä kannattaisi tähän aikaan pitää. Toisaalta hyvin on massa laskenut, pari kertaa vähän hajahtanut, mutta kuivikkeen lisäys auttanut. Välillä höyrynnyt ja tullut hyviä huuruja. Alaluukkuun en ole vielä kurkannut, ajattelin säästää kevääksi, jos tilanpuute ei tule esteeksi.
Lähes pelkästään olen täyttänyt talousjätteellä, myös kypsillä ruuantähteillä, munatkuoret murentanut pieneksi. Kun nyt arvioin massan määrää, niin välillä käy ajatuksessa, että onkohan siellä muuta kuin se kuivikkeena käytetty aine;-))
Minulla on ja jonkinlainen lämpökompostori, ollut jo usean vuoden ajan, viime ajat käyttämättömänä. Ymmärrän kyllä kesäkäytön, pihasta ja keittiöstä löytyy riittävästi seosaineita, mutta entäs talvella. Mistä seo/kuiva-aine. Meillä on kylmä autotalli, jossa ainekset jäätyvät, puuvarasto, jossa myös pakkanen. Sisällekään ei oikein viitsi varastoida seosaineita. Pelkät ruuantähteet eivät talvella käynnisty, pitäisi olla muutakin. Tästä syystä kompostointi-innostus on hiipunut. Mitä te muut käytätte ?
“Turvetta, haketta, pikkurisuja, käpyjä, lehtiä. Mitä kukakin keksii laittaa. Kyllä aika opettaa, eikä mikään “pilaannu”, vaikka ei heti toimisi! Kyllä sen aineksen voi multana käyttää aikanaan. Kompostorista vaan loppuu tila, jos ei tavara valmistu poistettavaksi.”
Kivikko, laita puutarhajäte, laita leskenlehdenlehtiä, käy hakemassa metsästä ämpärillinen kuivia lehtiä, laita sientenperkeet (tai hae tarkoituksella ämpärillinen syötäväksi kelpaamattomia sieniä), laita turvetta, sammalta, pakkasen puremat kesäkukat multineen… Ja tietysti myös ne talousjätteet.
Ruukku, mä olen investoinut n 10,- maksavaan parin sadan litran kuiviketurvepaaliin (mahtuu henkilöautoon esim takapenkille), löytyy yleensä maatalousliikkeistä kuten Agrimarket. Tuosta paalista otan turvetta kuivikesekoituksiin.
Lämpökompostoria varten sekoitan kuivat haravoidut koivunlehdet, turvetta ja haketetta.
Huussia varten sekoitan turvetta, haketta ja sahanpurua.
Paalillinen turvetta on meillä kahden aikuisen kesämökkitaloudessa riittänyt noin vuodeksi.
Eikö turvepaali sitten jäädy talvella ? Kuivia koivunlehtiäkin on vaikea yleensä talvella löytää, kun nämä länsirannikon talvet ovat usein niin vetisiä. Mutta turvepaalin kyllä voisi hankkia ja kokeilla. Kiitos vinkistä.
Mietin vain sitä, että jos nyt laitan sinne kompostiin rikkaruohojakin, niin onko se jo tammikuussa ihan täynnä? Ja mitä minä sitten teen? Menen ilmeisesti kauppaan ostamaan kannellista saavia tai lataan tuotokset jätesäkkiin?
Kivikko, niin minä ainakin olen joutunut joinakin talvina tekemään vaikka en kompostoriini rikkaruohoja laitakaan (mulla on puutarhajätteelle omat kehikot).
Yritän tyhjentää kompostorin myöhään syksyllä jotta talveksi olisi tilaa. Voi silti olla ettei se käykään niin kuumana kuin olin toivonut eikä pinta siis laske ja pönikkä täyttyy.
Surffatessa pisti silmään tämä peruspaketti siitä mitä kompostoitumisessa tapahtuu ja mitä se vaatii:
http://www.ymparistoopas.com/kompostointi/
Meillä on maalla kaksi kompostoria, se iso on ns. päivittäisessä käytössä ja sinne lisäämme tavaraa vuoden ympäri. Isosta sitten keväin, syksyin siirrämme puoliksi maatuneet “pohjat” pienempään ja mullat käyttöön, sekä tarpeen mukaan sieltäkin sitten vielä mahdolliset puolivalmiit vuoden päästä kasaan “mäkeen”. Lehtikompostina (ja sitä tavaraa kertyy tosi paljon) sitten toimii laatikko-sellainen, josta talvenkin mittaan siirtelemme sisältöä välikerroksina osan isoon kompostoriin. Näyttää toimivan, ainakin viikonloppu- ja lomakäytössä tällä systeemillä ihan riittävän hyvin.