Tuollaisista minäkin olen haaveillut 
mitä Merlinin linkistä löytyi. Kelpaisi ihan kotoinen kartanokin.... ja lottovoitto.
Tässä tulee teko-ohje miten voit tehdä köynnöstuen - obeliskin betoniraudoitusverkosta - siitä rullalla myytävästä vahvasta verkosta. Verkkoa voi leikata kätevimmin rälläkällä, mutta myös rautasahalla tai vahvoilla sivuleikkureilla tai katkaisupihdeillä.
Ensin leikataan sopivan kokoinen pala verkosta. Yläpäästä sahataan vaakatangot pois muutamalta kerrokselta, ja jos haluaa koukerokoristeita, sahataan yksi tai kaksi vaakatankokerrosta puolesta välistä vaakatankoja poikki. Sitten koko verkon toisesta reunasta sahataan pystytanko kokonaan pois niin, että jää sivulle törröttävät tangot.
Sitten aletaan taivuttelemaan verkkoa rullaksi. Onnistuu kun laittaa verkon maahan ja talsii päällä, ja samalla taivuttelee. Hienosäädön voi tehdä sitten lopuksi kun hökötys on pystyssä. Kun rulla näyttää hyvältä, kierretään sivulle törröttävät tangot vastaan tulevan sivun tankojen ympäri lukiten koko rullan nätille paketille. Ulospäin sojottavat ylimääräiset tangot leikataan tai sahataan pois. Sitten yläpään tankojen päihin taivutetaan koukerot ulospäin, ja tangot taivutetaan nippuun ja sidotaan metallilangalla kiinni. (minä sidoin samalla tangolla jonka olin verkosta leikannut, on vaan pirun jäykkää siihen hommaan.) Sitten taivutellaan ne koukerot, jos niitä halutaan. Viimeiseksi leikataan alapäähän mahdollisesti maapiikit, eli alapäästä sahataan vaakatangot pois yhdeltä tai kahdelta kerrokselta. Maapiikit auttavat obeliskia pysymään pystyssä, niiden tilalla (jos verkossa ei ole varaa upottaa maahan) voi käyttää yläpäästä taivutettuja pitkiä (30 cm) metallipuria.
Tässä vielä selventävä kuva. Eka ylhäällä on siis se miten se verkko leikataan, toisesta reunasta pois koko pystytanko, jättäen nuo piikit. Yläosasta pois osa vaakatangoista, ja osa puolesta välistä poikki (niistä tulee koukerot). Sen alla kiinnityskuva, kannattaa muuten esimerkiksi alimmainen kiertää vaakatangon eripuolelta, että pysyy tukevasti kiinni muuten kiinnitykset pääsee liukumaan toiseen suuntaan. Ja sitten valmis törppö, lyhyenä tosin. Alaosasta otettu yksi vaakarivi pois että on saatu ne maa-ankkurit.
Hyvä ohje! Kiitos! Tuolla se ensi kesän kaunein köynnöstuki onnistuu väkisinkin.
…ja Poppiuksen terassikeinu houkuttaa minua aina vain… näin jokunen yö sitten untakin siinä nukkumisesta: pakkasessa, untuvamakuupussissa ja tähtitaivaan alla (hmmm…missähän se kiikku oli kiinni kun taivas oli suoraan päällä). Jossain välissä kai on pakko toteuttaa tuollainen riippukiikku itsellekin, kun siitä jo unta näkee - keskellä tammikuuta.
Nobile
Kiitos Poppius ohjeista, melkein tekisi mieleni tehdä tuollainen tai useampiakin. Onko sinulla aavistustakaan paljonko yhdelle tuollaiselle tulee hintaa? Paljonkohan olikaan betoniverkon korkeus, 2m:kö?
Voi kun en yhtään tiedä hintaa, omat on tehty rakentamisesta jääneistä ylijäämäverkoista. Se korkeus lienee jotakuinkin 2 metriä. Jos korkeamman haluaa, pitää tehdä poikittain. Sitten saa vaikka viisi metriä… 
Täytynee keväällä tutustua asiaan.
Ostin metrin pätkän 2 m leveää ohuempaa laatua raudoitusverkkoa köynnöstueksi rautakaupasta ja maksoi ehkä 4 euroa. Kun pyytää halkotorniverkkoa niin ehkä tunnistavat tavaran paremmin... Kulkee henkilöauton sisälläkin rullalle kierrettynä ja narulla sidottuna mutta kannattaa olla oma Muovi/suojapaperi mukana, muuten likaantuu penkit ja tulee reikiä...
Ja rohkenin muuten tilata 293 x 500 cm raudoitusverkonpalasia kolmin kappalein. Nyt puhkun intoa - tulisivat jo - vaan saa nähdä, kun puuhaan pitää ryhtyä.
Muuten, tuo minun ohjeeni oli siis sille rullatavarana myytävälle. Palana myytävä verkko on toooosi vahvaa, taitaa olla ihan harjaterästä, sitä ei ainakaan meikäläisen voimilla edes saa rullalle. Siitä on meillä tehty seinustoille verkkotukia.
Jaa-a, puhuin kyllä siitä, että aion itse työstää...
Kommentteja/pallottelua/ideoita kaipaan:
Meillä on tontin rajalla, kadun puolella vanha, noin viidentoista kanadantuijan muodostama
kulmaus. Tuijat hankittiin metsäntutkimuslaitokselta ja istutettu 20 senttisinä parikymmentä vuotta sitten. (Maksoivat silloin muuten 1,20 mk eli n. 20 senttiä kappale, heh, heh.)
