No tuolta kylvöohjeet ketjustahan vastauksia jo löytyikin.
Mä olen todella rakastunut kultatesmaan. Maaliskuussa kylvämäni “puskat” ovat olleet niin kauniita koko kesän, ja ovat vieläkin todella kauniin vaaleanvihreitä, kun lähes kaikki muu kesällä vihreä on ruskeaa ja mustunutt pakkasten jo purtua.
Aion ehdittomasti kasvattaa kultatesmaa lisää!
Hello Geranium! Osaisitko kertoa, minkälaisia heiniä ovat Eragrostis elliottii, Crysopogon gryllis ja Hystrix patula ? Ja vielä tuo Eragrostis spectabilis, tai jotenkin noin kirjoitettuna.
Eragrostis elliottii - aitona harvoin viljelyssä, vaan kyseessä on useinmiten väärällä nimellä kulkeva toinen laji. E. elliottii, tai ne lajit jotka myynnissä kantaat tätä nimeä, ovat liian arkoja meidän oloihin. Tuskin kannattaa yksivuotisena viljellä, sillä se tuskin ehtii kasvattaa kokoa niin että siitä olisi mitään iloa. E. spectabilis olen joskus kokeillut siemenestä. Näyttää pärjäävän hyvin meillä, mutta kokemukseni sen käytöstä on rajallinen. Kannustaisin kokeilemaan! Luulisin että tulee parhaiten oikeuskiinsa isompana ryhmänä.
Crysopogon grylluksesta minulla ei ole kokemusta, mutta pitäisi selvitä talven ainakin eteläisimmässä Suomessa. Ilmeisesti viihty kuivissa paikoissa ja pelkään että tämä hieman eteläisempi laji saattaa käyttäytyä samalla tavalla kuin esim Stipa gigantea. Selviää jotenkin talven yli, muttei oiken kukoista meillä. Tosin kokeilla voi aina!
Hystrix patula, tai Elymus hystrix, kestää meidän talvet. En ole itse kasvattanut sitä, sillä en ole keksinyt sille oikein käyttöä. Laji kun on kasvutavaltaan aika harva. Kuvissa näkee usein vain yksittäiset kukinnot, jotka kylläkin näyttävät kivoilta, mutta kokonaisuutena kasvi on mielestäni hieman liian rikkaruohon näköinen (ehkä olen liian ankara).
Tämä on minusta superihana, japaninsara Ice Dance 
, enitalle kuuluu kiitos!
Tota japaninsaraa juuri oli myynnissä paljon plantsussa viime kesänä!
Osaisiko joku nimetä paria aivan perus luonnonheinää, nämä ovat minusta kauniita:
1. Tämä tekee kohollaan olevan mättään
2. Aivan kapealehtistä mattoa karussa maassa puiden alla.
Onko kukaan kokeillut Arundo Donax’in eli jättiruo’on menestymistä? Himoittaisi kovasti sen kirjavalehtinen muoto. Ja tiedän että kuuluu maailmassa sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon, mutta purkkiin sitä ainakin aluksi ajattelin. Onko kukaan saanut tätä menemään maassa talvea?
…kokeilla kannatta kyllä…tosin memestyminen ei ole kovin toddennäköistä meillä!
Kannattaa hakee ehkä googlehaulla lajinimi/zone ym sanoilla, menestysvyöhykettä. Sit jos saisi kestävintäkantaa jostakin,++ kunon suojaus talveksi/märkyydelle.
Eli jos annan pakkomielteelle periksi, niin kasvattelen vihnettä purnukassa ja saa kylmiössä viettää talvensa muitten herkkisten kanssa. Melkeen kyllä pakko on kokeilla…
Oks sul on koiruus mielessä…päästät sen ehkä hengiltä… Ei toi heinä varmanna omaisuuksia maksa, jos saat jostakin sen… senkun kokeilet. Kaikkee kannattaa kokeilla.
Jostakin jenkki sivulta näin zone 7 Arundolle, eli melkosen etelässä sielläkin. Mutta jos on kirkonkorkuinen, viileä, valoisa tila, mikä jottei. Ja jos Koiruus jostakin pystyt hankkimaan, mukaan lähtisin hankintaan intoa puhkuen, vaikken kyseistä säilytys tilaa edes omaa. Vai joko sinulla on kyseinen komistus?
Ellium, tuo ylempi näyttäisi ainakin Siniheinältä.
