Kiva nähdä, että toisillakin on noita suurilehtisiä perhosia. Olen jo pohtinut teenkö jotain väärin, kun lehtien koko vain kasvaa. (etenkin hevonkakalla lannoitetuilla...
).
Noista Raakin perhosista näkee, että myös kukkavanoja on, joten silloin lehdet eivät ole kasvaneet suuriksi kukinnan kustannuksella. Tämä kertoo, että lannoitetasapaino on kunnossa. Jos kasvi kasvattaa pelkästään suuret lehdet ja ei kukkia lainkaan silloin on annettu liikaa typpipitoista lannoketta.
Ostin itsekin muutaman perhosen viime keväänä Plantagenin avajaisista ja ne ovat kasvattaneet valtavan kokoiset lehdet tässä kesän aikana. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että kukkavanojakin on tulossa. Varmaankin joillakin hybrideillä on sellainen ominaisuus, että kasvavat suuriksi. Viime kesänä Harin luona käydessäni näin hänellä sellaisen valtavan kokoisen perhosen upeine tumman liloine kukkineen. En meinannut saada silmiäni irti siitä
.
Näistä kukistani osa on ollut kukkimatta toistakin vuotta ja ovat tosiaankin kasvattaneet valtavia lehtiä ja juuria sinä aikana. Itsekin olen monesti pohtinut, että lannoitanko niitä liikaa, vaikka olen ihan ohjeen mukaisestia lannoitetta antanut ja silloin tällöin kastellut pelkällä vedelläkin.
Osasyynä saattaa kyllä olla sekin, että uudelleenistutin joitakin turhan isoon ruukkuun, kun silloin en löytänyt pienempiä kaupoista. Ne ovat sitten kasvatelleet juuria ja lehtiä, mutta nyt näyttäisi lähes kaikkiin olevan tulossa kukkiakin - toivottavasti yhtä komeita, kuin lehdetkin! ;)
Tämä asia varmaankin pohdituttaa monia muitakin ja siksi halusin keskustelua amppelikasvatuksesta jatkaa täällä kysymyspalstalla, josta jutut ehkä löytyvät paremmin, kuin kuvapalstalta.
Laitan vielä toisenkin kuvan, josta näkee, että noita saa paremmin mahtumaan lomittain ripustaen ne eri korkeuteen. Noita isoimpia ei mahtuisi ikkunalle, kuin kaksi tai kolme. Eivätkä ne oikein kunnolla edes pysyisi ikkunalaudalla, kun tahtovat kasvaa toispuoleisiksi.
Sama vika täällä - pitää amppeleihin ruveta virittämään, kun rupeavat ruukut menemään nurin pelkästä hipaisusta. Eilen meinasi itku päästä, kun kaadoin yhden, joka tekee uutta kukkavanaa ja samalla pykää nuppuja vanhaan varteen. Onneksi meni “vain” kaksi juurta poikki!Nyt siirtyi sitten sekin narujen varaan.
Amppeleissa minäkin suuren osan orkideoista kasvatan. umpinaiset muoviamppelit, joihin olen tehnyt reikiä sivuihin pari senttiä pohjan yläpuolelle.Pohjalla ei ole mitään ja kastelen kannulla. Ylimääräinen vesi jää amppelin pohjalle ja se haihtuu tai juuret ottavat tai sitten valuu sivureiistä lattialle
En Ei tarvitse verhoja ja kasvit myös kostuttavat toinen toisiaan. Ilman amppeleita kukkavanoja katkeilisi liikaa ja ruukut kaatuilisivat ja harrastus tulisi liian vaikeaksi.Amppeleita voi olla kahdessa kerroksessakin. Lähempänä ikkunaa enemmän valoa vaativat ja muut kauempana. Katossa olevat kiskot auttavat kiinityksessä. Sieltä sitten naruja roikkuu eri korkeudelle.
Kasvien ja lasin väliin pitää jättää kunnon väli, että auringon lämmittämä kuuma ilma ei polta lehtiä. Narussa roikkuvaa kasvia voi sitten tutkia ilman että se keikahtaa. Kukkavanatkin kasvavat luonnolliseen asentoon ja kasveja mahtuu paljon enemmän.
Amppeleissa roikkuvat minullakin melkein kaikki coelogynet yms. Sojottavat kuka mihinkin suuntaan ja siksi niitä onkin mukava ja helppo limittää ja lomittaa. Ostin ruukut ja niihin sopivat valmiit koukut kasvihuoneelta käytettyinä ja halvalla. Åminneforssi
Åminneforssi, kiva kun et ole unohtanut meitä ihan kokonaan. Täällä kaivataan aina neuvoja kokeneemmilta kasvattajilta.
