Mikähän tällaisen luolan kaivaa kuusen runkoon? Jatkuu ylöspäin puun sisällä yli käsivarren mitan. Latvus normaali.
Palokärki?
palokärkeä myös veikkaan, kun näyttäisi olevan suht matalalla tuo työmaa, hevosmuurahaiset on saaneet kyytiä tai päässeet parempiin suihin / nokkiin.
Onkalo oli metrin verran maasta. Mitään ötökkää siinä ei näkynyt ja runko oli ontto sisältä aukosta ylöspäin ainakin 40 cm? Ei kai hevosmuurahaiset syö tuoretta puuta?
Kyllä kuulemma syövät 8(
Ihme juttu! Latvus on ihan terveen näköinen…onneksi on naapurin hakkuuaukon reunassa. Täytyy hakea pois ennenkuin rojahtaa kumoon.
Juurikääpä, entinen maannousema, alkaa puun tyvestä ja etenee hyvin nopeasti ylös rungon sisustaa pitkin. Sitä on vaikea huomata kuusesta ulospäin. Neulasisto vain harvenee vähitellen. Lahovaan puuhun iskeytyy sitten hevosmuurahainen, joka löytää lahon luultavasti tuoksun perusteella. Palokärki sitten taas omalla tavallaan löytää hevosmuurahaiset. Arvelen itse niin, että palokärkikin osaa tunnistaa joko lahoavan puun tai hevosmuurahaisen tuoksun perusteella. Se hakkaa reiän ehjään pintapuuhun ja lappaa pitkällä kielellään hevosmuurahaisia suuhunsa.
Kuvan tapauksessa reiän on tehnyt palokärki, mutta se ei ole reikää kaivanut ylöspäin kerrotun mukaisesti. Tuosta kuusesta muuten voi jo rungon olemuksesta päätellä, että puu on vanha ja runko lahonut ontoksi.
anttipa, kyllä se hevosmuurahainen syö myös tuoretta puuta.
Maannousema on kyllä ihan mahdollinen, vieressä on vanha metsäoja. Alue on kylläkin hakattu joskus 70-luvulla. Minen kyllä ikinä ole kuullut, että tuoretta syö…8/
Mm. Metlan sivuilta voi lukea, että "Se kaivertaa yleensä pesänsä eläviin ja terveisiin pystypuihin, mutta myös hirsiin sekä lahoaviin puihin". Puu saattaapi elää vaikka ja kuinka kauan murkkujen kerakin. Viime vuonna sitä jostakin lueskelin, mutta sitä en enää muista että kuinka kauan oli se "pisin tunnettu".
Onpi muuten kovasti paljon samannäköinen reikä siellä Metlan sivuilla. Nyt vasta kävin vilkaisemassa.
Niinno, jos oikein pikkutarkkoja ollaan, niin eihän se nyt oikeastaan SYÖ sitä puuta ollenkaan, vaan kaivertaa puuhun käytäviään.
On se se! 8(
Kiitos tiedosta ja linkistä, kuvaus on yksyhteen tämän puun kanssa.
Ihmettelen hieman tuota METLA:n sivulla olevaa tietoa. Saattaa olla tietysti, että on puulajeja (esim. leppä),jotka ovat niin pehmeitä, että hevosmuurahainen siihen pystyy reikiään kaivamaan. Kaikki kuuset ja männyt, joissa olen hevosmuurahaisen käytäviä nähnyt, ovat olleet lahoja. Sen voitte itsekin todeta, kun katsotte niitä palokärjen tekemiä reikiä.
Saahan sitä ihmetellä.
Metla ei ole ainoa tietolähde, samasta pehmeän kevätpuun kovertamisesta kerrotaan monessa muussakin tietolähteessä. Netistä löytyy monella kielellä.
Sen kyllä olen havainnut ja uskon, että hevosmuurahainen tuon lahon ympärillä kaivaa myös tervettä kevätpuuta, mutta että se kaivaisi käytäviään “terveeseen” kuuseen tai mäntyyn. Puu saattaa olla sisältä laho, vaikka puun ulkonäöstä sitä ei huomaisikaan.
Olen tavannut lukuisia kuusia ja mäntyjä ja kuusia, jotka kaatamisen jälkeen olen huomannut tyven sisustalta lahoksi. Lahon kuitenkín on pitänyt olla aika pitkälle edennyt ennen kuin siinä on ollut hevosmuurahaisen käytäviä. Kertaakaan en ole vielä osunut kuuseen tai mäntyyn, jossa tyvessä olisi ollut hevosmuurahaisen käytäviä, mutta ydin ollut täysin terve. Tuossa METLA:n tiedossa ja muissakin netin tiedoissa saattaa olla pientä epätarkkuutta. Sen hyväksyn, että siinä lukee hevosmuurahaisen kaivavan myös tervettä puuainesta. Erikseen voisi mainita, jos on löydetty hyönteisen iskeytyvän joidenkin puulajien täysin terveisiin yksilöihin.
Saathan sinä, anttipa, uskoa, ihmetellä ja epäillä. Sinunkin tiedoissasi voi silti olla pientä epätarkkuutta.
Minä toin vain esiin, että on lukuisia luotettavia(kin) tietolähteitä, joiden tietojen mukaan hevosmuurahainen voi iskeytyä myös ihan terveeseen puuhun.
Hihhih. Kyllä mullekin oli uusi tieto tuo tuoreen puun kaivertelu, mutta jos näin on todettu, niin harasoo =D
Tässä rungossa ei näkynyt muuten tikan tai muunkaan linnun jälkiä, ei sälömäistä puutikkua, vaan pelkkää “lahopölyä”.
Olen lukenut rakennusalan lehdistä varoituksia hirsitalon omistajille, että jos hevosmurkkuja alkaa näkyä, niin tervekin hirsi on vaarassa. Uskotte tai ette…
Milloin on oikea aika leikata kuusiaita, entäs muotoon leikattu supisuomalainen kuusi?
Perinteisen ohjeen mukaan kuusiaita pitää leikata kahden m:n (ämmän) välissä, eli marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Puutarhaoppilaitoksessa aita leikattiin takavuosina helmikuussa. Käsittääkseni huonoin leikkausaika on kevät-alkukesä, koska silloin pihkavuoto on runsainta.
Sama pätee kaikkiin kuusiin ja yleisimpiin havuihin. (Vuorimännyn typistäminen on sitten eri asia.)
Kiitän Kaisaliisa. Luin jostakin, että voisi leikata myös ennen kuin uusi vuosikasvu on puutunut, sillä kysyin.