Avasin tänne keskustelun maaperätyypin perusteella. Meillä tällä haastavalla alueella kasvaa muutamia korkeita mutta hoikkia mäntyjä. Alta raivattiin kuusia pois ja nyt kun mies kaivaa kannot ylös, saadaan kuoppia, jotka voidaan täyttää mullalla.
Mutta mitä kasveja istuttaisin? Haluaisin sekä näkösuojaa että maanpeitekasveja. Valo-olosuhteet ovat puolivarjo.
Kotimainen mänty on aika varma ehdokas mutta haluaisin kokeilla muutakin. Naapurin puolella oleva makedonianmänty näyttää voivan hyvin eikä maa voi olla kummoisempaa kuin meillä.
Marjatuomipihlajaa olen myös harkinnut. Googlettamalla löydettyjen linkkien perusteella sen pitäisi kestää kuivuutta. Meinaan ostaa taimet pieninä, isot ovat jo ehtineet tottua makeaan elämään, mitä meillä ei ole luvassa.
Tuoksuvadelma ja pihlaja-angervo ovat viimeisiä toivojani, jos mikään muu ei kasva.
Onko joku kyvänyt puolukkaa, kanervaa tai variksenmarjaa? Näitä olisi ihana saada kasvamaan pihalle. Sianpuolukat ovat minusta myös todella kauniita ja muodostavat ihania mattoja vaikka marjat eivät olekaan syötäviä. Nämä taitavat kaikki vaatia aika paljon valoa.
Metsämansikkaa siirsin viime kesänä menestyksellisesti (ovat edelleen elossa) toiseen kohtaan tonttia. Vaikkei kukkia ja marjoja tai tulisikaan niin lehdet ovat kauniit.
Pahvi, palaan aiheeseen myöhemmin enemmän ja kiitän Sinua tästä otsikosta, missä pääsemme kunnolla perehtymään erityisongelmiimme
Varpukasveista (joita luettelit) olen tahattomasti tullut kylväneeksi haravoidessani vaahteranlehtiä puolukan varpujen päältä syksyllä, mutta varsinkin puolukkaa olen myös onnistuneesti istuttanut hyvin vähäjuurisista siirrännäisistä (omalta pihalta) ja variksenmarjan olen saanut laajentamaan reviiriään huolehtimalla halutulle suunnalle männyn karikkeita, joiden seassa on ollut koivunlehtiä.
Meidän hiekkamaalla pärjäävät hyvin puista metsävaahterat, riippakoivut, mongolianvaahtera, makedonianmänty ja tavalliset kuuset (itse kylväytyneet) sekä luonnonkataja ja luumu, joka on ilmeisesti kriikuna.
Pensaista juhannusruusu, jokin villiruusu sekä kurttulehtiruusu ja hopeapensas.
Katteen turvin pärjäävät monet pensaat ja perennat. Perennoista täytyy yleensä kaikki "tuoretta" maata vaativat jättää joko kokonaan pois valikosta tai sitten olla valmis kastelemaan usein. Parhaiten pärjäävät preeriaperennat ja luonnonperennoista laihan maan kasvit.
Nurmikon suhteen kannattaa harkita kolme kertaa, ennen kuin teet uutta. Kaikissa vähänkään varjoisammissa kohdissa kannattaa ehdottomasti suosia sammalpintoja, sillä ne ovat tosi nätit heti keväällä. Nekin kuivuvat helteissä, mutta virkistyvät nopeasti sateen jälkeen.
Tuttavaperhe rakensi mökin kuivalle kangasmaalle (tosin järvikin siintää :-).
Ensin yrittivät nurmikkoa sinne mäntyjen katveeseen, mutta eihän siitä mitään tullut. Sitten luovuttivat ja jostain ihan oikeasta metsästä hakivat sitä kenttäkerrosta isoina levyinä pihalleen ja tekivät kulkureitit kestopuusta. Kyllä on hieno, ja nyt siellä kasvavat puolukat, kanervat, jäkälät, kaarnikat jne kuin eivät muualla olisi kasvaneetkaan.
Suomalainen kangasmetsä on lajityypiltään niin hieno, että mie pitäisin sen kasvivalikoiman vain sille tyypillisenä.
Meillä on kesämökki mäntykankaalla ja vaikka sailasi kirjoittaa
aivan totta kehuessaan kangasmetsää, niin jotenkin sitä kaipaisi
jotakin erottamaan mökin oleskelupihan metsiköstä. Meillä ei ole
juuri muut pärjänneet kuin sinivuokot, yksi rodo ja vanamot itse
pihassa.
