Tilasin lakan taimia 2kpl pölyttäjää ja 8 emokasvia. Tänään kaivoin niille sellaisen poteron, johon tulee pohjalle muovia ja sitten kasvuturvetta ja sitten ne taimet. Katsotaan miten mamman käy...
Kertokaa onko teillä enemmän kokemusta lakkojen viljelystä.
Mie käyn suolta poimimassa. Lakoissakin on eroja, yhdessä paikassa kasvaa muutaman aarin alalla jättiläislakkoja , marjat ovat suunnilleen 4x tavallista kookkaampia ja ihania kakkujen ja leivosten päällä. Muistathan suojata kukat sateelta kukinta aikaan ja myöskin kylmältä. Ja ötököitä pitää olla pölyttämään, sellaisia lentäviä.
Lakka tunnetaan muillakin nimilla, laitoin niitä näkyviin.
Kuulin Pohjanmaalla ihan oudon nimen lakalle, mutta olen jo unohtanut sen :(
Lintti, Valokki, Luppa, Löttö, Muurama, Nevamarja?
No valokkihan se oli, kiitos nanikka 
! Outoja tosin ovat nuo muutkin....
Minäkin kävin usein lakkoja poimimassa silloin nuorena Oulussa asuessani. Ne Revonnevan alueet olivat upeita lakkapaikkoja muinoin(70-luvulla). Poimin ainoastaan kypsät marjat. Nyt viime aikoina on täytynyt tyytyä vaan ostomarjoihin ja niissä on sellainen ilkeä kitkerä sivumaku, mikä varmaan johtuu siitä, että marjat ovat poimittu raakoina ja kypsytetty jossakin muualla. Tämä lakkaviljelmäni on varmaankin sellaista uteliaisuutta. Ohjeen mukaan satoa tulee ensimmäisenä vuonna 2-3 marjaa/taimi 
.
Joo kiitos Tarleena, että huomasit lisätä muutkin nimet-Rakkaalla lapsella on monta nimeä
. Asuin lapsena Ylivieskassa ja siellä lakkoja kutsuttiin Linteiksi.
Ainaki etelä-pohojalaaset puhuu valokista. En tiä kuinka laajalle valokki-nimi on levinnykkää.
Oh- hoh! Onkohan millään muulla hedelmällä niin montaa nimeä? Hilla, lakka, lintti, luppa, löttö, muurain, muurama, nevamarja, suomuurain, valokki... Löytyykö vielä lisää? Kaippa se tarkoittaa sitä että siitä on tykätty oikein paljon kun nimiäkin on roppakaupalla.
Nyt seuraa jatkoa hillaviljelmästäni: Istutin taimet ohjeen mukaan sellaiseen muovilla vuorattuun ja turpeella täytettyyn kaukaloon metsän laitaan viime keväänä. Melko pian istuttamisen jälkeen taimet ikäänkuin hävisivät sinne turpeeseen. luulin, että menetin taimet ja että olin tehnyt jotakin väärin.
Suunnittelin jo tänä keväänä tuon rakennelman purkamista, MUTTA yllätys, yllätys! turpeesta on noussut pieniä hillan lehtiä vallan paljon. Siihen loppui miehenikin ilkkuminen meikäläisestä "hillafarmarina"
. Laitan sitten kuvia myöhemmin.
Hienoa, en ole kuullut kenenkään kasvattaneen lakkoja, kerrohan sitten marjooko myös.
Nämä taimet hankin Kauppilasta. Taisi olla myynnissä tänäkin vuonna. Kyllä niiden pitäisi niitä marjojakin tehdä. Paketissa oli sekä täti-että setätaimiakin. Kerron mielelläni kokeiluni tuloksista.
Joltain suomalaiselta kasvinjalostussivulta joskus luin, että kokeilivat kaksineuvoisia lakkoja. Onko jollakulla tietoa, olisiko moisia taimia jossain saatavilla.
Olen minäkin kuullut noista "kaksineuvoisista", mutta minulla ei ole aavistustakaan mistä niita voisi hankkia. Omani ovat norjalaisia ja kaksikotisia.Laitan kuvan tästä parin neliön takapihan hillasuostani. Se sitten jaksaa olla isännän naurunaihe .
Viestiketjun nimestä puuttuu yks rakkaan lapsen monista nimistä eli eteläpohojalaanen valokki. Toisaalta ainaki mulle mustikka on rakkaampi.
Mie voin elokuun alussa toimittaa oikein jättilakan siemeniä. Sitä en kyllä varmasti tiedä onko iso koko geeneissä vai kasvupaikasta johtuva.
Mitäs itsekunkin lakkaviljelmille kuuluu? Innostuin minäkin kokeilemaan kun luin juttua jostain vanhasta puutarhalehdestä. Pengoin vielä netistäkin ja kuis ollakaan satuin löytämään sikspäkin Nyby´tä (niitä kaksineuvoisia) ihan yllättäin.
Eiku suota rakentamaan 
30%:n välttävällä alennuksella ostin sikspäkin Nyby’tä tunnetusta lounaissuomalaisesta taimimyymälästä vaikka lieneekin hiukan myöhäinen ajankohta ruveta istuttelemaan. Tarttis löytää jostain joku allasmuovitarjous, mutta lienee se toivotonta. Aiemmin istutin painanteen pohjalle kaksineuvoisia lakkoja, mutta ne olivat kosteana aikana liian märkinä ja kuivana aikana liian kuivina. Luin jostain nettisivuilta, että veden tulisikin olla vasta 30 cm:n syvyydessä (ei siis ihan pinnassa), joten lienee kaivettava kuoppa ja pantava siihen muovikelmu, jonka yläreunat päättyvät 30 cm:n syvyyteen. Vaikka hevostallista kerjätty lantainen turve lienee hivenen liian maatunutta aion sitä käyttää.
Voi miten mukava kuulla lakan kasvatusohjeita! Mökillä on turvetta tilaa ja luonnovaraisia suht kosteita paikkoja. Joskos sinne muokkaisin törnrosan ohjeilla kasvupaikan ja puutarhamyymälästä taimia, ei olisi isokaan työ kunnostaa paikka ja matka suolle tulisi olemaan lyhyt. Nytpä tahdon olla ma, pienen lakkasuon laittaja 
, ainakin on talven aikana aikaa suunnitella.