Kuivan hiekkatontin yksi mahdollinen kukkiva puu on sitten kirsikka, ettäs tiedätte
Minullakin sormet syyhyävät istutuspuuhiin mökillä.Tähän asti olen onnistunut istutukset välttämään.Saniaisia olen repinyt juurineen irti, niistä en tykkää. Ainoat istutukset ovat anopilta saadut tyrnimarjapensaat. Vuorenkilpeä ja vuohenjuurta mökiltä löytyy sekä joitain kalliokasveja.Kukat houkuttelevat mehiläisiä ,joita saa sitten varoa.Luonto on niin nätti itsessään.Kaupungissa kukkaloistoa sensijaan riittää.
Juhannusruusuaidanteeni aloitti tänään ujostellen kukintansa. Koko matkalta ovat oksat taas aivan täynnä nuppuja. Isot unikot avasivat myös vihdoin viimein pari nuppua, kummallinen kukka, kun pitää nuppunsa niin mahdottoman pitkään kiinni. Saksankirveli kukkii nyt paljon matalampana kuin muina kesinä, kellukoilla on pääkukinta meneillään, samoin arovuokoilla ja japaninhanhikilla. Puolukka kukkii myös. Syreenien kukinta on kestänyt yllättävän hyvin tätä kuumuutta, samoin kaunokuusaman kukinta. Virpiangervoissa osa on kukassa ja osalla kukat vanhentuneet. Pensaat olen kasannut sieltä sun täältä ja niillä on näköjään vähän erilainen geeniperimä Sopii minulle hyvin, ei niiden pakko ole yhtä aikaa kukkia. Kuokkalan punaluumu käyttäytyy omituisesti: Vasta nyt hyvin hitaasti, ilmestyy lehtiä myös kohti latvaa. Rungon alaosat ovat täydessä lehdessä ja latva on tyhjä. Odottelen, mitä tuleman pitää.
Nurmikot alkoivat juuri kitua kuivuudessa, mutta tänään pieni sade ne jo piristi.
Eilen ja tänään olen tuijotellut näkymää, joka sattumalta on syntynyt siitä, että lännenheisiangervon kukinnan jälkeiset punertavat siemenaiheet - ja koko pensas - sopivat uskomattoman hienosti yhteen tien takana näkyvän mäntymetsän kanssa. Värit toistuvat samoina.
Olen tulkinnut lännenheisiangervon vaativan runsaasti valoa ja kohtuullisesti kosteutta, joten se vaatii kangasmetsän pohjasta parannetun kasvumaan ja oikein pitkillä poudilla (kuten kesällä 2006) myös kastelua muutaman kerran.
Pihamme on kallionkukkulalla, takapiha kuusien ja mäntyjen varjostama, etupiha paahteinen, kuiva männikkö luonnonkatajilla. Maapohja ihan metsämaata ja rakentamisen ajoilta hiekkaa. Vyöhyke IV, tuulisin suunta luoteeseen. Talomme ympärille on siirretty metsäkunttaa ( sammalta ja varpua, osassa jopa jäkälää) samanlaisista olosuhteista. Hyvin talvehtivat. Lisäksi hiekkaan olen tehnyt hyvin pienen "kevyttaskun" useimpien kasvien istutusvaiheessa hiekasta ja puutarhaturpeesta 50/50 seos. Nyt kasvit elävät jo lähes pelkässä hiekassa ja voivat hienosti, jos vesisadetta on edes säädyllisesti tarjolla. Kasvit kanervien lisäksi jotka ovat talvehtineet ja näyttävät hyvinvoivilta:
- iirikset
- hopeatoppo
- kiinansipuli
- palmusara
- elefanttiheinä
- hopeahärkki
- ahomansikka
- kissankäpälät
- sinilaakakatajat
- marja-aronia ja sireeni ( valkoinen)
- kevätkaihonkukka ja tiarella, tällä hetkellä eivät kaiksta paahteisimmilla paikoilla.
- köynnösruusu "pohjantähti"
Takapihan varjoisammassa osassa/ metsässä on alppiruusu Mikkeliä, pensasmustikkaa ja kotkansiipi-saniaista nomaalin mustikavarpu-maapohjan lisäksi.