Juhannusruusu olisi ihana, mutta mitenhän tällainen tumpelo saisi
sen menemään kankaalla. Miten syvä ja laaja kuoppa? Ja millaista multaa
istutuskuoppaan pitäisi laittaa? Ilmeisesti kalkitakin täytyisi, kun
hapanhan se mäntykangas tuppaa olemaan. Toisaalta olen myös
pohdiskellut, jos kokeilisi jotakin rodo tai atsaleaviritystä, esim.
Elimäellähän on aivan upea "rodopuisto".
Sammalpihasta voin todeta sen verran, että toimii kun kulkureitit on valittu ja merkitty. Sammal ei kestä jatkuvaa talsimista ja kulutusta. Meillä on mökin piha sammaleella ja sopii erittäin kauniisti kivettyjen kulkureittien kanssa ja toimii lukuunottamatta järkyttävän kuivaa viimekesää
Mäntykangasmökkiä meilläkin kesäisin asutaan. Kukkia ei paljon ole, pelkkää kangasmetsän kariketta ja pohjalla hiekkarinne, lämmin ja aurinkoinen eli rutikuiva. Mutta mökkipihallamme mustikan- ja puolukanvarpujen seassa on vuosikymmeniä sinnitellyt yksi villiruusuihin kuuluva, rosa glauca eli punalehtiruusu. Ei se ole levinnyt, muutama varsi siinä aina vain on, mutta elossa kuitenkin. Edellinen (saksalainen) asukas sen on sinne istuttanut, enkä kyllä usko, että on maata mitenkään parannellut. Aika lähellä rantaa se kasvaa, joten ilmeisesti vedensaanti on suht turvattu. Olisikos tuo kokeilunarvoinen sinun juhannusruusun kaipuuseesi?
Paljonhan kasviston valintaan vaikuttaa paikan mikroilmasto. Tuttavallani on tullainen maa erittäin paahteisessa pihassa. Siihen sopivat monet kivikkoperennat ja tuolla edellä mainitut preeriakasvit. Esimerkkeinä kivikkosuopayrtti, hohtopiikkiputki, alppipiikkiputki, pitkäpalko, kruunuohdake, nukkapähkämö... ahomansikka viihtyy hyvin ja peittää maan kasvustollaan. Kukkien lumoa saa unikoista. Hiekkamaa on tietysti aina vettä läpäisevä, mutta onko piha sitten varjoisa vai aurinkoinen, tuulinen vai suojaisa?
Meidän mäntykankaalta löytyy sekä varjoa että porotusta ja kaikkea
sen väliltä. Tuulinen paikka ei ole vaikka suuren järven rannalla
ollaankin. Metsätyyppinä luonnehtisin paikkaa väliltä tuore
kangas/kuivahko kangas ja mennään ehkä enemmän sinne kuivahkon
suuntaan. Hallan vaaraa ei vesistön ansioista ole mutta siitä
huolimatta kuivuus on jonkinasteinen riesa.
Se villiruusu voisi olla kokeilun arvoinen, kun jotakin "koristetta" pihaan kaipaisin. Kivikkoperennoja olen joskus ajatellutkin pihan "kiviaiheen" koristeeksi. Millaista multaa tms. minun kannattaisi kivenkoloihin lykkiä? Suurin ongelma tällä tumpelolla on siis penkkien/kuoppien perustaminen, yhtä sun toista kun on tullut kokeiltua ja onnistumiset melko vähissä. Ehkä se onnistumisen aurinko paistaa tulevana kesänä tähän risukasaan!
Uskoisin kivikkoperennoille sopivan puutarhamullan ja paikallisen hiekkamaan sekoitus. Joku asiaa enempi harrastanut voisi antaa tarkempia ohjeita. Eri lajikkeiden välillä on eroa kalkin tarpeen/siedon mukaan, joten kannattaa eri lajien kohdalla tarkistaa kasvupaikkavaatimukset.
Kokemukseni mukaan kivikkokasvit ovat vähään tyytyviä. Halpaan säkkimultaan voi lisätä puolet hiekkaa. Useimmat eivät vaadi kovin paksua kasvualustaakaan. Tämäkin kuvassa oleva levisia kasvaa pienessä kivenkolossa hiekan ja mullan seoksessa. Kalkkia se ei siedä yhtään, ekä sitä tarvitse lannoittaakkaa.
Meillä kasvaa luonnonvaraisena kangasvuokko (Pulsatilla vernalis)
joten voisin kuvitella hämeenkylmänkukan (Pulsatilla patens ?)
pärjäävän kyllä. Hämäläinen kaveri vaikuttaa näyttävämmältä
kukinnossaan kuin karjalainen versiomme, joten miksipä ei tämä kävisi
mökkipihaan. Mistähän näitä saisi kun rauhoitettuja kasveja ei
kaivelemaan voi mennä
Ilmeisesti kokeilen ensi kesänä mökin pihassa joitakin
kivikkoperennoja, jatkan samoilla ruukuilla ja keskityn kompostin
hoitoon kuten tähänkin asti. Rodo ja atsalea-asiaa kypsyttelen vielä
mielessäni. Ainoa vika kesäkukissa on hinta, kun kausiasukkina täällä
seiskavyöhykkeellä talven majailen ja kesän kakkosella. Olen siis
ostotaimien ja anopin hyväsydämisyyden varassa!
