Syksyn sateissa lisäntyy sienitautin vaara. Lunttasin netistä ja Pellervon ohje oli ekana"Aikaisemmin luumu- ja kirsikkapuiden oikea leikkausajankohta oli loppukesä ja syksy. Nykytietämyksen mukaan luumupuut ja muut luumarjaiset hedelmäpuut onkin viisainta leikata aikaisin keväällä ennen kuin puun nestevirtaukset alkavat liikkua." lähde http://www.pellervo.fi/pellervo/8_99/luumut.htm
Tjaa, uskaltaisikohan sitä sitten tosiaan jättää kevääseen, ettei sitten silloin mene taas sopiva aika ohi. Jotenkin nyt ei tunnu hyvältä ajatukselta leikata mitään, vaikka niin suunnittelin tekeväni. Mutuun ja vaistoon voi ehkä kuitenkin olla joskus parempi luottaa, varsinkin, jos kerran Pellervokin kehottaa leikkaamaan varhain keväällä.
Meillä ei muuten ole nyt kriikunassa ainuttakaan hedelmää, vaikka luumuja on ihan kohtuullisesti.
Vanhakantaisesti olen itse leikannut syksyllä
Jos kovin lähelle pakkasiin osuu ei liene hyvä sekään.
Tänään mietin tuota leikkausta minäkin, tosin kirsikkaluumun kohdalla mutta sama aikahan sillä on kuin kriikunallakin. Kiitos Valtsulle tiedosta, kirjotan tuon seinäalmanakkaan ko. ajankohtaan (oliskohan se sitten huhtikuu ?) jotta varmasti muistan tehdä. Vink-vink Kreeta-Eulaaliallekin 
aikainen kevät on etelä-suomessa luultavasti helmikuu? En ikinä maailmassa kuuna päivänä enää leikkaa kriikunaa huhtikuussa. Valutti nestettä ja limaa koko kesän…
Kiitti kiitti kiitti kiitti…
puiden talvihorros alkaa purkautua todellakin jo helmikuussa. enemmän kuin lämpötila siihen vaikuttaa valon määrä… (leikkasin oman luumuni heti 9.9. kun olin tämän vuoden huikean n 30 kpl sadon korjannut:-))
Nostelen vähän kriikunakeskustelua, jos sopii. Lannoituksesta kysyisin, että miten olette keväällä (suurempia vanhoja) kriikunoitanne lannoittaneet? Epäilisin tämän meidän puun olevan lähempänä kymmenvuotias ja noin 3-4 metrinen. Viime vuosi oli huono vuosi tuolle puulle, ei kukkinut lainkaan :(. Toissakesänä tähän muutettuamme kukki ja teki pienen hyvänmakuisen sadon. Tuhkaa ja/tai yleislannoitetta on aiempina vuosina saanut maan pintaan. Mietin pitäisikö nyt yrittää tehdä rautakangella reikiä maahan latvuksen alle ja laittaa ihan jotakin hedelmille ja marjoille tarkoitettua lannoitetta reikiin.
Minusta kriikunat ovat vähään tyytyväisiä, eikä niitä kannata lannoittaa liikaa. Kukkiminen ja sato on niillä kiinni enemmän säistä ja pölytyksestä. Kalkki ja lannoite maanpitaan riittävät hyvin.
Vanhat kriikunapuumme ovat alkaneet jäkälöityä ja monet rungoista kuolla pystyyn. Mistä on kysymys ja voiko asialle tehdä mitään? Vielä muutama vuosi sitten puut tuottivat uskomattoman paljon hedelmiä, mutta parina kolmena viime vuotena vain murto-osan siitä. En ole löytänyt neuvoa netistä enkä kirjoista tähän. Osaisiko joku auttaa? Happamoitumisesta ei pitäisi olla kysymys, sillä maata kalkitaan säännöllisesti koivuntuhkalla.
Onko ympärille kasvanut varjostavia puita? Kriikunat villiintyy helposti, tekevät pensaikkoa ja ainakin pusikoissa kasvaessaan kriikunapuut usein kuivettuvat ja niissä on jäkälää. En sitten tiedä onko päällimmäisenä syynä valon vai ravinteiden ja veden puute.
Kiitos Kreeta-Eulaalia kommenteistasi!