Hoitona käytän rikkaruohojen nyppimistä ja kastelua äärimmäisessä hädässä. Juttelen kasveille kyllä paljon mukavia juttua;) Olen puhdistanut mahdollisimman paljon silokallioita esiin <- kauniita ja erittäin helppohoitoisia.
Ideoita muista yhtä helpoista kasveista kuulisin mielelläni. Etenkin koristeheinät kiinostavat.
Tämä kuvassa näkyvä läntti on minun murheenkryynini. Sijaitsee välittömästi pihan sisäänkäynnin oikealla puolella, vaikkei onneksi ehkä olekaan se kohta mihin silmä ensiksi kiinnittyy...
Maa on hiekaa, ja tuossa nimenomaisessa kohdassa on joku ihmeen soraesiintymä myös, liekkö siihen joskus muinoin kipattu ylimääräiset murikat jostain projektista. Maa on siis kovaa, kuivaa ja kivistäkin.
Muualla tontilla on semmoista perusvehreää vanhaa kasvustoa: angervoja, syreenejä, koivuja, pihlajaa, tuomia ja muutamia vanhoja perennoja yms... Hyvin näyttävät viihtyvän, mutta tämä läntti on sen moinen Gobin autiomaa etten oikein tiedä mitä yrittäisi.
Tuo sinisen ruksin kohta on varattu roskakatokselle, mutta mitä lopulle tekisi?
Semmoistakin mietin että mitä jos syksyllä (tai ensi keväänä) haravoisin kaikki tuohon, pistäisin päälle sanomalehtiä ja sitten mullat kivikkokasveille ja joillekin pensaille. Riittäisikö tämä pehmittämään maaperää vai täytyykö ryhtyä tehokkaampiin toimiin?
Minä tein vastaavalle paikalle kukkapenkin siten, että istutin enemmistön kasveista ruukuissaan ja katteeksi tulin laittaneeksi soraa. Parhaita ovat marunat, laventeli, japaninruusukvitteni (ilman ruukkua), valkoalpi, kesäkullero ja mitähän kaikkea siihen olenkaan pannut.
Merkkaa alue, sekoittele talikolla maa-ainekseen tarpeen vaatiessa multaa pystypyörityksellä, istuta osa kasveista ilman ruukkua ja osa ruukussa.
Toinen vaihtoehto on rahdata tuohon pinnalle kivoja luonnonkiviä muodostelmiin.
Kiitos Sand, tosin ehdin jo saada päähäni että tuohon tulee kasvihuone ja se haaveiltu potageri :)
Sinnehän tosin sopii laventeli hyvin, ja maanmöyhintää pitää jonkun verran tehdä kuitenkin...
Pilvitarha! Älä vain sano, että männikkö suojaa pohjoisen tuulilta kaiken lisäksi 
Kasvihuoneelle ja sen vierustan tai edustan kasvimaallehan tuossa on mahdottoman hieno kohta.
Kyllä vain, kyseessä on pohjoisnurkka Vieläpä arvelin tuon männikön puoleisen seinän ja katon toteuttaa laudoituksella ja pellillä niin ei tarvi pelätä lumikokkareita talvella. Siinä kun mäntyjen ja koivujen takana kulkee tie... Ja samalla tulee sitten semmoinen näkösuoja ettei tarvi tuntea olevansa akvaariossa aina kun puuhaa jotakin taimien kanssa. Aikaa on kyllä suunnitelmia hioa vielä reilusti (malliksi jo ehdin piirustellakin), ellen sitten innostu ihan omin päin kaivelemaan perustuksia tasaisemmaksi.
Paitsi että sitähän Temskukkakin esitti vilkkaiden lapsien rauhoittamiseksi: lapio kouraan ja kaivamaan! Tässähän ratkeaa taas ongelmia ihan tukuittain yhdellä kertaa 
Pilvitarha: Suunnittelemaasi kasvihuonetta ajatellen laitan kuvat omastani, jonka tein joku vuosi sitten. Seiniin vanhoja ikkunoita, joiden mukaan mitat. Katto vanhoista tiilistä. Sisältä vuorasin
katon ja kaikki puiset seinän osat vielä styroksilevyillä. Viime keväänäkin vein tomaatintaimet ruukuissaan sinne jo huhtikuun alussa, pakkasia ja lumisateita tuli vielä usein. Pieni lämpöpuhallin öisin piti lämpötilan lähes 20 asteessa. päivisin aurinko lämmitti.Kesällä siirsin tomaatit muovihuoneeseen, mutta vesimelonit ja kasvihuonekurkku pärjäävät hyvin.
