Kukassa mullakin muutama , mutta jäävät toisten kasvien jalkoihin, kuten kuvasta näkyy. Hankin keväällä 10 , muistaakseni 6 kukkii. 
Minäkin sain niitä pellavaliljan poikasia ja viime kesä meni hyvin.
Nyt ilokseni huomasin, että hengissä ovat edelleen ja kasvavat jo muitakin kuinm vauvalehtiä. Olen niistä erinomaisen onnellinen; kiitos antajalle.
Kevään kylvöissä pellavaliljat itäneet, kiitos antajalle:)
Kesämaalla pellavaliljan taimet kaivautuvat mullasta kasvimaan laidassa:
Paperinrötkäleet on taimikennoston jämiä, mutta niinkuin näkyy, on taimia kahdenmallisia - sellaisia suikulalehtisiä kuin viime kesänäkin ja sitten samanlaisia tupsupäitä, joita nousi aikoinaan kaupan sipuleista. Jokohan ne aikoo kukkia?? Siirsin pari suurinta kukkapenkkiin, maan alla oli kymmenisen senttiä vartta ja sen alapäässä sipuli, kooltaan ja malliltaan kuin keskenkasvuinen valkosipuli. Sipulista lähti topakoita juuria, jotka katkeilivat kaivaessani tainta kennosta, mutta taimet näyttävät asettuneen hyvin uuteen paikkaansa. Minusta kaupan alkuperäiset sipulit olivat vähän isompia, vaikken varmasti enää muista.
Kaupunkikodin perennapenkeissäkin on jokunen hengissä, mutta nää on selvästi kasvaneet paremmin.
Jalomarja, sullapa on poikaset lähteneet ajoissa kasvuun, millä vyöhykkeella sä asut? Onko ne ei-vauvalehdet samanlaisia kuin tuossa kuvassa?
Jäädään odottelemaan, mitä tapahtuu, jospa jo syksymmällä saatais aikaan koordinaatit pellavaliljan siemenlisäyksestä. Kertokaapa muutkin kokemuksistanne! Myös epäonnistuneet kokeilut antavat hyvää tietoa asiasta.
Kuukausiraportti: tupsupäät ovat kasvattaneet huitulavarret ja latvoissa näkyy nuppuja, tosin aika vähän, muutamissa vain yksi. Siemenistä kasvattamieni varjoliljojen kukinta on myös ekana vuonna ollut aika vaatimatonta, tavallisesti 3-6 kukkaa, kun täyskasvuisessa niitä on lähes 30. Eli onkohan tää ihan normaalia ja kukinta runsastuu myöhemmin? Vai pitäiskö tässä vaiheessa leikata nuput pois ja antaa sen keskittyä sipulin kasvattamiseen? Siirtoa ovat sietäneet hyvin, vaikka mielestäni juuret kärsivät pahoin, kun revin tuolta kennoston jämistä muutaman kukkapenkkiin. Sen sijaan perennojen väleihin viime vuonna pistelemistäni taimista useimmat eivät nousseet keväällä, sietää näköjään huonosti päälletunkevia kasveja.
Mulla on Aramintalta saatuja taimia 3 hengissä ja ne on niitä tupsupäisiä. Kaksi ostosipulia näyttävät tekevän nuppuja. Vierelle istutin Lilium tenuifoliumin pari sipulia. Sille ei vissiin ole suomalaista nimeä, näyttää kuvassa pellavaliljalle, mutta on punaisempi?
Kurppa, mä pistin sulle pellavaliljan siemeniä siemenkirjeen mukana 
Kiva, että itivät hyvin.
No niin, nyt on iloisia uutisia, pellavaliljat alkavat kukkia kesämaan ja kaupunkikodin kukkapenkeissä sekä kasvimaan pentupenkissä. Kukinta on vielä aika vaatimatonta, 1-4 kukkaa per kukkavarsi eli sipuli on kaiketi vielä keskenkasvuinen. Parista nyppäsin nupun pois, jos kasvattais paremmin sipulia, mutta useammasta en raskinut. Itse kukka on ihan täyskokoinen ja yhtä kaunis kuin ennenkin.
Pari asiaa pitäis vielä selvittää, niin sitten saatais resepti pellavaliljan kasvatukselle.