Amppeleista puheenollen eikö meillä ole täällä kotimaassakin vielä jokunen muovitehdas, voisivat kyllä ruveta valmistamaan vähän tyylikkäämpiä amppeliruukkuja. Miun silmä sairastaa välillä kovasti kun katselen muuhun sisustukseen täysin sopimattomia valkoisia purtiloita ikkunan täydeltä niinkuin meillä on. ÄRHH… Eikö voitaisi tehdä jonnekin vetoomus asian korjaamiseksi.
Minäkin vähän karsastan tuota valkoista muovia, ei oikein sovi sisustukseen....itse olen käyttänyt esim. parvekekukille tarkoitettuja pajuamppeleita, jotka on muovitettu sisäpuolelta.
Niitä löytyy paljon eri mallisia ja -kokoisia.
Soraa pohjalle niin ylimääräinen kasteluvesi voi valua sinne ja ruukunkin saa passattua sopivalle korkeudelle.
(Kopioidaanpa tämä kysymys-vastaus oikeaan ketjuun, jotta löytyisi myöhemminkin)
Nimimerkki KJ sunnuntai, 18.
marraskuuta
2007 - klo 21.
23
Kyllä teillä on upeita orkideoita. Itselläni vasta kymmenkunta joten lukeudun aloittelijoihin. Olen surffaillut netistä eri maiden orkidea yhdistysten sivuilla ja nyt on nuppi sekaisin. Etsin tietoa ja sitähän tietysti löytyy monilla eri kielillä mutta silti auttakee... 1. Tarvitaanko Suomen oloissa kaappia tai terraariota ? 2. Kasvit tarvitsevat 12-14 tuntia päivässä valoa ? 3. Kasvit ovat muoviruukuissa. Pidän kuitenkin enemmän saviruukuista. Onko väliä kumman valitsee ? 4. Kevät lienee oikea ajankohta mahdoll. vaihdolle vai ? 5. Kastelen imeyttämällä kerran viikossa akvaariovedellä. Ilmajuuret muuttuvat vihreiksi kun ovat juoneet tarpeeksi ? Ei muutu ja silti kipossa parikin tuntia. Siis tämä on rankkaa. Minulla on kukkalaudat täynnä tavallisia viherkasveja joiden kanssa olen onnistunut hyvin mutta nyt iski tämä uusi orkidea villitys. Kun näin ensimmäiseni kotona tuli lämmin henkäys ...
Nimimerkki Olivia
maanantai,
marraskuuta
2007 - klo 9.
40
Kj:lle omat mielipiteeni, jotka saattavat erota muiden kasvattajien mielipiteistä, tapoja on niin monia.
1. Kaappi/terraario/lasikko on ajankohtainen silloin, kun haluat kasvattaa lajeja, jotka edellyttävät huoneilmaa huomattavasti kosteampia oloja. Ei muuten.
2. Tarvitsevat 12-14 h ja yhtä tärkeää on niille yön pimeys. Orkideat joutuvat meillä aika outoihin oloihin: ensin on kesän valoisaa miltei 24 h ja sitten talven pimeää 24 h. Kesän pitkänä päivänä kasvu useilla lajeilla hidastuu, talvella tulevat sitten apuun keinovalot.
3. Savi- tai muoviruukku: kummallakin etunsa ja haittansa. Lajista ja omista kastelutottumuksistasi riippuu kumman valitset. Itselläni on kumpiakin ja pidän enemmän savisista astioista, mutta niihin juuret takertuvat tiukkaan kiinni.
4. Orkideat eivät tarvitse muiden viherkasvien tavoin keväistä alustanvaihdosta. Voivat olla vuosiakin samassa alustassa. Lajin mukainen kasvurytmi säätelee vaihdon ajankohdan. Mutta jos alusta on maatunut ja huonossa kunnossa, vaihtoon on ryhdyttävä aikailematta vaikka kesken kukinnan.
5. Kyllä yleensä juurten väri on erilainen vihreä märkänä ja kuivana. Itselläni tosin Phalaenopsis schilleriana -tyyppien juuret ovat aika lailla hopeiset, eikä niissä ole selviä värieroja. Tärkeintä on, että juurten kärki on eri värinen kuin muu juuri. Ruskeat sitkeät juuret ovat merkki kuivumisesta, ruskeat lötköt liiasta märkyydestä. Kuivuneita on vaan kasteltava niin kärkiin tai muualle juuriin alkaa kasvaa haaroja. Lötköt on kiireesti leikattava pois ja alusta vaihdettava.
Ja ihan samaa mieltä olen kanssasi - orkideat ovat ihania ja niitä on niin paljon erilaisia!
Kiitos Olivia!
Tuo oli hienosti tehty. :) Itse en oikein viitsi muiden viestejä kopioimalla alkaa siirtelemään, kun ne silloin leimautuvat minun nimiini ja lisäksi siihen kopioituu nuo moden työkalutkin. ;)
Tiimarissa oli syksyllä mustia metallilangasta (suht´paksua) amppeleita. Minusta hyviä käytössä ja kun laitoin värittömän lasiastian alusastiaksi niin kauniskin kun roikkuu tuolla.