Ehkä olet jo tehnyt huoneesi, kun nyt vasta huomasin tämän viestiketjun, mutta laitan nyt kumminkin.
No nyt ne kuvat jäi pois. Tässä tulee. 
Minulla lyö nyt aivan tyhjää: Mikä olisi hyvä ja kukkiva, iso perenna pelkkään hiekkaan? (Jouduin poistamaan yhden kiiltotuhkapensaan kuistin päädyltä ja paikka odottaa yhä ratkaisua.)
Vuorirevonpapu? Valkohanhikki ei ole kovin iso, mutta sekin pärjää minulla ihan hiekassa. Samoin minulla kasvaa hiekkaisessa ojassa harmaamalvikki (multaa siinä ojassa ei ole eikä vettä).
Harmaamalvikki hiekassa! Minulla kituu yksi yksilö “hyvässä mullassa kukkapenkissä” siirränpäs sen tuohon tyhjään kohtaan ja katson, mitä tuleman pitää 
Kiitos anita!
Sand, minulla on ilmestynyt ihan itsekseen harmaamalvikkipuskat ojan kumpaankin päähän. Se isompi on aivan kuivassa sorassa, hyvä, kun sain siementaimet eilen kaivettua kivien väleistä ruukkuihin.
Harmaamalvikki on kerta kaikkiaan yksi lempikukistani. Tuossa sen tulevassa paikassa on ihan vaan pelkästään hiekkaa, jonka peitteeksi olen pihan kiviä keräillyt. Metsäkortetta siihen kyllä kertyy, mutta olen päättänyt, että korte on sinänsä kaunis kasvi
Vuorirevonpapu pärjää hiekassakin.
Kuiva kangasmetsä ei kestä liikkumista ja halkojen teko ja säilytys vaatii paikkansa, juu. Mökillä vuosikymmenet tämä toiminta on tapahtunut mökin takana, eikä keittiön ikkunasta ole juuri ulos kärsimättä voinut katsoa. Huussi on myös tyhjennetty vuosikaudet kuvan polun ja halkotornin väliselle alueelle kaivettuihin kuoppiin "missä on pehmeämpää maata", tyhjennetty tuhkat, kaadettu tiskivedet ja haudattu kaikenlaista narunpätkää ja limsapullon korkkin kappaleita. Tapana on aikoinaan ollut myös haravoida "piha", siis myös kanervikko sammalineen rikki ja kuljeskella missä sattuu, ikkunan vasemman reunan kohdalla kasvaa myös alkuperäisellä paikallaan lehdokkeja ahkerasta haravoinnista huomimatta.
Tässä kuvassa haravointi on lopetettu 15 vuotta aikaisemmin ja kävely siirretty polulle. Eikä vieläkään maasto ole palautunut ennalleen.
Mökin takaa on otettu vain 3 kuvaa vuosikymmenien aikana vaikka koko suku on harrastanut diakuvausta, minkähän takia. Tässä kuiva kangasmetsä saa kyytiä, huussin tyhjennys käynnissä (eikä mitään saaveja laitoksen alla käytetty) ja kalliolla ollut mänty on kaatunut lähes mökin päälle.
Japaninakileija kuvassa on istutettu kuoppaan, joka syntyi kun kaivoin maasta ison kiven pois, täytin kuopan kasvimaalta tuodulla mullalla… Edellisen kuvan lapiointipaikka on taustalla olevan kiven kohdalla, samaa moreenimaata siis edelleen.
Valkoinen peurankello kasvaa myös pienessä multataskussa, ovat akileijan kanssa molemmat selviytyneet kahdesta talvesta tuulisessa ja kuivassa ilman kastelua…Katteeksi laitoin heille pilkottua järviruokoa. Kuunlilja jää varjoisessa paikassakin tässä pieneksi vaikka hänelle lisäsin savimultaakin istutuskuoppaan.