Valkoinen illakko kasvaa tässä turveharkkopenkissä, alla on juuriestematto. Nelikulmainen muoto ei mielestäni sovi ollenkaan luonnonukaiseen pihaan, joten sitä en suosittele kellekään. Harkkopenkin hankin ja tein luonnonkasvireservaatin turva-aidaksi kiivastuneessa mielentilassa kulkuesteeksi, kun jotkut taas kerran vetivät sahattavia puita suoraan nuppuisten lehdokkien päältä.
Taustalla olevaa kallion kuorin sammalesta, vuonna 2006 kuivuus tappoi siitä varvut ja sammalikkokin kellastui hurjan näköisesti, kuin ufo olisi laskeutunut kalliolle. Kallion alla ei sitten enää olekaan moreenimaata, vaan mukava kaistale kosteampaa turvemaata, tähän syntyy puuhamaani pikkuhiljaa. Kunttakerroksen olen kääntänyt ylösalaisin ja sen alla on metrinen kerros järviruokoa, tiivistyi talven aikana mukavasti.
Hieno kuvasarja Valtsulla!!
Kymmenisen vuotta sitten nuoruuden uhmassa teimme mökille hienon pihan. Multaa kärrättiin yli kymmenen lavallista, taimia saatiin Rikiltä, Sandilta, ja monelta muulta, ja joku tuli ostettuakin. No. Nytten olen sitten siinä pisteessä, että en vähillä lomilla enää sitä iän ikuista kitkemistä kykene kerkeämään. Monta lajia olen jo "menettänyt" rikkaruohoille, mutta sitten on niitäkin, jotka sinnittelevät ja kukoistavat:
Varjopuoli, kostea
menestyneet ovat hostat, siperiankurjenmiekat, japanin kullero, kurjenpolvi, viiruhelpi, rotkokielo
hävinnyt on kotkansiipi, taponlehti 
Pääsyyksi kuvittelen talvimärkyyden. Lemmikki muutti kitkuujätteiden mukana koivikkoon horsman seuraksi.
Aurinkoinen, kuiva
menestyneisiin kuuluvat poimulehti, ajuruoho, akilleijat, saksankurjenmiekat, kaunoiirikset, nurmitähkämö, päiväliljat, lehtosinilatva, päivänkakkarat, kissankellot, ritarinkannus, pionit, palavarakkaus, vuohenkello, ukonkello, kurjenpolvi, kurtturuusu, nukkeruusu ja kituinen juhannusruusu. Ruohonleikkurin jäljestä löytyvät vielä keltamaksaruohon ja pikkutalvion, mutta en tiedä kauanko jaksavat 
menehtyneiden listaan kuuluvat; kivirikko, neilikat, särkynytsydän, pikkusydän, unikot. Syyksi luulen ja kuvittelen tukehtumisen kukoistavien rikkaruohojen alle.
Kaikkein parhaiten kukoistavat kuitenkin juolavehnä, voikukka, heinät, lupiini jota kitken ja poltan, ja rikkaruohot yleensä.
Seuraavan kevään projektiksi otan jo edellä mainitun märkäsanomalehtihyökkäyksen katteella ja etsin ideoita että mikä kasvaa ja kukoistaa aurinkoisessa, vähäravinteisessa paikassa ilman suurempaa hoitoa?
Lehtokasvit eivät oikein viihdy kuivan kangasmetsän tyyppisissä paikoissa. Meillä on savimaa ja tapponlehti kestää ainankin mulla todella hyvin talvimärkyyttä, sillä on välillä kymmenen senttiä vettä päällä kevättalvella, samoin tahtoo olla kotkansiivillä.
Varmoja menestyjiä ovat ketoneilikat, kangasajuruoho ja alppikäenminttu 
Kiitos ideoista Kreeta-Eulaalia ja Miikos. Pitää pistää paperille ja alkaa suunnitella…