Vertaillaan sitten kasvuvauhtia -joudun isrurramaan omani huonoon paikkaan josta kiertää nurkan taakse etelävaloon… Saas nähdä mitä tuloo.
Tän kun istuttaa niin kannattaa heti alussa huolehtia siitä, että pääsee tarttumaan johonkin kiinni. Vahva epäilys on asiasta, et tällä konstilla lähtisi hanakammin kasvamaan =)
Uhkaamalla kompostilla ehkä?
Pitääkö muuten työntää hevonpeetä alle? Kalkista ei tainnut välittää…
Minen ole koskaan antanut mitään lannoitetta, joten tykkää varmaan vaatimattomasta maasta 
Kannatan lannoittamattomuutta.
Tätsy, mun käsitykseni mukaan hortensia tykkää enemmän happamasta maasta. Eli kahvinporoja maahan kalkin sijasta.
Ok! Kiitos vastauksista Teen istutuskuopan viikonloppuna valmiiksi.
Minäkin uskon enempi siihen että ei tarvitse mitään sen kummempia hoitotoimenpiteitä . Omani istutin yli kakskymmentä vuotta sitten männyn juurelle juntta saveen.
Alkuun kiinnittelin rautalangalla oksia runkoon kiinni, niinkuin Miikos tuolla ehdotteli ja uskon että auttaa, lopusta kyllä huolehtii itse kunhan alkuun pääsee.
Jos on oikein kuivaa ja hellettä, lehdet lurpattavat niin ämpärillisen vettä olen viskannut juurelle,lannotetta ei ole saannut, hyvin on kasvanut yli kuusmetrinen varmaan ja kukkii runsaasti.
Hoyabellan kysymykseen, miten saa kukkimaan, en osaa vastata meillä kun on luonto hoitanut tuon kukkimispuolen, joten jospa joku toinen tietäsi. Varmaan kasvupaikka ainakin jotain merkitsee.
Onko kukaan lisännyt köynnöshortensiaa pistokkaasta? Otin neljä oksaa ja tein perustoimenpiteet, mutta onkohan keesä jo liian pitkällä? Entä, juurtuvatko paremmin ulkona vai sisällä lämmössä?
Köynnöshortensian oksissa on juuria. Juurtuuko oksat, jos katkaisen ne nyt emokasvista ja istutan maahan?
Mullakin on, mutta olen luullut, että ne on ns. tarttumajalkoja. Oikeasti en tiedä.
Ahaa. No, enpä sitten rupea katkomaan, vaan yritän ohjata ne sinne, missä niiden kuuluisi kiemurrella, eikä maata pitkin.
Ei ne mielestäni ole lainkaan juuria. Olen kokeillut juurruttaa,mutta ei
ole onnistunut. Nyt on kokeiluvuorossa nuorenpaa kasvustoa oleva oksa. Katsotaan miten siinä onnistun.
Minulla köynnöshortensia edellisessä puutarhassa kasvoi valtavaksi,katolle asti.Siinä oli kiva pitää jouluvaloja ja kesällä kukki joka vuosi.Vasemmalla isompi kasvi joka ei kasvanut aivan talon vierellä,oikealla seinaa pitkin kiipeämässä nuorempi alku.Isommalle kasville oli tuoremultainen paikka,ei siis kuiva.
Nykyisellä asuinpihalla ei köynnöshortensiat kiipeile,on varmaan liian kuiva ja köyhä multainen paikka.
Kivien päälle olen saanut kasvamaan,ja näistä maatavasten olevista oksista olen alut ottanut ,en muista otinko keväällä vai syksyllä,kaikki on kyllä kasvamaan lähteneet ,suoraan maahan olen laittanut.
Ovatko -Alixin- ja Mairen pistokkaat juurtuneet? Itseäkin kiinnostaisi kokeilla, kun ainakin puu- ja pensaskasvion mukaan voi lisätä sekä puutuneista että puutumattomista pistokkaista.
Tykkään hortensioista ja niiden kukinnoista erityisesti myöhään syksyllä ja nyt talvella. Köynnöshortensioista otin muutamia talvikuvia:
http://vihreapuutarha.wordpress.com/2013/12/11/ruskeat-kukkaperhoset-koynnoshortensia-kukkii/
Vielä en tiedä tuloksista. Vasta keväällä nähdään miten käy. Maahan olen loppukesästä tökännyt. Jatketaan keskustelua sitten kevään koittaessa.
Oi voi… Minäkin se aloin sitten haaveilemaan köynnöshortensiasta… Ja pohdin, että olisikohan ihan kuolleena syntynyt idea laittaa moinen kasvamaan meidän pihan sisääntulon mäntyä vasten. Paikka on periaatteessa hyvin aurinkoinen, mutta jos istuttaisin taimen sisääntulosta katsottuna vanhan männyn "taakse", se saisi suojaa myös korkealta syreeniaidanteelta, ja näin saisi vielä pienenä ollessaan suoraa paistetta vain aamuauringosta. Kyseiseltä paikalta lähtee alaspäin viettävä rinne, jota pitkin hortensia saisi myös kernaasti lähteä leviämään niin halutessaan, ja rinteen alle olisikin tarkoitus istutella vielä sen pensassukulaisia.
Toinen mahdollisuus olisi laittaa kyseinen kaveri köynnöstelemään johonkin tuonne takapihan metsikköön, sieltä varmaan löytyisi joku sopiva puu tätä tarkoitusta varten, mutta olisihan se komea näky tuossa paraatipaikalla, jos vain viihtyisi… Metsäaluella se jäisi kuitenkin aika lailla katseilta piiloon, mikä olisi sääli.
Ihastelin vaan, kun monilla varsinkin nuo "seinänvierushortensiat" näyttävät olevan aika aurinkoisilla paikoilla, että onnistuisikohan moinen täälläkin Tilaa ylöspäin ainakin riittäisi, nuo kaksi portinvieren petäjää ovat todella suuria, varmastikin jäännöksiä siltä ajalta, kun tässä vielä muinoin kasvoi havumetsää.
Olen nähnyt köynnöshortensian kasvavan hyvin rivarin paahteisella eteläseinustalla.