Kiitos Tagetes vinkistä, nyt vasta huomasin. Täytyy googlailla sitä. Heinien ulkonäkö vaan vaihtelee hirveästi eri kuvissa, tai sitten oon vaan tosi huono näkemään niistä niitä oikeita tuntomerkkejä. Toi näytti välillä mun mielestä myös nurmilauhalta joissain kuvissa, mutta joissain kuvissa olikin taas ihan eri näköinen. Saman heinän kukinnot on joissain kuvissa toispuoleisesti ja välillä siirottaa joka suuntaan, mutta riippuukohan se paikasta, miten ovat? Ei ymmärrä, siksi tunnistusapu on tosi tervetullutta.
Luonnonheinätuntijoilta otetaan mielellään edelleen ehdotuksia alemmasta sivun 49 heinästä.
Eihän toi Elliumin alempi heinä vois olla metsälauha? Kun heinien kukinnot on ennen aukeamista hetken supullaan, josta varmaan johtuu osa kuvien erilaisista kukintomalleista.
Ja se ylempi kuva näyttää musta nurmilauhalta, meillä on niitä pihassa ja tykkään kovasti. Voi tietysti olla siniheinäkin, en osaa sanoa kun en ole niitä koskaan nähnyt kuin kaukaa otetuissa kuvissa.
Kiitos Bumble! Rihmamaisen kapeat lehdet ainakin sopisi metsälauhaan. Sen tosin sanotaan mätästävän, ja tämä meidän on kyllä aika tasaista mattoa, mutta ehkä se johtuu kuivasta kasvupaikasta. Tämä oli hyvä tieto, että kukinnan vaiheesta johtuu suppuisuus. Olen varmaan ottanut pihan heinäkuvat nuppuisista heinistä, kun ne ovat silloin olleet minusta kauneimmillaan.
Nyt kun tiedän mitä sortteja tsekkailla, niin kesän tullen voin jonkin tunnistusoppaan kanssa mennä vielä syynäämään tarkemmin lehtien kielekkeitä sun muita kuvauksissa vilahdelleita asioita, joita ei nyt sattuneesta syystä kuvista näkynyt.
Taas näytti pentti voimansa, aina löytyy apu 
Gunneran kanssa samaan paikkaan upotetut viime syksyn 3 tarjous Miscanthusta, Kleine Silbersbinne ja 2 Strictusta, molemmat hengissä ja molemmat pukkaa jo vihreätä. Noissa 3ssa taimessa oli yksi 20cm korsi ja tod huonossa hapessa, eivät kyllä maksaneetkaan kuin yhteensä 5 euroa. Ja siis myös gunnera hengissä, saavat vielä olla päivät voimakkaan varjostusharson alla ja yöt styroksit päällä.
Tänään tuli ostettua koristeheinä “pony tails” -siemeniä. Pitäisi varmaan kelloköynnöksen ohella istuttaa, kun vain keksisi, että mihinkä istuttaa. 
Siis kylvää. Kun ei ole oikein purkkeja. Voisikohan tuon kylvää pottiin ja siitä koulia esim. maitopurkkiin tai suoraan istuttaa pihalle?
Me teimme tyttären luokse viime vuonna takapihalle metsän reunaan uuden kukkapenkin.
Siellä on aika hiekkainen maa, niin jätimme sinne perkausvaiheessa useita sellaisia mätäsmäisiä heinätuppaita.
Niissä on aika pehmeän tuntuinen tuo lehti, tuolla kasvaa myös sellaista karkeampilehtistä mätästävää heinätupasta, jota olen käyttänyt koristeena kukka-asetelmissa.
Harrastaako täällä muut ihan näitä kotimaisia koristeheiniä, vai onko nuo jalostetummat vaan suosiosaa?
Mun pitää kesällä yrittää tunnistaa nuo heinät kasvion kanssa kukinnosta, ne on mun mielestä vähän hankalia tunnistaa muuten.
Olen myös useita vuosia sitten siirtänyt metsästä kevätpiippoa alppiruusujen alle aluskasvillisuudeksi, koska mun mielestä se on niin nätti.
Hyvin se lähti uudessa paikassaan kasvamaan.
Samoin luonnostaan tuolla kasvavaa korpikaislaa ja luhtasaraa ym nättejä rantaheiniä vaalitaan ihan koristeheinien asemassa, mä oon vähän tämmöinen suomalaisten luonnonkasvien fani.
On mulla sentään yksi ostettukin heinä, taitaa olla japaninsara, sellainen valkokirjava pieni mätäs se on.
Oli myös hurmesilkkiheinä, mutta se kuoli ekana talvenaan, epäilen että kuoli liikaan märkyyteen, ei pakkaseen.