Vastaan tähän ketjuun (kun en löydä itse kysymystä näin äkkiseltään)
Sain Etelkalta ja muutamalta muulta viestejä, että Pirkan niksipalstalla suositellaan orkideoille kahvia. Asia jäi minua vaivaamaan, koska tiesin lukeneeni aiheesta Visa Lipposen selvityksen, mutta hain sitä turhan kaukaa. Viime vuoden Orkidealehden 2/2006 Postilootasta se löytyi ja on Visan tapaan perusteellinen.
"Kahvin käytettyjä poroja on käytetty etenkin puutarhakasvien maan parannuksessa, mutta jonkin verran olen kuullut käytettävän niitä myös huonekasvien mullan joukossa. Käytetyissä poroissa on typpeä (N) n. 2,0, fosforia (P) n. 0,3 ja kaliumia (K) n. 0,2 % ja niiden pH on lähellä neutraalia (n. 6,9). Käytetyissä poroissa on siis hieman kasvien tarvitsemia perusravinteita. Lisäksi niiden pH:n puskurointikyky on hyvä ja pH pysyy poroissa pitkään tasaisena riippumatta siitä, käytetäänkö kastelussa happamaa tai emäksistä vettä.
Sen sijaan itse porojen läpi valutettu (kahvi)juoma on happamampaa, pH on n. 5,0 riippuen hieman porojen karkeusasteesta. Koskaan en ole kuitenkaan törmännyt yhteenkään tutkimukseen, jossa olisi tutkittu juoman vaikutusta kasvien hyvinvointiin. Seuraava vastaukseni perustuu siis täysin puhtaaseen spekulaatioon.
Oletan, että osa typestä liukenee myös juomaan, joten kasvit saavat ravinnelisää sen kautta. Kaupunkien vesijohtovesi on myös useimmiten lievästi emäksistä. Monet huonekasvit, myös orkideat, kaipaavat kuitenkin happamampaa kasteluvettä ja (kahvi)juoma alentaa veden pH:ta paremmin kasveille sopivaksi.
En siis näe syytä, miksi (kahvi)juomaa ei voisi antaa myös orkideoille, varsinkin jos sitä laimentaa muun kasteluveden joukkoon. Toisaalta haluan myös varoittaa, että jos et tiedä mille kasville olet kahvivettä antamassa, niin jätä mieluummin antamatta, sillä kasvien joukossa on myös kalkkikasveja, jotka eivät kaipaa hapanta vettä. Orkideoista tällaisia ovat mm. monet luonnossa kalkkikallioilla kasvavat Paphiopedilumit."
Kiitos tiedosta. Olen kastellut muita kukkia aina pannuun jääneellä kahvilla, mutta orkideoille en ole uskaltanut juomaa laittaa. Pitää nyt käyttää niille ja muille kukille porot joita tulee niitäkin paljon meidän perheessä. Ihan kuin olisit lukenut minun eiliset ajatuksen, kun päivällä mietin mihin näistä poroista voisi edes osan käyttää.
Juu, selvänäkijän kykyni ovat kovasti tässä vuosien kuluessa hioutuneet, kun saan puheluita, joissa soittaja kertoo: “Minulla on Orkidea, mikähän sillä on kun se ei voi hyvin”.
Hetkonen, hetkonen… Käsitinkö oikein että venuksenkengät oikeesti pitävät kalkkipitoisesta vedestä?
Osa venuksenkengistä on kalkinsuosijoita, kyllä.
hmmm… Millähän sen saisi selville mitkä? Nimittäin täällä kalkkipitoista vettä löytyy yllin kyllin (kalkiton vesi taas tuottaa ongelmia)
Minä suosittelisin lämpimästi tilaamaan Orkideayhdistyksen lehden 04/2006.
Erikoisnumero, jossa loistava tietopaketti papheista. Sillä pääset ainakin alkuun.
Täytyypi pistää harkintaan. Hyvin nuo ovat kyllä ihan sadevedelläkin viihtyneet, mutta alkoi vaan kiinnostaa kun vanhempien luona on hyvin kalkkipitoinen vesi. Tai oikeastaan se on alunperin hyvin ruosteista, mutta sisälle tuleva vesi suodatetaan erilaisten hiekkakerrosten läpi. Tämän jälkeen vesi on vaan erittäin kalkkipitoista. Kuivuessaan jättää rumia valkeita kalkkitahroja ja kodinkoneidenkin elinikä lyhenee reippaasti. Kukkaruukuissakin on mullan pinnalla tukeva kalkkikerros. Siksi kaikki kalkista pitävät kasvit olisivat tervetulleita.