Vuosikasvun puutumis-asia saattaa liittyä juuri tuohon (vuori)männyn uusien vuosikasvainten typistämiseen. Se tehdään juhannuksen tienoilla. Typistämisellä saadaan vuorimänty haarautumaan ja kasvamaan tuuheaksi.
Minulla on kyllä sellainen mielikuva että havujen leikaamisessa saattaa olla uusiakin tuulia, toki tuo vanha keino on ainakin turvallinen.
Olisin ihan tässä talven kynnyksellä vielä kysynyt, että kuinka korkeista taimista maksimissaan voi istuttaa kuusiaitaa, jo hakee taimia metsästä?
Sehän riippuu minkälainen kasvumaa on metsässä. Laihassa ja kilpaillussa maassa, sellaisessa jossa taimia ja muuta puustoa on paljon juuret kasvavat pitkiksi. Siten suurien taimien irroittaminen ei ole helppoa koska riittävä määrä hiusjuuria voi saada suurelta alueeltä.
Taimistoissa maa on ravinteikasta ja kilpailua tilasta ei ole joten juuripaakussa juuret ovat tiheäjuurisia.
Siten metsästä tai teiden varsilta on varmaan parempi ottaa vain pieniä taimia. Kokeilemalla asia selviää.
Kiitos vastauksesta. Nimesi kuulosti niin tutulta, että olen varmaan lukenut juttujasi jossakin muualla, kun vaan muistaisin, missä… Siirsin noin 30 senttisiä, osa oli vähän pidempiä, osa lyhyempiä. Saa nähä, miten akan käy.
Pohdin kuusiaidan istuttamista mutten löydä mistään tietoa siitä, kuinka paljon sille kannattaisi jättää tilaa leveyssuunnassa. Kuinka kauas naapurin peltoon rajoittuvasta ojasta aita kannattaa istuttaa? Jos aita leikkaamisestakin huolimatta levenee pari senttiä suuntaansa vuosittain ja itse leikkuupuuhille pitäisi jättää tilaa, kovin kapeaan paikkaan se ei ilmeisesti taida mahtua...?
Entä mikä lienee järkevä korkeus kuusiaidalle? Olisiko joku muu, kenties kapeampi ja helppohoitoisempi havuaita joka sopisi kotimaiseen maalaisympäristöön? Emmin timanttituijaa, joka saattaa näyttää oudolta hämäläisessä peltomaisemassa... Toisaalta, miksi tässäkään asiassa pitäisi olla puristi...
Meillä on kuusiaita nyt suunnilleen täyskokoinen. Jätä ainakin metri ojan puolelle (siis aidan kokonaisleveys pari metriä), ja vielä tilaa, ettei tarvi seistä ojassa leikatessa. Kun aita on paria metriä korkeampi, tarvitaan jonkinlainen tellinkikin, tai tikkaat.
Siirsin nämä kaski viimeistä kirjoitusta tänne muiden kuusi-asioiden joukkoon. Täällä on muitakin aita-asioita. 
Taas kerran suosittelen P. omorikaa, serbiankuusta…
Ok, kiitos vinkeistä Emo ja Kassikäpp!
Toivotavasti kylvöt onnistuu. Vuoden/kahden ikäiset puun taimet on kalliita, vaikka ostaisi isoissakin erissä. Valkohäntäkauriit rakastavat serbiankuusta. Istutuksen jälkeisenä talvena ne söivät 70% serbian kuusista ja loputkin oli epämuotoisia.Männyn tainten latvoja maistoivat ja sylkivät pois. Tänä talvena taas hiiret ovat kalunneet joistain männyistä tyvestä kuoren. Ne sitten taas kuolevat.Kovaa on tämä metsän kasvattajan homma.
Poistin tuosta edeltä viestini ja muokkaan sen järkevämmäksi:
Minkälaiset kävyt on serbiankuusella?? Pienet kuin lehtikuusella ?Uudenvuoden myrsky oli sellaisia hauskoja käpyjä kadulle heitellyt.
Keräsin tietysti heti taskuun.Tuulen yläpuolella oli serbiankuusen
näköisiä puita (Tammen suuren puutarhakirjan avulla tunnistelin, ei
kävyistä kuvaa) .