Kriikunat kasvavat aurinkoisella eteläpihalla ihan keskellä nurmikkoa (kasvuvyöhyke III). Ne ovat itse asiassa varjostamassa puutarharyhmäämme. Aurinkoa ne siis kyllä saavat. Kieltämättä ne kasvattavat pientä juurivesaa, mutta sitä on aina leikattu poiskin. Veden puutteestakaan en tiedä, koska ne ovat keskellä pihaa. Pitäisikö niitä erikseen kastella? Toisaalta tuntuu hassulta, että ne ovat selvinneet loistavasti ilman erityiskasteluita tähän asti. Ja tänä kesänä ne ovat kyllä saaneet vettä riittämiin.
Typpilannoitetta niille ei ole juuri annettu, mutta syyslannoitetta kyllä, ja sitä tuhkaa.
Onko siis kyse mainitsemastasi luonnollisesta villiintymisestä? Tätä se ehkä voisi olla, mutta en ole asiasta muualta lukenut tai kuullut.
Jos juurivesat on kerran poistettu, eivätkä puut kasva liian tiheässä, niin syy on jossain muualla. Kriikunat harvoin kärsivät talvesta, mutta onhan niinkin voinut käydä. Ethän ole leikannut puita keväällä, jolloin voivat vuotaa ja kuivuvat?
Olen käsittänyt, että kriikunat, ja muutkin juurivesoista lisääntyvät Prunukset, eivät ole kovin pitkäikäisiä, siis ne yksittäiset puut. Siksi olisi hyvä jättää jokusia uusia kasvamaan juurivesoista varataimiksi ja uudistamiseksi.
Bumble …meidän landella on vaa 50 vuotta vanhoi kriikunoi ja toki ne ahkeraan tekee juuri vesoja…sellaisesta minullakin on alku omassa pihassa. Jos se kestää sen 20 vuotta siinä niin pidempään en tarviakkaan kun potkasen tyhjää tai minut viedään vanhainkotiin
Kai ne saattaa kymmeniä vuosia elää, tarkoitin että ei siihen välttämättä tarvi olla mitään erityissyytä että ne yhtäkkiä kuolee, yhdellä tutulla kuoli kaikki luumuntapaiset yhtenä talvena vaikkei mikään kova talvi ollutkaan, mutta kannoista kasvoi äkkiä uutta, eivät olleet kuin n. 10 vuotiaita.
Mä oon eläny siinä uskossa, että kriikuna on lyhytikäinen puu, ja siksi pukkaa sitä juurivesaa niin tolkuttomasti, että ehtii monistaa itsensä, ennen ku kuolee. Mulla on sellainen kriikunaryteikkö tässä tontilla, että parin puun kuolema ei tunnu missään. juurivesoja en oo nypiny pois, koska lähellä elää myös yksi ikuisuuksien ikäinen jättiläisluumupuu, ja toivon jonkun noista vesoista olevan peräisin sen juurista. Ja jos joku on vailla sinisen kriikunan taimia, multa saa tulla hakemaan, kaveri just kaivo viitisen taimea, mutta noita on siis kymmeniä ja kymmeniä tossa metsässä…
Meillä on n. 15-20 vuotias viisihaarainen kriikunapuu, josta kuoli viime vuonna yksi haara. Tai kuolleeksi sen luokittelimme kun siihen ei tullut yhtään ainutta lehteä, muihin haaroihin kyllä. Tämä haara sahattiin pois, keväällä/kesällä kyllä, mikä ilmeisesti ei ollut fiksu liike, tosin mitään vuotoa en havainnut mutta en erityisesti kyllä tarkkaillutkaan. Nyt tänä vuonna on taas kaksi haaraa lehdettöminä ja kahdessa muussakin haarassa lehtiä on tavallista harvemmassa. Luin jostain, että kriikuna saattaa kärsiä talvesta mutta tokenee siitä, voisiko tässä olla kyse siitä vai kannattaako koko puu laittaa jo nurin? Ja mitenkä juurivesat, innostuvatko kaatamisesta entisestään, nytkin niitä on ihan harmiksi asti. Voiko kaadetun puun juurivesoja jotenkin estää jos niitä yhä ilmestyy? Auttaako esim. kannon jyrsiminen?
Kieli pitkänä odotan niitä superhyviä ”luumuja”.
Koko pikkupuu on täynnä lupaavia alkuja 
Toista viikkoa kukinta kestänyt, terälehtiä leijailee tuulessa. Hurja sato 21, mehu majalla keitettiin mehut ja kirkasta luumuhyytelöä tehiin, nyt sitten kai se lepovuosi.
Kun kukinta hiipuu, siperiankärhö kiipeää kukkapuun helminauhaksi.