Mutta asiaan: tuijien säännöllinen leikkaaminen unohtui (niinpä niin
) ja nyt ne ovat kasvaneet noin nelimetrisiksi, eivätkä ole enää kovin nättejä.
Ajatuksena on, että pätkäisemme (tapitamme kylmästi) nuo tuijat noin 2 metrin korkeudelta ja niiden juureen istutamme nopeakasvuisia runsas/pienikukkaisia kärhöjä, esmes alppi-, japanin, tms. kärhöjä - eli valjastaisimme rumiksi menneet kanadantuijat kärhötuiksi.
Kulmaus on valoisa, joten uskoisin kärhöjen viihtyvän siellä.
Ihan alas ei tuota tuija-kulmaus aidannetta viitsisi pätkästä, koska silloin kadulta on suora näköyhteys iltapäivä-olopaikkaamme, mikä ei ajatuksena hirveästi houkuttele.
Siispä mielipiteitä, kritiikkiä, kommentteja, raikkaita ehdotuksia kiihkeästi kaipailen
- eli mitä tuumaatte, onko ajatus kärhöverhoillusta tuija-aidanteesta ihan järjetön ja kuolleena syntynyt.
Kärhojen kannalta oikein hyvä idea, ei varmaan sen kauniimpaa olla voi. Mutta minkälainen mahtaa olla tolleen leikatut tuija? kestääkö hengissä? Ei nyt ole tuota tullut eteen.... mielenkiintoista kuulla toisten kommentteja.
Ahdekaunokki, ei ehkä hullumpi idea! Mulla on Emilia Plater kanadantuijan juurella ja kovin näyttää tykkäävän kaveristaan. Mutta minkätakia se aita täytyy katkaista niin matalalta ? Kasvavathan kärhötkin aika korkeiksi viihtyessään. Tuijahan sietää sen kyllä, mutta voi olla aika ruma.... ovatko ne kasvaneet liian leveiksi, niiden kaventaminen ei tekisi varmaan aitaa pahan näköiseksi ja tilantuntua tulisi silläkin? Kastelua ja lannoitusta kärhöt varmaan kaipaavat tavallista enemmän tuijien juurella, riippuu tietysti paikan kasvuoloistakin.
Tuijat ovat liian korkeita. Vuoden parin päästä ilta-aurinko ei enää pääse paistamaan olopaikallemme.
Tuijien leveys on ok. Nämä kanadantuijat ovat sellaisia kapeahkoja ja korkeita.
- Olen jostakin lukenut, että tuija kasvattaaa aikaa myöden oksasta itselleen uuden latvan. Nättejähän tuollaisista tapitetuista vanhoista tuijista tuskin koskaan tulee, mutta pianhan kärhökasvusto peittäisi nuo rumat tapit.
Näin ainakin olisi toiveissa. Ja jos rungon katkaisee oikeaan aikaan nyt keväällä sillai vinottain, ettei vesi pääse tapissa seisomaan, ja haavan hoitaa kunnolla, niin tuskinpa tuijat kuolevat. Ainakaan heti.
(Kyllä harmittaa ettei tuota tuijien leikkaushommaa osattu tehdä silloin kun se vielä oli mahdollista.)
Jos niitä ei voi pitää noin korkeina, eikä halua niiden tilallekaan mitään, niin miksei sitten vain kylmästi katkaise poikki ja kokeile, miltä näyttää? Rohkea rotan syö. Tuijahan on alhaalta asti tuuhea, joten luulisi, että se tappi peittyisi nopeastikin.
Itse poikkaisin ihan tavallisen vanhan Tuijan (en muista minkälajinen se oli) samoin, mutta se kuivui miltei kokonaan, tuli siis rumaksi, mutta se oli jo ruma ja alaston alhaalta asti.
löysin täältä tietoa:
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=11603
Ahdekaunokille yksi huomio, osa kärhöistä voi kasvaa todella isoiksi ja painaviksi. Jos kärhöt tarttuvat niihin ulommaisiin oksasiin, niin leviääkö tuija kuin J--n eväät?
Merlin - sinä ja te muutkin, jotka tunnette paremmin noita kärhöjä - ajattelin laitaa tuija-kulmauksen aidanteelle kasvamaan kruunukärhöä (Clematis macropetela) ja kiinankärhöä (Clematis tangutica) ja ehkä vielä jotakin samansorttista valkoista pienikukkaista. Ovatkohan nuo liian painavia?
Ja jos ovat, mitä ehdotatte?
En ole Merlin enkä tiedä kärhöistä mitään mutta vastaan kuitenkin
.
Kiinankärhön laitoin parimetriseen tukeen ja eihän se mihinkään riittänyt, kasvaa horotti metri tolkulla pituutta ja kun ei tukea ollut niin varsinainen takku tuli jo ensimmäisenä vuotena että varaudu vaan reiluun pituuskasvuun.
Hei, kesken töiden pikaisesti: omassa tuijassani on sellaisia pienempiä oksia koko rungon matkalla ja varsinainen runko aivan keskellä, piilossa. Nuo kärhöt kasvavat helposti niin isoiksi, että pienet oksat eivät kestä. Olen nähnyt ruusupensaan lyhistyvän kiinankärhön alle : (. Saitsitko jonkin verkkoviritelmän lisätueksi?