Onko kontortamännyllä noin kananmunankokoiset pyöreähköt, nuorena nahanväriset kävyt?Nyt ne molemmat lajit ovat kuivahtaneet ja muutamia siemeniä karistelin lautaselle, kuivukoot nyt kunnolla vai pitäisikö sittenkin heti nyt kylvää??Tästä taas pääsen kokeilemaan, josko tuulensuoja aidannetta mökille saisi niistä. ( kylvö ohjeenkin löysin kirjastosta tuosta erinomaisesta kirjasta: liotus 1 vrk ja 2-3 kk kylmäkäsittelyyn)
- mummille kiitokset kylvöonnen toivotuksista: Havupuiden taimet varsinkin on kaliita ja myös hirvenruuaksi joulumisen vaara on olemassa. Harmittaa puolestasi ne syödyt 70% taimistasi, kiitos varoituksesta ja laitan verkot jo kesäksi kunhan/edes ensin itävät. En raaski valmiita taimia ottaa kun on niin riskialtista puuhaa mökillä luonnon armoilla kaikki muutenkin.
Ostin metsätaimistosta uudet ja istutin uudestaa.Nyt saavat olla luonnon armoilla. Olen polttanut sanomalehtinuotioita puu rivien väleissä muutamia kertoja. Kuvittelisin luonnon eläinten kartavan palaneen hajua??? Vielä eivät ole käynet syömässä.
Valtsu, pienet soikeat kävyt. Hortoilin jo aiemmin pihalla, kun olisin kuvannut omani, mutta oli liian pimeää ja latva liian kaukana =)
Kontorta on harvinainen, onko lähellä varmasti sitä?
Missäpäin mummi olet? Pienille taimille voisi ehkä heittää jonkun verkon päälle, ellei nyt hehtaareista ole kyse.
Eteläsuomessa. Taimia on yli 100, joten ei yksilösuojaus onnistu. Ympärillä on 110cm aita, mutta ei se valkohäntäkauriita ( valkohäntäpeura ennen) estä. Olen vetänyt tolppien yläosaan valkoista paalinarua, kun sattui sitä olemaan.Onneksai täällä on ilveksiä, ne vähän harventavat vasoja.
Isäni käy kesäisin jatkuvaa taistelua hirviä ja kauriita vastaan. Ongelmana ei tosin ole puiden järsiminen vaan viljapellot. Eihän pellot nyt varsinaisesti kuusiin liity, mutta ongelma on sama eli kuinka suojata laaja alue. Hän on kokeillut jos jonkinlaisia vippaskonsteja. On vienyt hiuksia sukkahousuissa roikkumaan metsän reunaan, kaloja muovipusseissa mätänemään (luuli tehoavan siihen asti kunnes näki hirven kihnuttavan päätään pussiin) jne. Yllättäen kaikkein tehokkaimmaksi osoittautui hajuveteen kastetut rätit. Huono puoli vain oli se, että sopivasta suunnasta kun tuuli, niin eipä sitä viitsinyt mennä itsekään ulos. Kummasti sitä kuitenkin villieläimetkin oppii, alkukesän kun jaksaa aktiivisesti hätistellä niitä pois, niin loppukesästä ne pysyvät jo melko hyvin naapurin puolella…
Omat ja ystävien hajuvedet olen käyttänyt. Omenat ym puiden alta tarkkaan kompostiin, ettei houkuttele tuoksullaan.
Serbiankuusen kävyiksi epäilen näitä. Kapea kuusi, neulaset altapäin vaaleat.
Tällaisia tuotiin tuliaisena. Kanadan kuusia (conica P9) 2kpl, korkeus semmoset 20cm. Koskahan nämä voi istuttaa ulos, minkä ikäisenä? Pitääkö niitä leikata?
Kartiovalkokuusta ei tarvitse leikata, kasvaa luonnostaan hyvän malliseksi. Keväällä on herkkä kuivumiselle, joten on suojattava auringolta ja kasteltava tarvittaessa.
Eli koska nuo voi istuttaa ulos? Kuinka kauan kasvatan purkissa?