Taidan painella vanhan pentin puolelle tutkailemaan kivikkopuutarhoja, on se vaan niin mukavaa.
Kylläpäs mökin mäntykangas-kukkimaan -projekti alkoi nyt minunkin
sormiani syyhyttämään. Ruvetaanko kikikissa, ihan porukalla
suunnittelemaan, miten saisimme kukkavirityksiä kuivaan karikkeeseen
? Mikäs sen mukavampaa kuin lämpimän aurinkoisella metsärinteellä
kyykötellä kasaamassa kiviä reunoiksi ja kuopsutella multakuoppia
väliin. Pari isoa puulaatikkoa aionkin sitten raahata mökille
kesäkukkia varten. Kylläpäs tästä nyt innostus syntyi ! ! !
Kikikissa, täältä sopii kyllä anella perennan jakopaloja, kyllä joltakin aina jotain joutaa, niitä kompostiin meneviä. Ovat paljon kestävämpiä kuin kaupan taimet ja kaikinpuolin onnekkaampia.
Tässä minun mökkipuutarhaani, kivien väliin kaivoin koloja ja täytin mullalla. Ensimmäinen multaerä tuli naapurin vanhasta perunapellosta, joten alkuun lähdettin horsmaviljelmällä... Sain tuttavilta siivouksen alta perennojen alkuja, osa on pärjännyt kohtuullisesti, osasta olen nyt jo luopunut suosiolla ja koettanut etsiä tilalle korvessa viihtyviä lajeja. Multa tahtoo muuttua metsänpohjaksi vaikka miten töitä tekisi. Mutta periksi ei anneta!
Muutama ylimääräinen kivi näyttäisi olevan kuvassa...
Kuullostipa hauskalta tuo muajussin mökin mäntykangas kukkimaan Mikä ettei sitä porukalla suunnittelemaan, jonkinnäköisiä virityksiä sitä on ollutkin ja melkein aina huonolla menestyksellä. Jos vaikka onnistuisikin välillä kun porukassa suunnittelee ja kymmenen viikon kesäloman aikana sitä ehtii jotain kuopsuttamaan ja kaivelemaankin...
Pitäisi varmaan houkutella Eijanita kimppaan mukaan, sieltä löytyisi mahtavaa mäntykangaskalliota mökin pihasta. Ja sitä kalliota meikäläinen käy välillä ihastelemassa milloin ei meidän puolen mökillä rumemman puoliskoni kanssa oleilla!
Mukavahan näitä teidän metsänkukitus suunnitelmia on seurata. Hyviä ideoita ja ratkaisuja.
No, eipä sinne meidän mökin mäntykangaskalliolle upeita
kukkaistutuksia uskalla edes suunnitella. Reilun 30 vuoden aikana minkä
minä olen siellä mökkeillyt, joinain vuosina ahkerammin ja
toisina tosi harvoin. Mökkitontti on kalliota. Kallion notkelmiin
ahkerina vuosina yritin joitain perennoja kasvattaa mutta kastelun- ja
epäsäännöllisen hoidon puutteeseen ne pikkuhiljaa hävisivät.
Kalliota kaunistaa luonnostaan siellä kasvavat männyt joista
olen karsinut vuosien saatossa alaoksat kulkukorkeudelta. Sammal ja
kanerva peittää osittain kallion. Muutama aika ränsistynyt katajakin
löytyy. Niin, ja yksi tammi, korkeutta peräti noin puoli
metriä ja ikää yli 10 vuotta.
Viime syksynä kun Saimaan vesi oli tosi alhaalla, kasvoi rannassa paljon keltakurjenmiekkaa.
Ainoita siirrettyjä, vuosikausia siellä sinnitelleitä kasveja
ovat kielot aitan kulmalla, vuorenkilpi eturannassa ja sinivuokko
rykelmä vanhan kukkapenkin jäännöksissä.
Vanhoissa valokuvissa kyllä näkyy että joskus on kukkaloistoa ollut. Esim, valtava krassipenkki joka ryöppysi kalliota alaspäin.
Täytyy alkaa miettiä mitkä kasvit /kukkaset näihin olosuhteisiin sopeutuu. Tiedä vaikka tänä kesänä ehtisi enemmän mökkeillä. Miniän mökille tiedän jo juhannusruusuja, käyn kaivamassa ja laitan valeistutukseen.
Ehkä se onnistumisen aurinko paistaa tulevana kesänä tähän risukasaan!