Ekaksi, onkohan tällä taipumusta monokarppisuuteen? Mulla näyttäis taantuvan aika pian silleen, että kaupan isot sipulit kukkii vain 2-3 vuotta, ensimmäisenä vuonna parhaiten. Jos on, niin auttaisiko kukkien poisleikkaaminen heti kukinnan jälkeen? Tai joku muu konsti?
Toiseksi, kun olen todennut, ettei se kaivaudu ylös muitten perennojen välistä kuten vaikkapa varjolilja, vaan haluaa olla omassa rauhassaan (kaikki isojen perennojen väliin istuttamani ovat hävinneet, muut selvinneet), niin herää kysymys, miten rikkikset sitten pidetään kurissa. Kasvi itsehän ei yhtään varjosta niitä. Sietäisiköhän se itseään matalampaa peittokasvia? Mikä olis sellainen 10-15 senttiä korkea, mielellään valkoinen tai ihan lehtikasvi, eikä tolkuttomasti leviävä, jolla vois kokeilla? Alaskankleitonia? Liljan sipulihan näyttäisi asustavan 10-15 sentin syvyydessä ja juuret vielä sen alapuolella, eli joku pintajuurinen ja sitä matalampi - vaikka sitten tiheäkin - kasvusto vois jäädä siltä huomaamatta.
No, aika vaatimatontahan tää mun kokeiluni on ollut, kaksi pihaa kolmosvyöhykkeellä, olosuhteet niissä aika samanlaiset. Kovin paljon ei palautetta ole tullut - pitäiskö lähettää kyselylomake kaikille taimien saajille. Mullahan ei ole esim. savimaata tai paahteista koepaikkaa. Nyt näyttäisi siltä, että siemeniä tulee, ajattelin jättää pari vartta siementämään ja leikata muut pois kukittuaan. Jos on halukkaita koekasvattajia, niin ilmoittautukaa, pliis.
Pistänpäs tilanneraporttia.
Mun 2 ostosipulia avaavat pian kukkansa, annoin niiden siementää viime syksynä. En vain huomannut kerätä siemeniä ajoissa, muut varisivat maahan (todennäköisesti nurmikolle), mutta yhden siemenkodan siemenet sain talteen.
Aramintan taimista 3 on hengissä ja yksi niistä tekee nupun 
. Mun pellavaliljat on kuivassa kohopenkissä, johon aurinko paistaa kuumasti keskipäivällä. Vieressä on iso tuija ja Dorothy Walton kärhö,
juurella kasvaa nimetön matala neilikka. Mun penkit on täyteen ahdettu, niin tämäkin. Koitan pitää silti näiden kohdalla muutaman neliösentin vapaata multatilaa.
Olen kuullut, että pellavaliljat taantuvat nopeasti ja niitä kannattaa lisätä säännöllisesti siemenistä. Annan muutaman siemenkodan valmistaa siemenet ja laitan ne dynoon itämään syksyllä. Pellavalilja on niin kaunis, että täytyy nähdä vähän vaivaa, jotta joka vuosi saisi nauttia näiden kukista.
Viippu, olethan huomannut, ettei pellavalilja siedä kylmäkäsittelyä? Ainakaan kellään sitä kokeilleella ei ole yhtään itänyt. Itää aika nopeasti (2-3 viikkoa) ja hyvällä prosentilla huoneenlämmössä eikä ole kasvuun lähdettyään erityisen kylmänarka.
Keväällä kylvetyissä on kaksi lehteä kussakin.
Kiitos Araminta. Siis keväällä kylvetään sisällä multaan ja itäneenä ulos.
Toivottavasti muistan tämän 
.
Joo, olen kylvänyt toukokuulla sisään ja vienyt ulos, kun ovat alkaneet kasvaa ja on toiminut hyvin. Jos on lämmintä ja valoisaa tilaa, vois kylvää aiemminkin, mulla ei oo. Optimi itämislämpö nettitietojen mukaan 20-25 astetta, ei idä alle 15 eikä yli 30 asteessa. Olen joutunut koulimaan keskikesällä, kun kylvös on aina tullut liian tiheä, ketjun alkupuolella kuvia.
Tään ketjun alussa kyselin ohjeita siemenkasvatukseen, mutta kukaan ei vastannut, joten jouduin opiskelemaan kokeilemalla ja olen koko ajan raportoinut havainnoista. Monta mokaa on tullut tehtyä, vasta nyt tuntuu, että alan ymmärtää sen sielunelämää.
Auttaisiko pellavaliljassa se että lisäisi säännöllisesti sipulin jakamalla kynsiksi?
Sain pari vuotta ohjeen Vesalta kun ostin vakkataimesta canadanliljaa. Hän käski heti silloin istuttaa sen niin että irrottaa suomut. Kukkivat heti seuraavana kesänä.
No niin, olisi pitänyt lukea koko ketju, ennenkuin kyselen. Sieltähän vastaukset olisivat löytyneet.
Araminta tekee tärkeää tutkimustyötä 
.
Täällä pentissä on satoja ihmisiä, jotka tekevät tutkimustyötä kasvien kanssa, sitä ehkä sen kummemmin ajattelematta. Tulokset vain helposti jäävät kertomatta - tai jos eivät jää, häviävät megaketjuihin, joita ei kukaan jaksa lukea, Siksi ajattelin koota tään kokeilun johtopäätökset jonkunlaiseksi tietopankiksi, mutta kyllä siihen tarvitaan useampien pellavaliljan kasvattajien panosta. Kun nää olosuhteet vaihtelevat, niin yhden ihmisen havainnot on aina vain osa totuutta. Kiitos kaikille osallistujille!
Luulin jo aiemmin vastanneeni R&T:lle, mutta ei oo näköjään onnistunut. Konsti kuulostaa kokeilemisen arvoiselta, mutta taidan kokeilla vasta ensi vuonna, kun nyt kukkivien sipulit on vielä keskenkasvuisia. Se sattui silmiin, että puhuit ensin kynsistä ja sitten suomuista, enkä itsekään nyt muista, kumpiako siinä sipulissa on. Kokeilkaapa kellä on isoja, siis ainakin kahdesti kukkineita liljoja, ja kertokaa.
Pellavaliljaa itselläni ei vielä muistaakseni ole.
Paitsi että taisinkin tilata sitä tänä vuonna kimpassa. En jaksa nyt juosta hakemaan muistiinpanojani. Mutta välähti yhtäkkiä mieleen että muutamassa purkissani taisi lukea pumilum 
jee
Canadanliljan sipuli on mielestäni suomuinen. Kuten varjoliljan sipuli.
(Kynsi tuo tosiaan mieleen enemmän semmoisen rakenteen kuin valkosipulissa.Toisaalta ne suomut on vähän kuin irronnetia ihmisen kynsiä.)
Jaoin tosiaan silloin saamani ohjeen mukaan sen sipulin suomu/kerros kerrallaan ja istutin ne maahan. Sipulit olivat vielä keskenkasvuisia koska ei suomuja montaa ollut.
Tästä ajatustenvirtana muistuu mieleen että tein samoin niille tilaamilleni sipuleille tänä keväänä. Näyttivät niin samanlaisilta.
Minä toin Türistä isoja sipuleita ja myyjä kertoi, että ne kukkivat tämän kerran ja sitten lakstuvat. Kovin on kauniilla kukalla lyhyt elämänkaari.Niitä aramintalta saatuja liljanalkuja en saa kasvamaan millään. Samallansa vain jurottavat.
Pitää nyt tuosta Türin kukasta sitten ottaa siemenet talteen ja kylvää. Niin se sitten kuulemma jatkaa elämäänsä.
Hienoja ovat.
Jalomarja, ei ne kasvakaan kuin ihan alkukesällä. Sen jälkeen eivät “jurota” vaan kasvattavat sipulia. Kun ovat sitä mieltä, että sipuli on kyllin iso kukkimiseen, nostavat mullasta keväällä tupsulatvan ja kasvattavat siitä varren ja kukkia. Siihen asti niissä on vain pari, kolme suikulalehteä, joilla yhteyttävät ravinteita sipuliin. Olen kasvattanut siemenistä myös varjoliljoja, ne käyttäytyvät ihan samoin, mutta niillä menee kukkimiseen viisi vuotta, näillä 2-3.
No minä olen ihmetellyt että minne kummaan ne katosivat, Kiitos neuvosta Araminta.